Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkälaisia kokemuksia kavereista, jotka sairastavat epävakaata persoonallisuushäiriötä?
10.05.2021 |
Tarkoitus ei ole tällä kysymyksellä lokeroida ihmisiä, vaan pyrkiä ymmärtämään sairautta.
Minulla on muutama kaveri, joilla on epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi. Tutustumisen jälkeen olivat pian ylintä ystävää, eli tuttavuus muutti nopeasti muotoaan heidän puoleltaan. Kuitenkin jonkinlainen vastavuoroisuus puuttui siinä mielessä, että tavatessa toinen osapuoli on suurimman osan ajasta äänessä. Ymmärrän, että sairauteen liittyy ahdistuksesta kumpuavaa puhetulvaa ja kuuntelen aina asiallisesti sen mitä toisella on sanottavaa, vaikka hän ei juurikaan kysele kuulumisiani. Kuitenkin aikisemmin aktiivinen Whatsapp-viestittelymme on heidän puoleltaan vähitellen hiipunut lähes täysin ja tapaamisten sopiminen on nykyään lähes yksinomaan minun varassani.
Onko mitään vastaavanlaisia kokemuksia ?
Kommentit (14)
Jos sulta ei kysytä kuulumisia niin se todennäköisesti johtuu siitä että sulla ei ole mitään kerrottavaa. Epävakailla elämässä on aina jotain ja aina uutta kerrottavaa, sä olet ehkä vain tylsää seuraa? Ei kukaan jaksa kuunnella samoja juttuja töistä, työkavereista, kotitöistä ja miehestä kerta toisensa jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sulta ei kysytä kuulumisia niin se todennäköisesti johtuu siitä että sulla ei ole mitään kerrottavaa. Epävakailla elämässä on aina jotain ja aina uutta kerrottavaa, sä olet ehkä vain tylsää seuraa? Ei kukaan jaksa kuunnella samoja juttuja töistä, työkavereista, kotitöistä ja miehestä kerta toisensa jälkeen.
Ja eivät enää halua tarinoida elämänsä vauhdikkuudesta sinulle ja viihdyttää sinua jutuillaan koska heidän tekemisensä ovat vain "epävakaata" mielestäsi.
Muutama kaveri epävakaa vain sinun kaveriporukassasi? Kuulostaa aika kummalta kun oikea epävakaus on väestössä marginaali ilmiö.
Onko nää kaverit kenties vastakkaista sukupuolta?
Miten olet tutustunut heihin? Voi olla mahdollista että ovat olleet paljon äänessä, mutta kun et ole avautunut yhtä paljon, ovat viilentäneet välejä. Yritätkö mielessäsi kontrolloida ystäviäsi selittämällä hiipunutta yhteydenpitoa heidän diagnoosillaan? Millainen itse olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta tuotahan se epävakaus juuri on!
Minulla ei ole virallista dg, mutta olen aika oppikirjatapaus.
Innostun uusista asioista ja ihmisistä, mutta se hiipuu nopeasti.
Otan riskejä, kun en tajua että on joku riski.
Olen vuorotellen surkein maan matonen ja vähintään Euroopan fiksuin ja kaunein.
Käytökseni on sen mukaista.
Elän kahden ahdistuksen välissä.
Olen epäluotettava siinä mielessä, että jos en itse koe jotain asiaa tärkeänä tai ei vaan huvita, voin lyödä laimin sovitun ja luvatun.
Olen tuulella käyvä, mutta minkäs sille voin!
Rajattomia. Täysin. Pummaa, varastaa, soutaa, huopaa.
Tasmanian tuholainen. Impulssi Ihminen.
Kaltoinkohdeltuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rasittava. Vuoroin kehui ja haukkui. Saattoi yhtäkkiä ruveta uhkailemaan. Sitten taas oli äärettömän pahoillaan ja pyyteli anteeks ja oli huono ihminen. Kaikki rahat meni, pummaili kavereilta. Töistä oli pois kun huvitti, opiskelut ei edennyt. Alkoholisti, itsemurhauhkailuja. Sotkuinen, ylipainoinen, riippuvainen toisten avusta.
Saattoi menettää luottamuksen tunteensa jostain ihan pienestä "merkistä". Omasta mielestään piti sitä ihan kohtuullisena käytöksensä, että aina välillä kohteli kaveria niinkuin olisi mahdollinen vihollinen.
Kertoi liian henkilökohtaisia asioita menneisyydestään, ei stoppia tai mitään havainnointia, että kuinka pitkälle toinen haluaa kuulla. Myös kysyi henkilökohtaisia outoja asioita yhtäkkiä, mm. onko sinulla koskaan ollut väkivaltaista parisuhdetta. Jotkut ovat varmaan normaalimpia kuin tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mutta tuotahan se epävakaus juuri on!
Minulla ei ole virallista dg, mutta olen aika oppikirjatapaus.
Innostun uusista asioista ja ihmisistä, mutta se hiipuu nopeasti.
Otan riskejä, kun en tajua että on joku riski.
Olen vuorotellen surkein maan matonen ja vähintään Euroopan fiksuin ja kaunein.
Käytökseni on sen mukaista.
Elän kahden ahdistuksen välissä.
Olen epäluotettava siinä mielessä, että jos en itse koe jotain asiaa tärkeänä tai ei vaan huvita, voin lyödä laimin sovitun ja luvatun.
Olen tuulella käyvä, mutta minkäs sille voin!
Tietääkö kukaan, mitä eroa on epävakaalla ja bipolaarilla, jolla on nopea "kierto" mielialan vaihteluissa?
Mulla oli tällainen ystävä, jonka luulin ikuiseksi ystävyydeksi. Yhtäkkiä muuttui. Hän otti yhteyttä vain, kun tarvitsi jotain. Yhteydenpito loppui, kun en kerran voinut auttaa. Pidin yhteyttä jonkun aikaa ja kyllästyin kun huomasin, että hän oli loinen.Elämässä oli jo toinen hyväksikäytettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisena päivä saattaa olla maailman mukavin ihminen ja toisena päivänä taas kannattaa pysyä kaukana.
Tuulella käyviä. Saattaa suutahtaa yhtäkkiä ihan tyhjästä ja katkoa välit, lähteä ovet paukkuen. Yksi myös vainosi jotain, tosin oli ehkä narsisti kuitenkin. Ihan diagnoosi oli mutta itse väitti että on epävakaa.
Alue: Aihe vapaa
up