Lue keskustelun säännöt.
Ystävyydestä rakkaudeksi?
04.05.2021 |
Onko kellään kokemusta? Ja tarkoitan sellaista, että ollaan oltu ystäviä vuosia, oltu suhteissa muiden kanssa, kaikki ollut platonista.
Oletteko alusta asti kokeneet seksuaalista vetovoimaa tähän ystävään, mutta ette toimineet asian suhteen mitenkään, koska kyseessä ystävä vai eikö ole käynyt edes mielessä ennen kuin yhtäkkiä onkin lähennytty ja huomattu, että tässä voisi olla muutakin?
Onko kellään kokemusta?
Kommentit (25)
Käyttäjä7437 kirjoitti:
No, on. Aivan yllättäen kahteen samanaikaisesti eli nyt tässä onkin taiteilemista, kun ovat mustiksia toisilleen.
Toisen miehen olen tuntenut jo kouluajoilta ja toisen noin kolme vuotta.
Ihana tilanne, mutta en oikein uskalla edetä. Enkä toisaalta edes tiedä, miten etenisin.
Onko ideoita ?
Miten tuo kouluaikojen mies? Oletko koskaan tuntenut vetoa häneen ennen kuin nyt? Osaatko sanoa miksi nyt yhtäkkiä hän alkanut kiinnostamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuttiin ystävinä. Ja ajan kanssa, kun tutustuttiin paremmin, niin koko ajan tulimme myös läheisemmiksi. Ja heti 6 vuotta myöhemmin todettiin, että seksuaalinen vetovoimakin on hyvin todellista. Mitään yhtäkkistä muutosta ei ollut vaan kaikki tapahtui vähitellen ja luontevasti.
Eikö tämä kaikki nyt sodi av:n sääntöjä vastaan siitä, että jos heti alusta ei ole palavia tunteita, niin on kyse vaan tyytymisestä tai ei oikeasta rakkaudesta tai mistään muustakaan todellisesta?
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä kaikki nyt sodi av:n sääntöjä vastaan siitä, että jos heti alusta ei ole palavia tunteita, niin on kyse vaan tyytymisestä tai ei oikeasta rakkaudesta tai mistään muustakaan todellisesta?
Useimmille se ehkä on niin. Joko tunteita on heti tai ei ollenkaan. Eipä tähänkään ketjuun ole viestitulvaa tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin ystävinä kolmisen vuotta, istuttiin yhdessä tupakalla varmaan tuhansia kertoja. Siinä tulin kuulleeksi aika paljon asioita, joita ei välttämättä olisi tarvinnut edes tietää. Mm maksullisissa käynnit ja melko tarkat kuvaukset partnerien ulkonäöstä. Ja myös naisihanne on hyvin selvillä.
Mutta joo, ystävyys kannattaa säilyttää ystävyytenä .
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
No, on. Aivan yllättäen kahteen samanaikaisesti eli nyt tässä onkin taiteilemista, kun ovat mustiksia toisilleen.
Toisen miehen olen tuntenut jo kouluajoilta ja toisen noin kolme vuotta.
Ihana tilanne, mutta en oikein uskalla edetä. Enkä toisaalta edes tiedä, miten etenisin.
Onko ideoita ?Miten tuo kouluaikojen mies? Oletko koskaan tuntenut vetoa häneen ennen kuin nyt? Osaatko sanoa miksi nyt yhtäkkiä hän alkanut kiinnostamaan?
Ollaan tunnettu kymmenvuotiaasta eikä siinä iässä nyt ainakaan rakastuttu. Ei edes ihastuttu. Nyt hän neljä vuotta sitten tuli neuvonantajakseni, siis ei palkollisena vaan ystävänä.
Kerran huomasin, että punastuu, kun puhuu kanssani. Ajattelin, että mikäs tota vaivaa, onko kipeä, kuumeessa tms.
Mutta sitten alkoi lähetellä txt, että olen rinnallasi elämiemme loppuun asti jne. Ystäviltään sitten myös olen alkanut kuulla, että X, kuule tykkää susta ihan hirveästi eikä muusta osaa enää puhuakaan, kuin sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
No, on. Aivan yllättäen kahteen samanaikaisesti eli nyt tässä onkin taiteilemista, kun ovat mustiksia toisilleen.
Toisen miehen olen tuntenut jo kouluajoilta ja toisen noin kolme vuotta.
Ihana tilanne, mutta en oikein uskalla edetä. Enkä toisaalta edes tiedä, miten etenisin.
Onko ideoita ?Miten tuo kouluaikojen mies? Oletko koskaan tuntenut vetoa häneen ennen kuin nyt? Osaatko sanoa miksi nyt yhtäkkiä hän alkanut kiinnostamaan?
