Miten aloittaa keskustelu puistonpenkillä?

Katso vanhoja spedeshowpätkiä. 😆

"Käytsä usein täällä?"

"On se ilmoja pielly."

"Teille vai meille?"

Vierailija kirjoitti:

Katso vanhoja spedeshowpätkiä. 😆

Jep, ja kestävä laukku mukaan. Matkalla opettelet kajauttamaan mahtipontisesti "sika"!!!!

"Sun vanhemmat on varmaan simpukoita, kun olet tuollainen helmi". Sopii hyvin rannalle.

Kuis roikkuu on toiminut hyvin.

Tiesitkö, että valtaosa puskaraiskauksista tapahtuu viikonloppuisin aamuyöllä klo 01.30-04.30 välisenä aikana?

Haluatko olla poikkeus sääntöön vai annatko suosiolla?

Ukko38 kirjoitti:

Tiesitkö, että valtaosa puskaraiskauksista tapahtuu viikonloppuisin aamuyöllä klo 01.30-04.30 välisenä aikana?

Haluatko olla poikkeus sääntöön vai annatko suosiolla?

Tällä saa taatusti aina ja joka kerta.

Palsta on taas täynnä urpoja ja mt-tapauksia.

Kukaan ei tiedä miten juttelun aloittaisi, koska juttele kenenkään kanssa viikkokausiin.

Eikä edes osaa jutella mitään.  Palstalaiset osaavat vain haukkua hallitusta ja lihavia ja pääministeriä ja ulvoa salaliitto teorioita sekä valittaa että kauheata, jos pitäis lähteä johonkin duuniin.

Mutta keskustelua livena eivät pysty aloittamaan.

Keskustelun voi aloittaa aivan vaikka tosiaan toteamalla jotain säästä ja kesästä.

Siitä se lähtee jos toinen vastaa. Sitten voi laajentaa keskustelua kun jo muutama lause vaihdettu.

Voi puhua lomista, matkustamisesta, koronarajoituksista, jne.

Eihän siinä yksin tarvitse koko ajan puhua, vastaahan se toinenkin jotain, josta voi taas saada uutta jutun juurta.

Rohkeasti vaan juttelemaan!

Täällä itä-suomessa juttu vaan alkaa tai on alkamati. Yleensä näkee sekunnissa kannattaako sanoa mitään.

Harvemmin kumminkin tuppisuina ollaan.

”Oisko tulta?” Olis kyllä toimivin näihin tilanteisiin, mut nyt kun poltetaan vähemmän kuin ennen, niin en tiedä mikä olisi yhtä hyvä jäänmurtaja? Tai hei! tuikku taskuun, ja pyydät siihen sitä tulta? :D

Aloitat samalla tavalla kuin aloittaisit ystävällesi.

Vierailija kirjoitti:

Täällä itä-suomessa juttu vaan alkaa tai on alkamati. Yleensä näkee sekunnissa kannattaako sanoa mitään.

Harvemmin kumminkin tuppisuina ollaan.

Itäsuomalaisena, vaikkakin nykyään muuaalla asuvana tuppaan luonnostaan hymyilemään vastaantulijoille ja jään jatkuvasti suustani kiinni ventovieraidenkin kanssa, kun kotoa poistun. Se taitaa olla niin syvällä kansanluonteessa, ettei asiaa tarvitse edes miettiä. Mutta siis kysyjälle: aloittaisin vienolla hymyllä ja katsekontaktilla. Jos niihin vastattaisiin, sanoisin jotain tilanteeseen/paikkaan/säähän sopivaa ja katsoisin, toimiiko juttukemiat.

Moi, on yleensä aivan kelvollinen aloitus.

Kysy vaikka:annatko pillua,jos nainen.

Huomasitsä muuten että tää penkki on vastamaalattu. 

Elekielellä. Lipaise vaikka huuliasi kun katsot toista silmiin.

Vanha hyvä konsti on aloittaa säästä. Onpa lämmintä tänään. Jos toinen jatkaa keskustelua, niin kyllä se sitten menee eteenpäin. Seuraava askel olisi kahville ehdottaminen? Jos keskustelu jatkuu kahvillakin, niin voisi kohteliaasti kysyä yhteystietoja.

Olen mies ja talvella kävi seuraavasti. Eräässä harrastukseen liittyvässä asiassa satuin keskustelemaan tuntemattoman naisen kanssa. Juttu eteni, koska molemmat tunsimme harrastukseen liittyvän asian. Nainen sitten teki lähtöä, mutta hän kysyi, voiko saada yhteystietoja. Ehkä voisimme mennä erääseen tapahtumaan yhdessä, koska bensakulut olisi halvemmat ym.

Vaihdettiin numerot ja olemme satunnaisesti olleet yhteyksissä. Olen perheellinen, eikä homma muutenkaan ole ihastuksen puolella. Mutta olen vaan sitä mieltä, että aina kannattaa olla sosiaalinen. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulee vastaan...

Vaivaannuttavasti?

"Kaksin rannalla yksinäiset. Tunteet yhteiset yössä on..."

Koita tolla!

Mitään turhia lepertelemättä 150euroa etukäteismaksuna  tulevista palveluista suoraan naiselle kouraan ! Ei tarvitse puhua mitään, kumpikin ymmärtää mistä on kyse!