Poliisin käytös
Poliisin kanssa tekemisiin joutuneet, oletteko kokeneet epäasiallista käytöstä poliisilta? Minkälaista?
Kommentit (17)
Ei, poliisi on asiallisten kansalaisten tuki ja turva.
Poliisi oli sakottanut miestä tielle tippuvasta tavarasta. Oikeudessa mies kertoi olin hiekoittamassa tietä....
Vierailija kirjoitti:
Ei, poliisi on asiallisten kansalaisten tuki ja turva.
Ei aina ole. Poliisit on samanlainen ammattikunta kuin mikä tahansa muukin. Suurin osa on toki asiallisesti työtään tekeviä, ihan normaaleja ja ystävällisiä ihmisiä. Mutta ei kaikki. Aina joukkoon mahtuu epämiellyttäviäkin tapauksia. Myös poliisien keskuudessa näitä on.
Olen ollut tekemisissä poliisin ja poliisijohdon kanssa työn puolesta paljonkin ja todennut, että mukavaa tai ainakin asiallista porukkaa se on. Muutaman kerran olen myös osunut kohdalle, kun on tehty tarkastuksia ynnä muuta neutraalia, ja asiallista on ollut.
Yhden kerran minut on pysäytetty liikenteessä siten, että minua epäiltiin jostakin. Autoni tiedoissa oli virhe, joka todettiin silkaksi kirjausvirheeksi. Poliisien käytös kuitenkin yllätti minut: heistä huokui halveksunta ja ylimielisyys, ja tilanne oli minun näkökulmastani uhkaava; poliisien käyttäytyminen ei ollut millään tavalla ennustettavissa, koska se jatkui suhteettoman hyökkäävänä myös asian selviämisen jälkeen.
Viidenkymmenen vuoden aikana kehittynyt luottamukseni poliisiin sai kovan kolauksen. Siitä huolimatta, että tiedän nähneeni vain yhden partion yhdessä työtehtävässä, suhtaudun kaikkiin poliiseihin samalla varauksella: ennakko-odotukseni ei enää ole se, että poliisi on asiallisesti auttamassa, vaan se, että kussakin poliisiautossa on pari väärään ammattiin hakeutunutta öykkäriä.
Muutaman kerran on puhallutettu, ja aina ovat olleet asiallisia. Joskus nuorena sain suullisen varoituksen, kun kuskasin pikkusiskoa mankilla. Mutta asiallisesti ne senkin hoiti.
Pari kertaa. Useassa ratsiassa olen ollut ja useimmiten kohtelu on ollut ihan normaalia, mutta kerran oli todella ylimielinen poliisi joka halusi nöyryyttää ja käskyttää tekemään kaikkea outoa ja oli vaan pakko totella etten saisi sakkoa (sain kuitenkin). Muutaman kerran myös nimestäni on kettuiltu poliisin toimesta. Suurelta osin kuitenkin asiallisia kohtaamisia.
Teen töitä päivittäin poliisien kanssa ja ovat ainakin olevinaan ihan mukavia silloin. Jos tien päällä tapaa vaikka puhallutusratsiassa niin silloin ovat niin jäyhää ja kuin eivät tuntisikaan. Jonkinlainen pätemisen tarve tuntuu olevan suurimmalla osalla niistä mukanvanoloisistakin, sillä miettiikin että kumpi oikeastaan on todellista ja kumpi näytelmää, olevinaan oleminen vai mukavien juttelu. En pidä heistä yhdestäkään enkä alkaisi koskaan kaveeraamaan sen enempää kuin mitä työn puolesta joudun.
Palveluhenkisiä, asiallisia, vilpitöntä. Poliisilta kaveri sai paljon enemmän apua kuin pamilta ja aluehallinnosta. Työpaikkaongelmasta oli kyse.
Kumpa olisi enemmän sellaisia ihmisiä. Osaavat kommunikoida, puhuvat kivalla äänellä. Tuntuu että heillä työkulttuuri toimii.
Aluehallinnolla on väsyneitä ja kyynisiä ak koja.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tekemisissä poliisin ja poliisijohdon kanssa työn puolesta paljonkin ja todennut, että mukavaa tai ainakin asiallista porukkaa se on. Muutaman kerran olen myös osunut kohdalle, kun on tehty tarkastuksia ynnä muuta neutraalia, ja asiallista on ollut.
