Miten saisin täysi-ikäisen lapsen hoitoon, kun ei itse suostu?
Kotona asuvalla täysi-ikäisellä lapsella on ollu mielenterveysongelmia jo toista vuotta. On syrjäytynyt, eikä tee oikeastaan yhtään mitään. Miten voi saada apua ihmiselle, joka ei myönnä sitä tarvitsevansa eli on jo niin huonossa kunnossa, ettei tajua. Pitääkö vain odottaa niin kauan, että tekee jotain itselleen tai muille?
Kommentit (33)
Huomaa, että monella kommentoijalla ei ole kokemuksia mt-ongelmaisista. Siitähän tässä oli kyse. Ei passatusta peräkammaripojasta.
Pistätte ehdoksi kotona asumiselle, että hoidattaa itsensä ja osallistuu kodinhoitoon ym siinä missä muutkin.
Jollei suostu, niin omilleen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että monella kommentoijalla ei ole kokemuksia mt-ongelmaisista. Siitähän tässä oli kyse. Ei passatusta peräkammaripojasta.
Passaaminen mahdollistaa tilanteen jatkumisen. Mt-ongelmainen ei koe kaipaavansa apua kun kaikki tehdään valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että monella kommentoijalla ei ole kokemuksia mt-ongelmaisista. Siitähän tässä oli kyse. Ei passatusta peräkammaripojasta.
Kerro ihmeessä mikä sitten auttaa? Kun tilanne ei vaan voi jatkua noin.
Rahahanat kiinni, miksi maksat tuollaisen elämisen?
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että monella kommentoijalla ei ole kokemuksia mt-ongelmaisista. Siitähän tässä oli kyse. Ei passatusta peräkammaripojasta.
Sama se on kuin alkoholistin kanssa elävilläkin. Mahdollistaja estää avun hakemisen ja paranemisen.
Anna muutama päivä olla nälissään eiköhän ala tapahtua. Etkö voi soittaa sinne missä on ollut hoidossa? Tilanne on hankala , onko lääkitys kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen hoitaa itse itsensä. Hänellä on itsemääräämisoikeus.
Miten sen saa pois mamman helmoista hoitamaan itse itsensä? Niska-perseotteellako?
Ilmoitetaan, että palvelu on päättynyt, jollei suostu hakemaan apua.
Ja sitten myös toimitaan sen mukaan.
Tarvittaessa sillä niskaperseotteella.
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Jos, niin omaan kotiini saan pyytää sossut/nuorisötyöntekijän/ hoitsuja tilannetta arvioimaan. Äkkiä myös loppuisi palvelu ja jos ei osallistu mitenkään mihinkään lentää ulos. Kenenkään etu ei ole peräkammarin ihmisen syrjäytyminen! Katsoisin myös isosti peiliin että miten meni,vanhemmuus
neljän äiti
Siellä taas huudellaan, kun ei mielenterveysasioista ymmärretä yhtään mitään. Ei siihen sun oma vanhemmuutes liity mitenkään, mutta sen verran k-päinen olet, että pitää haukkua muita.
ohis
Kaverilla alkoi mennä parikymppisenä suht "lujaa". Hän alkoi käyttämään kaikkia aineita mitä sattui käteensä saamaan ja selvinä päivinä oli todella outo.
Otettiin sitten hänen äitiinsä yhteyttä, kun huoli oli valtava. Oltiin tunnettu lähes kymmenen vuotta ja koko muu porukka alkoi jo rauhoittumaan opiskeluihinsa, osa perustiperhettä ja tämä biletti yksin hulluna. Asui vielä äitinsä kanssa, että siitä oli iso apu.
Äiti siellä vielä huolestuneempana sanoi, että kyllä hän on aavistanut poikansa mielenterveysongelmat jo pitkään ja yrittänyt yhtä ja toista puhua, että poika hakeutuisi hoitoon. Siksi osti tälle autonkin, kun tietää, ettei auton rattiin mene kamapäissään. Pysyy ainakin aineista silloin erossa, kun autoa ei ole parkkiruudussa. Se oli kyllä totta, tuo oli todella tarkka, ettei ota ja aja. Hyvä niin.
Sitten meni muutamia hetkiä ja tää jotenkin pärähti tuohon autoiluunkin niin tosissaan. Auto piti pitää liikenteessä koko ajan. Se kyytsäs muita milloin minnekin, että kunhan vaan sai ajaa. Oli tuunaamassa autoa milloin miksikin jne. Jäi nukkumiset ja syömisetkin väliin, kun autosta tuli niin tärkeä.
Siinä vaiheessa tämä äiti sitten meni itse lääkärin puheille, että mitä hän voi tehdä, kun aikuinen lapsi on selkeästi apua tarvitseva, muttei itse näe ongelmiaan. Jotenkin he saivat sitten junailtua tämän pojan lanssin kyytiin ja poika vietiin väkisin arvioitavaksi. Tämä tapahtui ysärillä.
Sillä reissulla kaveri sitten oli useamman kuukauden. Bibo muun muassa diagnosoitiin. Nykyään hän on ihan säyseä, kun käy säännöllisesti noissa hoidoissa. Huomaa itsekin suht ajoissa jo, että jahas nyt täytyy lähteä taas huolimaan.
Olisko joku Mielenterveystoimisto, josta voisi kysyä apua tähän tilanteeseen?
Voimia nyt kuitenkin!
Olen itse ollut tuollainen apua "tarvitsematon" masentunut nuori. Tosin omillani asuin, eli siinää mielessä hankalammin avun piiriin saatettava.
Ei siinä valitettavasti ole muita keinoja kuin yrittää herätellä nuori itse hakemaan apua. Muuten joudut odottamaan, että tekee jotain itselleen tai muille, sitten vasta on laillista pakottaa ottamaan apua vastaan. Todella hankala tilanne.
Yritä tosiaan kiristää, että et ainakaan passaa häntä yhtään. Itse täytyy itsestään ottaa vastuu. Voisikohan tuollainen huoli-ilmoitus auttaa asiaa? On tietysti myös vaara, että nuoresi suuttuu, jos apua tyrkytetään. Itse ainakin suutuin, mutta heräsipä ainakin joku tunne. Sisuunnuin aina hetkeksi, mutta ei se pitkälle kantanut. Piti käydä pohjalla, jotta nousin itse auttamaan itseäni, muiden tuella tietysti.
Toivon teille kaikkea hyvää! Älä syytä itseäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua voi saada jos jossain vaiheessa tilanne menee siihen pisteeseen, että nuori on psykoottinen tai itsetuhoinen, vaaraksi itselleen tai muille eikä muut palvelut kuin pakkohoito riitä.
Onko tosiaan, että jotain todella pahaa pitää tapahtua, ennenkuin apua voi saada?
M1-lähetettä varten pitää olla psykoottinen. En tiedä, riittääkö itsetuhoisuuskaan pakkohoitolähetteeseen, vai vievätkö silloin vaan psykiatrian akuuttipäivystykseen, josta pääsee seuraavana päivänä pois.
Ei välttämättä riitä, itseään vahingoittaneetkin saatetaan laittaa paikkauksen jälkeen jopa vaan takaisin kotiin, vaikka niin olisi käynyt useampaan kertaankin. Tässä on toki varmasti aluekohtaisia eroja.
Miksi mahdollistat sen ettei nuori ota mitään vastuuta itsestään? Täysihoitoa tarjoamalla ilman vastiketta pilaat lapsesi elämän.