Tänään nähtyä: Ravintolassa nainen lässytti koko ajan pienelle lapselleen. Mies oli ihan sivuroolissa.

Meidän Jussillekin annos heti, koska meidän Jussi ei jaksa odottaa yhtään ruokaa ja sit tulee känkkäränkkä.

Äippä siinä sitten huomio sekä 2 v. ja isukkia, niinkö?

Isä on aikuinen mies, joka huomio perheensä. Meillä olisi isä tuossa vaiheessa hakenut alle 2 v:lle sopivan istuimen ja jutellut myös lapselleen ja vaimoilleen, eikä siirtynyt johonkin 3. ulottuvuuteen.

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

Tai sitten äiti sai hyysätä lasta joka olisi pärjännyt ilmankin. Jotkut lapset opetetaan siihen, että heidän pitää saada olla kaikkien huomion keskipiste ja mitään harmituksen aihetta ei edes ehdi tulla, kun äiti on jo lakaissut kaiken alta pois. Sitten joskus koittaakin se päivä kun he eivät pääse ohittamaan jonossa vaan joutuisivat odottamaan vuoroaan kuten muutkin. Silloin tulee syviä traumoja.

Mä näin tollasen perheen uimarannalla viime kesänä. Äiti lässytti lapselle ihan järkyttävällä äänellä ja ei siinä mitään. Mutta kun puhui miehellekin samalla lässyttävällä sävyllä kuin lapselle. Vaikutti siltä, että lapsen synnyttyä naisesta tuli äiti, eikä pystynyt enää olemaan aikuinen, vaimo ja nainen enää.

Mä en ole ikinä puhunut siihen tyyliin lapsilleni ja totta vieköön miehelleni puhun ihan normaalilla äänellä.

Ajattelin siinä kohtaa, että toi pariskunta ei kauaa ole yhdessä kun mies ei jaksa pikkuvauvan tasolle taantunutta vaimoaan kauaa. Mies hakeutuikin sivummalle istuskelemaan sillä aikaa kun vaimo läträsi ylisuojeleva na lässyttäen lapsen kanssa rantavedessä. Taisi hävettää.

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

AiVITTUte naiset osaatte uhriutua jopa tästä asiasta 😂

Mun tuli tästä aloituksen äidistä mieleen se kohtaus Sinkkuelämää-sarjassa, jossa se ällöttävä mamma ja lapsi oli syömässä pastaa, ja se kakara sai kiljua ja sotkea ja äiti lässytti silleen ärsyttävästi, Samantha hermostui ja valitti asiasta, ja kakara heitti vihreää pestopastaa Samanthan valkoiselle puvulle.. Se äiti oli tosi ärsyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän Jussillekin annos heti, koska meidän Jussi ei jaksa odottaa yhtään ruokaa ja sit tulee känkkäränkkä.

Äippä siinä sitten huomio sekä 2 v. ja isukkia, niinkö?

Isä on aikuinen mies, joka huomio perheensä. Meillä olisi isä tuossa vaiheessa hakenut alle 2 v:lle sopivan istuimen ja jutellut myös lapselleen ja vaimoilleen, eikä siirtynyt johonkin 3. ulottuvuuteen.

Mitä miehen pitää tehdä, jos äippyli kailottaa, lässyttää ja häiriköi koko ravintolaa?

Antaa avokämmenestä? Kerro sinä suurena ja viisaana kasvattajana ja maapallon napa-äitylinä? 

Yleensäkin on kamalaa, kun lapselle lässytetään. Mullon kaveri, joka rupeaa lässyttämään kun vaan puhuu lapsenlapsestaan, saatika kun puhuu lapselle. Jos minä saan joskus lapsenlapsia, puhun niille ja niistä ihan normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

Tai sitten äiti sai hyysätä lasta joka olisi pärjännyt ilmankin. Jotkut lapset opetetaan siihen, että heidän pitää saada olla kaikkien huomion keskipiste ja mitään harmituksen aihetta ei edes ehdi tulla, kun äiti on jo lakaissut kaiken alta pois. Sitten joskus koittaakin se päivä kun he eivät pääse ohittamaan jonossa vaan joutuisivat odottamaan vuoroaan kuten muutkin. Silloin tulee syviä traumoja.

