Pahakorpi ja siellä kirottu aarrepuro

Sanotaan että Pahassakorvessa tai Pahakorvessa on puro joka vaihtaa uomaansa ja on aina eri kohdassa metsää. Tuon puron varrella on nähty rauta-aikaimem aarre mutta sen nähneet eivät ole asiasta puhuneet laajemmalti ikävistä syistä.
Voi helposti uskoa metsässä kaikkia tarinoita ja Suomenkin metsät synnyttäneet laajan tarukokoelman ja paljon uskomuksia ja jumaluuksia. Kaikki ei ehkä ole haluttu edes muistaa tai vanhat tarinat tunnetaan vain pienessä piirissä. Pahakorpi aika sellainen vaihteleva metsäalue missä vehmaita lehtoja ja ikimetsää joissa ikivanhojen kuustenrunkojen päältä joutuu kiipeilemään. Maassa välillä lohkareikkoja ja onkoloita, syviä rotkoja kivien välissä jonne ei pohjaan edes näy.

Tuosta Pahankorven aarteesta on paljonkin tarinoita mutta niihin ei juuri kuitenkaan törmää. Pahankorven Isäntä oli viimeinen joka korven tilalla asui, hän kertoi aarteesta kun kävi kylällä ja sanoi että ei kahdelta hevosta sitä vetämään, aarretta, ei ole aarre otettavissa. Tästä on monia versioita että aarre on jonkin udun tai sillan takana. Toisissa tarinoissa aarretta vartioidaan jja vartijat yhtä vanhoja kuin aarre. Taru eläneet seudulla sitkeästi ja vanhimmat merkinnät Pahakorvessa kylän ensimmäisessä säilyneessä kirkonkirjassa ensimmäisellä sivulla.

Jos Pahakorvessa on noita louhikoitq maan alla laajemmin niin ehkä puro tosiaan virtaa eri kohdista vaikka kevättalvella ja kesän kuivuudesta. Olen nyt kolmatta kertaa yötä tässä kalliolla ja näen tuon puron virtaavan kauempana kuin viimeksi ehkä. Vaikea kyllä sanoa olenko edes samassa paikassa leirillä kuin viikko sitten, en jättänyt viimeksi tarpeeksi jälkiä mutta Pahankorven tila ja tuo rakennus kyllä näkyy samassa kohdassa.
Talo siis säästyi pääosin palosta kun Isäntä poltti itsensä ja perheensä pihamökkssä ennen sotia mutta pihapiiri kyllä edelleen kaunis.
Nuo tarinat on kiinnostavia kuitenkin enimmäkseen siksi että aarre kuvataan niin pitkältä ajalta mutta ilmeisesti siitä ei ole kovin puhuttu edes ennen tuota hulluksi tulleen pientilallisen tapausta. Venäläisten sanotaan olleen täällä Suomen sotien aikaan ja tien varressa on muistomerkki kun. Täällä oli iso taistelu ja vaikka suomalaisten joukoista jotka täällä ovat olleet ei tiedetä mitään niin venäläisiä kaatui kokonainen rykmentti heidän jouduttuaan yllätetyiksi. Sellaistakin esineistöä voi siis löytää mutta eniten kiinnostaa tuo varsinainen aarre, jos muilla tietoa Pahakorvessa niin tarinoita olisi kiva tässä teltassa lukea.