Yhden kerran minut on pysäytetty liikenteessä siten, että minua epäiltiin jostakin. Autoni tiedoissa oli virhe, joka todettiin silkaksi kirjausvirheeksi. Poliisien käytös kuitenkin yllätti minut: heistä huokui halveksunta ja ylimielisyys, ja tilanne oli minun näkökulmastani uhkaava; poliisien käyttäytyminen ei ollut millään tavalla ennustettavissa, koska se jatkui suhteettoman hyökkäävänä myös asian selviämisen jälkeen.
Viidenkymmenen vuoden aikana kehittynyt luottamukseni poliisiin sai kovan kolauksen. Siitä huolimatta, että tiedän nähneeni vain yhden partion yhdessä työtehtävässä, suhtaudun kaikkiin poliiseihin samalla varauksella: ennakko-odotukseni ei enää ole se, että poliisi on asiallisesti auttamassa, vaan se, että kussakin poliisiautossa on pari väärään ammattiin hakeutunutta öykkäriä.
Samanlaisia kokemuksia, työn puolesta olen ollut tekemisissä ylimmänkin johdon kanssa. En ikinä luota poliisiin ja töissä kun olen tekemisissä heidän kanssaan esiinnyn peruskohteliaasti ettei halveksuntani näkyisi.
Nuorena ajoin pienen nokkakolarin naapurin kanssa, kutsuin poliisit paikalle ja ainakin toinen heistä oli selvästi *ittuuntunut kun joutui tällaista asiaa hoitaa ja hän antoi ymmärtää että kolarin syypää oli niin päivänselvä että mitään poliisia siihen ei olisi tarvinut kutsua. Viittasi myös että olisi tärkeämpiäkin hommia.
Myös osa aiemmista kokemuksistani ovat olleet enemmän tai vähemmän takakireen oloisia. Eli aika huonp yleiskuva on jäänyt.
Aika ikäviä kohtaamisia, joissa ensisijaisesti on kysytty, miten provosoin tilanteessa. Ihan kuin noin 45v kiireinen työmatkalainen jotenkin erityisesti provosoisi asemalla maleksivia oleskelijoita illalla klo 21 aikoihin. Lopulta ymmärsin siirtyä oman auton käyttäjäksi, ei tarvitse enää iltaisin pelätä asemalla tai junassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tekemisissä poliisin ja poliisijohdon kanssa työn puolesta paljonkin ja todennut, että mukavaa tai ainakin asiallista porukkaa se on. Muutaman kerran olen myös osunut kohdalle, kun on tehty tarkastuksia ynnä muuta neutraalia, ja asiallista on ollut.
Yhden kerran minut on pysäytetty liikenteessä siten, että minua epäiltiin jostakin. Autoni tiedoissa oli virhe, joka todettiin silkaksi kirjausvirheeksi. Poliisien käytös kuitenkin yllätti minut: heistä huokui halveksunta ja ylimielisyys, ja tilanne oli minun näkökulmastani uhkaava; poliisien käyttäytyminen ei ollut millään tavalla ennustettavissa, koska se jatkui suhteettoman hyökkäävänä myös asian selviämisen jälkeen.
Viidenkymmenen vuoden aikana kehittynyt luottamukseni poliisiin sai kovan kolauksen. Siitä huolimatta, että tiedän nähneeni vain yhden partion yhdessä työtehtävässä, suhtaudun kaikkiin poliiseihin samalla varauksella: ennakko-odotukseni ei enää ole se, että poliisi on asiallisesti auttamassa, vaan se, että kussakin poliisiautossa on pari väärään ammattiin hakeutunutta öykkäriä.
Samanlaisia kokemuksia, työn puolesta olen ollut tekemisissä ylimmänkin johdon kanssa. En ikinä luota poliisiin ja töissä kun olen tekemisissä heidän kanssaan esiinnyn peruskohteliaasti ettei halveksuntani näkyisi.
En halveksi poliiseja, mutta nykyisin suhtaudun heidän ammattikuntaansa sillä varauksella, että kohdalle osuu juuri niitä yksilöitä, joiden ei pitäisi olla yleisön kanssa tekemisissä. Kaikissa ammateissa on ääripäänsä, mutta poliisit ovat asiakaskohtaamisissaan ainutlaatuisen valta-asemansa vuoksi arveluttavia. Harvassa työtehtävässä saa heittää asiakkaan naamalleen asfalttiin ja niputtaa tämän liikuntakyvyttömäksi. Jos olisin sanonut sen, mitä mielessäni mietin ("nyt, nuorimies, lopetat tuon pullistelemisen ja ymmärrät, että huutamisella et edistä omaa asiaasi vähääkään"), olisin ollut paketissa maijan takaosassa ennen kuin olisin ehtinyt huomatakaan.
Entä miten poliisit suhtautuivat provokaatsijaan?
Sakkoja?