Kuinka kauan sinun lapsesi jaksoi istua ravintolassa hiljaa ilman viihdykettä ollessaan alle 2-vuotias?

En tiiä miehestä ja miltä hänestä tuntui mutta nää vauvoilleen kovaäänisesti lässyttävät supermammat on rasittavia. Ei sille lapselle tarvitse jatkuvasti olla länkyttämässä. 

Kas kun ei pistänyt tabletilta jotain pipsapossua pyörimään kovaäänisesti. (ps. koettu on) 

Erityislapsi + erityisaviomies? Paha combo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

Tai sitten äiti sai hyysätä lasta joka olisi pärjännyt ilmankin. Jotkut lapset opetetaan siihen, että heidän pitää saada olla kaikkien huomion keskipiste ja mitään harmituksen aihetta ei edes ehdi tulla, kun äiti on jo lakaissut kaiken alta pois. Sitten joskus koittaakin se päivä kun he eivät pääse ohittamaan jonossa vaan joutuisivat odottamaan vuoroaan kuten muutkin. Silloin tulee syviä traumoja.

Kuinka kauan sinun lapsesi jaksoi istua ravintolassa hiljaa ilman viihdykettä ollessaan alle 2-vuotias?

Lapsi kaipaa tauotonta viihdykettä, jos hänet opetetaan siihen.

Eri

Tunnen tällaisen äiti-taapero -parivaljakon, jossa isän (tai kenen tahansa muun ihmisen) kommunikaatioyritykset törmäävät näkymättömään muuriin, jota ensin äiti ja nyt äiti ja taapero yhdessä pitävät yllä ympärillään. Äidistähän tämä on lähtöisin. Ei ole hyväksi lapsellekaan tällainen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa tämä, että mies rinnastetaan pieneen lapseen verrattavissa olevaan otukseen, joka pitää jotenkin erikseen huomioida ja ottaa silkkihansikkain joka tilanteessa huomioon. Tasolla MIEHELLE pikkulapsiaika on niin rankkaa (vaikka ei tarvi lasta juurikaan hoitaa ja lisääntyminenkin hoitui mukavasti ainoastaan orgasmin kautta), kun ei saakaan enää jakamatonta huomiota. Miksi mies siellä ravintolassa ihan hiljaa istui? Miksei aloittanut jotain keskustelua ihan itse? Olisiko rouvan pitänyt pyytää tarjoilijalta pillimehu myös miehelle, ettei tule paha mieli?

Onneksi oma mieheni on MIES aidosti ja osaa ihan itse ottaa tilansa ja roolinsa perheessä. Semmoisen kanssa tekee mieli puuhastellakin iltaisin makuuhuoneen puolella. :D

Monta kertaa olen kuullut juuri siitä että nainen valittaa ettei mies huomioi. Ihme pikkulapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

AiVITTUte naiset osaatte uhriutua jopa tästä asiasta 😂

Aloittajahan se tässä uhriutuu "ulkopuoliseksi jätetyn" miesparan puolesta, vaikkei edes tunne koko miestä, kyseisestä perheestä nyt puhumattakaan. Useimmat pikkulasten isät tietävät kuitenkin, että alle leikki-ikäiset lapset vaativat yleensä jatkuvaa huomiota, joten mies saattoi olla ihan tyytyväinen, että vaimo huolehti lapsen viihdyttämisestä. Tämä saattoi olla jopa ihan sovittu ratkaisu, että tällä kertaa äiti on päävastuussa lapsen huomioimisesta ja joskus toiste sitten isä ottaa sen roolin. Tällaisista lyhyistä tilanteista on aika turha lähteä tekemään kovinkaan syväluotaavia ennustuksia kyseisten ihmisten parisuhteen tilasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mies istui koko ajan hiljaa ja ulkopuolisen oloisena."

Miksi olisi ollut naisen asia ylläpitää keskustelua? Miksi mies ei puhunut lapselleen mitään? Eiköhän mies olisi yrittänyt laittaa keskustelua vireille vaimonsa kanssa, jos olisi ollut juttutuulella. Meillä oli erittäin huonosti nukkuva taapero vielä kahden vuoden iässäkin, ja kova univelka, eivätkä edes kahdenkeskeiset ravintolakäynnit olleet mitenkään säkenöivää keskustelun ilotulitusta. Kunhan möllötimme zombeina ja nautimme täysin siemauksin rauhasta, valmiista ruuasta ja hiljaisuudesta.

