Missä menee mielestäsi raja hauskan ja ilkeän "jekun" välillä?

Vastasin tuohon aiempaan, että hauska jekku on sellainen, josta kaikille osapuolille jää hyvä mieli ja ketään ei satu.

Esimerkiksi mieheni oli pääsiäisenä vaihtanut kananmunien tilalle kennoon Mignon-munia. Siitä jäi hyvä mieli sekä lapsille että minulle.

Olen sen verran "tosikko", että minusta jekut eivät ole koskaan hauskoja. 

Jekkujen tarkoitus on yleensä kiusata tai nolata. Ne ovat paitsi lapsellisia myös typeriä. 

Ilkeästä ja jopa vaarallisesta pilasta tulee ensimmäisenä mieleen ystävälle suunniteltu polttaripila, jota luojan kiitos ei toteutettu. Kaikki muut olimme sitä vastaan paitsi tämän pilan keksijä. Ystävällä on käärmefobia. Ei pysty katsomaan edes kuvia niistä. Tämän pilan keksijä oli hankkinut aidon näköisen kumikäärmeen. Suunnitteli, että se laitettaisiin parvekkeelle ja polttarisankari lukittaisiin sinne. Tuossahan olisi voinut käydä niin, että hän olisi pahimmassa tapauksessa hypännyt paniikissa parvekkeelta alas ja murtanut niskansa.

Menee yli, jos joku satuttaa itsensä, jotain menee rikki/roskiin, tahriintuu tai jekku aiheuttaa kenellekään ylimääräistä siivoamista tai muuta vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ilkeästä ja jopa vaarallisesta pilasta tulee ensimmäisenä mieleen ystävälle suunniteltu polttaripila, jota luojan kiitos ei toteutettu. Kaikki muut olimme sitä vastaan paitsi tämän pilan keksijä. Ystävällä on käärmefobia. Ei pysty katsomaan edes kuvia niistä. Tämän pilan keksijä oli hankkinut aidon näköisen kumikäärmeen. Suunnitteli, että se laitettaisiin parvekkeelle ja polttarisankari lukittaisiin sinne. Tuossahan olisi voinut käydä niin, että hän olisi pahimmassa tapauksessa hypännyt paniikissa parvekkeelta alas ja murtanut niskansa.

Hyi helvetti, millainen ihminen tuo kiusaaja! Tuollainen ei ole pila tai jekku, vaan lähes kidutusta. Täysin käsittämätöntä, että jollekin tulee edes mieleen traumatisoida kaveri polttaripäivänään (tai minään muunakaan päivänä)