Ollaan tunnettu kymmenvuotiaasta eikä siinä iässä nyt ainakaan rakastuttu. Ei edes ihastuttu. Nyt hän neljä vuotta sitten tuli neuvonantajakseni, siis ei palkollisena vaan ystävänä.
Kerran huomasin, että punastuu, kun puhuu kanssani. Ajattelin, että mikäs tota vaivaa, onko kipeä, kuumeessa tms.
Mutta sitten alkoi lähetellä txt, että olen rinnallasi elämiemme loppuun asti jne. Ystäviltään sitten myös olen alkanut kuulla, että X, kuule tykkää susta ihan hirveästi eikä muusta osaa enää puhuakaan, kuin sinusta.
Söpöä! Millaiset fiilikset sulla?
Onko täällä kaikki vaan rakastunut tulenpalavasti heti ja kaikki tällainen hidas syttyminen ja sovittu kumppanuusliitto yms. Pelkkää p askaa, joka ei todellista rakkautta millään? Miten on mamat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oltiin ystävinä kolmisen vuotta, istuttiin yhdessä tupakalla varmaan tuhansia kertoja. Siinä tulin kuulleeksi aika paljon asioita, joita ei välttämättä olisi tarvinnut edes tietää. Mm maksullisissa käynnit ja melko tarkat kuvaukset partnerien ulkonäöstä. Ja myös naisihanne on hyvin selvillä.
Mutta joo, ystävyys kannattaa säilyttää ystävyytenä .
Lisään tähän vielä, että rakastuttiin siinä sitten jossain vaiheessa ja menimme naimisiin. Jälkeen päin ajateltuna olisi ollut järkevämpi vain olla ystäviä. Sitä nimittäin nyt olemme, olleet jo aika kauan.
Harrastettiin yhteistä urheilulajia vuosia parina, välit oli alun perin ihan puhtaan kaverilliset. Mitään yhtäkkistä en ainakaan muista tapahtuneen, mutta meillä oli niin hyviä keskusteluja että alettiin hakeutua urheilun ulkopuolellakin juttuihin ja jossain kohtaa tajusin ihastuneeni. Ilmeisesti se oli molemminpuolista, sillä yhdessä illanvietossa suudeltiin ja loppu on historiaa. Ollaan puhuttu että tuo parina pelaaminen oli todella hyvä pohja suhteelle, sillä sen kautta vahva luottamus toiseen oli olemassa jo paljon ennen kuin meistä tuli muutenkin pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun parhaat ja pisimmät parisuhteeni, mukaan lukien avioliittoni, ovat alkaneet ystävyydestä, joka oli alussa ihan vilpittömästi vain ystävyyttä ilman sen kummempaa seksuaalista kemiaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7-8 vuotta oltiin ystäviä ensin. Omasta puolesta ainakaan en tuntenut mitään sen kummempaa vetovoimaa ollessamme toisaalla suhteissa, pidin vaan hyvänä tyyppinä ja ystävänä. Tuli nähtyä useampi miehen suhde, joiden ongelmista myös puhuttiin ja yritin vilpittömästi auttaa. Yhden pidemmän suhteen osapuoli oli myös ystäväni, mutta hänen kanssaan välit viilenivät jo ennen kuin miehen kanssa erosivat. Kun oma pitkähkö parisuhteeni päättyi, aloimme kuin vaivihkaa viihtymään enemmän yhdessä. Käytiin kahvilla yhä useammin, viestiteltiin ja oltiin viihteellä samoissa porukoissa. Kävin hänen luonaan katsomassa leffoja, ensin porukalla ja sitten kahdestaan. Ensimmäisen yön yli kestävän vierailun jälkeen en oikeastaan enää lähtenytkään - olin kotona. <3
Olisipa ihana, jos se menisi noin! Todellisuudessa noin käy useammin romanttisissa elokuvissa kuin tosielämässä. Mulla ei esimerkiksi edes ole yhtäkään miespuolista ystävää. Mistä niitä saa?
Me olimme ensin ystäviä. Nyt 20 vuotta suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Me olimme ensin ystäviä. Nyt 20 vuotta suhteessa.
No jee olipas jännä tarina!
No, on. Aivan yllättäen kahteen samanaikaisesti eli nyt tässä onkin taiteilemista, kun ovat mustiksia toisilleen.
Toisen miehen olen tuntenut jo kouluajoilta ja toisen noin kolme vuotta.
Ihana tilanne, mutta en oikein uskalla edetä. Enkä toisaalta edes tiedä, miten etenisin.
Onko ideoita ?