Tuossakin isä sai nauttia rauhassa ruokaansa, äiti joutui hyysätä pikkulasta ja vastata koko ajan tämän tarpeisiin, toimia viihdyttäjänä ettei lapsi alkaisi kiukutella ja häiritä vieraiden ihmisten ruokarauhaa. Toivottavasti tuolla perheellä on joskus toisinkin päin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle on suurta luksusta saada syödä ruokansa lämpimänä ja häiriöittä.

AiVITTUte naiset osaatte uhriutua jopa tästä asiasta 😂

Aloittajahan se tässä uhriutuu "ulkopuoliseksi jätetyn" miesparan puolesta, vaikkei edes tunne koko miestä, kyseisestä perheestä nyt puhumattakaan. Useimmat pikkulasten isät tietävät kuitenkin, että alle leikki-ikäiset lapset vaativat yleensä jatkuvaa huomiota, joten mies saattoi olla ihan tyytyväinen, että vaimo huolehti lapsen viihdyttämisestä. Tämä saattoi olla jopa ihan sovittu ratkaisu, että tällä kertaa äiti on päävastuussa lapsen huomioimisesta ja joskus toiste sitten isä ottaa sen roolin. Tällaisista lyhyistä tilanteista on aika turha lähteä tekemään kovinkaan syväluotaavia ennustuksia kyseisten ihmisten parisuhteen tilasta.

Kukahan tässä uhriutuu helikopteriäippylin puolesta?

Moniko ketjun vastauksista on sinun kirjoittamasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa tämä, että mies rinnastetaan pieneen lapseen verrattavissa olevaan otukseen, joka pitää jotenkin erikseen huomioida ja ottaa silkkihansikkain joka tilanteessa huomioon. Tasolla MIEHELLE pikkulapsiaika on niin rankkaa (vaikka ei tarvi lasta juurikaan hoitaa ja lisääntyminenkin hoitui mukavasti ainoastaan orgasmin kautta), kun ei saakaan enää jakamatonta huomiota. Miksi mies siellä ravintolassa ihan hiljaa istui? Miksei aloittanut jotain keskustelua ihan itse? Olisiko rouvan pitänyt pyytää tarjoilijalta pillimehu myös miehelle, ettei tule paha mieli?

Onneksi oma mieheni on MIES aidosti ja osaa ihan itse ottaa tilansa ja roolinsa perheessä. Semmoisen kanssa tekee mieli puuhastellakin iltaisin makuuhuoneen puolella. :D

Monta kertaa olen kuullut juuri siitä että nainen valittaa ettei mies huomioi. Ihme pikkulapsia.

Naisilta valuu aivot istukan mukana ulos synnyttäessä.

t. tarjoilija 

Naiset: älkää seotko kun saatte lapsia!

Vaikka se on sinun lapsi, se ei ole maailman ainoa lapsi. Yritäkään nyt kasvattaa heistä edes vähän oma-aloitteisia ja itsenäisiä eikä mamman paapomia. Ja antakaa sille isällekin mahdollisuus olla isä, lapsen turva, yhtäläinen rakas luottohenkilö ja kasvattaja.

Karsea mamma. Tuollaiset ovat painajaisia osuessaan naapuripöytään kakaransa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Karsea mamma. Tuollaiset ovat painajaisia osuessaan naapuripöytään kakaransa kanssa.

"Otatko sä Anneli-Keijo kuule maitoa vai vettä? Haluatko sä pillin? Ai kun kiva kettupaita meillä on tänään. Vai otatko sä mehua? Pitäiskö meidän ottaa kuitenkin maitoa? Ai että, joo, maitoa me otetaan. Voisitko sä lämmittää tän maidon ja tuoda pillin ja sitten jonkun kivan pienen muovilautasen? Oisko sulla väritys-settiä meidän Anneli-Keijolle? Tuotko sä muuten sen maidon pian?" Ja tätä jatkuu koko ravintolakäynnin ajan.

Jälkeen jää lattialle ja istuimille viskotut maidot, servetit, pillit ja kaikki muu roska.