Lue keskustelun säännöt.
Onko työ enää missään ok?
04.05.2021 |
Onko oikeasti enää olemassa alaa tai työtehtäviä joissa kaikki ei olisi ylityöllistettyjä? Tuntuu että jokainen tuttu on vaihtamassa alaa käytännössä lähes loppuunpalaneena, kun töitä on liikaa, resurssit pidetään liian niukkoina ja työ on organisoitu huonon johtamisen vuoksi ihan älyttömäksi. Koko työelämä on pilalla ja nämä videohaastattelut, testit, ryhmähaadtattelut ja ähköisey hakulomakkeet nerokkaine kysymyksineen tuntuu jo lannistavan ahdistavilta.
Pitäisi tosiaan olla se dynaaminen itsenäinen moniosaaja ja tiimipelaaja, eli toisin sanoen kaikki esimiesvastuutkin pitäisi jo hoitaa yksinään, ottaa kaikesta selvää ja tehdä tehokkaasti mitä käsketään jo ennen kuin käsketään ja hoitaa siinä sivussa muidenkin työt. Liekkö tämä sitten sitä suurlaman alkua taas..
Mitä mieltä olette? Ilmianna alasi jos koet että työn saa jossain vielä tehdä hyvin eikä kiire ole jatkuvaa? Ei tarvitse edes olla erityisen mielekästä ja mukavaa, kunhan työn määrä on kohtuullista ja sitä on ihan ok tehdä. Kiinnostaa kovasti varmaan muitakin alan vaihtajia :)
Kommentit (28)
Tilintarkastus, täyttää kaikki vaatimuksesi 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdollista vain jos luopuu tietystä vaateesta elintasohötön suhteen, perustaa oman toiminimen tai firman, ja on jotenkin mahdollista tulla sillä toimeen tekemällä sitä mistä pitää.
Mun työpäivät on kivoja, mutta vuositulot siinä 17.000-20.000. Muu elämä pitää olla sillä mallilla että suuren osan kuluja saa toiminimen piikkiin (ruoat, laitehankinnat, työvaatteet jne.) ja asumisesta pitää ymmärtää että normaali vuokra kaksiosta on 500-600 eikä 1000 euroa/kk.
Mun tulot näyttää ehkä pieniltä jos on ollut syvällä elintasoharhassa, eli siinä mitä kilpavarustelua ns. normaali elämä on. Mutta joka vuosi on varaa lomailla ja matkustaa useita viikkoja.
IT - ala. Työhön kuluu aikaa juuri sen verran, kuin siihen tarvitaan. Pitää osata työ ja osata hoitaa asiakassuhteet, kaikkien mahdollisien asiakkaiden kanssa. Hyvät sosiaaliset taidot ja teräshermot ovat välttämättömiä ominaisuuksia. Useamman kielen taito on plussaa, mutta suurimmalla osalla asiakasyhtiöistä englanninkieli on yhtiön kieli. Ei saa pelätä pitkää päivää, eikä hermoilevia asiakkaita. Työ on hyväpalkkaista, mielekästä ja mukavaa, jos tulee toimeen ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa. Työn määrä on suhteellinen käsite, sitä on paljon, mutta miten määritellään kohtuullinen määrä? Kukaan ei pysty tekemään enemmän, kuin mitä siihen työhön aikaa kuluu.
Ite teen töissä mahdollisimman hitaasti kaiken, elkää suostuuko hirveeseen tahtiin, hakekaa usein saikkuja. Työmoraalini on erittäin alhainen, varastan työantajalta kaikenlaista...oon hoitoalalla. Tämän teen kostoksi vittumaisen työilmapiirin takia. Mullab on leppoisaa, seuraavaksi alan kiusaamaan työkavereitani ja pomoani.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollista vain jos luopuu tietystä vaateesta elintasohötön suhteen, perustaa oman toiminimen tai firman, ja on jotenkin mahdollista tulla sillä toimeen tekemällä sitä mistä pitää.
Mun työpäivät on kivoja, mutta vuositulot siinä 17.000-20.000. Muu elämä pitää olla sillä mallilla että suuren osan kuluja saa toiminimen piikkiin (ruoat, laitehankinnat, työvaatteet jne.) ja asumisesta pitää ymmärtää että normaali vuokra kaksiosta on 500-600 eikä 1000 euroa/kk.
Mun tulot näyttää ehkä pieniltä jos on ollut syvällä elintasoharhassa, eli siinä mitä kilpavarustelua ns. normaali elämä on. Mutta joka vuosi on varaa lomailla ja matkustaa useita viikkoja.
Mutta pysyykö työmäärä hanskassa? Tuloilla ei ole niin väliä, kunhan nyt perustoimeentulossa pysyisi. Allekin voisi mennä jos pystyisi tekemään esim maalta käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunarihommat, siis sellaiset varsin ruumiilliset työt. Noita ei ainakaan tehdä etänä ja niitä ei yleensä raahata kotiin mukaan, vaan ne tehdään siellä työmaalla ja siellä jatketaan seuraavana päivänä. Kyllä noilla itsensä elättää, ja sehän se on työssäkäynnin tarkoituskin.
Vierailija kirjoitti:
Duunarihommat, siis sellaiset varsin ruumiilliset työt. Noita ei ainakaan tehdä etänä ja niitä ei yleensä raahata kotiin mukaan, vaan ne tehdään siellä työmaalla ja siellä jatketaan seuraavana päivänä. Kyllä noilla itsensä elättää, ja sehän se on työssäkäynnin tarkoituskin.
Mutta pysyykö työmäärä kohtuullisena vai onko resurssit liian tiukalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarihommat, siis sellaiset varsin ruumiilliset työt. Noita ei ainakaan tehdä etänä ja niitä ei yleensä raahata kotiin mukaan, vaan ne tehdään siellä työmaalla ja siellä jatketaan seuraavana päivänä. Kyllä noilla itsensä elättää, ja sehän se on työssäkäynnin tarkoituskin.
Mutta pysyykö työmäärä kohtuullisena vai onko resurssit liian tiukalla?
Pysyy kun pitää. Rehkimisestä saa palkaksi kiitoksen ja lisää töitä, tyhmä sellaiseen lähtee.
Terveisiä kaupungilta ;)
Vierailija kirjoitti:
Tilintarkastus, täyttää kaikki vaatimuksesi 😊
Itselle on tilintarkastuksesta muidostunut kuva että siellä etenkin pitää ihan yksinään pystyä ratkomaan kaikki ongelmat ja työmäärä on niin suuri että ylitöillä mennään. Työpaikkoja on vaikea saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilintarkastus, täyttää kaikki vaatimuksesi 😊
Itselle on tilintarkastuksesta muidostunut kuva että siellä etenkin pitää ihan yksinään pystyä ratkomaan kaikki ongelmat ja työmäärä on niin suuri että ylitöillä mennään. Työpaikkoja on vaikea saada.
Itse lähdin alalta jatkuvien 50-60 tuntisten viikkojen takia. Työmäärä oli valtava, ja moni paloi loppuun.
Hiljasta on. Onko kellään kokemusta jonkinlaisesta maanviljelystä? Pitääkö olla koulutusta ja sukutila ennestään jos tähän haluaisi ryhtyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahdollista vain jos luopuu tietystä vaateesta elintasohötön suhteen, perustaa oman toiminimen tai firman, ja on jotenkin mahdollista tulla sillä toimeen tekemällä sitä mistä pitää.
Mun työpäivät on kivoja, mutta vuositulot siinä 17.000-20.000. Muu elämä pitää olla sillä mallilla että suuren osan kuluja saa toiminimen piikkiin (ruoat, laitehankinnat, työvaatteet jne.) ja asumisesta pitää ymmärtää että normaali vuokra kaksiosta on 500-600 eikä 1000 euroa/kk.
Mun tulot näyttää ehkä pieniltä jos on ollut syvällä elintasoharhassa, eli siinä mitä kilpavarustelua ns. normaali elämä on. Mutta joka vuosi on varaa lomailla ja matkustaa useita viikkoja.
Juuri näin. Some ja valtamedia ovat aiheuttaneet sen, että moni kuvittelee että alle 2000 euron bruttopalkkoja ei ole Suomessa olemassakaan ja jos onkin niin kyseessä on vain ja ainoastaan pätkätyöt. Moni ylläpitää kulissia jolla yritetään esittää muille, että rahaa on vaikka todellisuudessa ovat korviaan myöten veloissa. Näiden ihmisten tulisi ymmärtää, että oikeasti heidän pitäisi yrittää tulla toimeen sillä mihin heillä oikeasti on varaa eikä esittää jotain muuta.
Minullakin on joitain tuttuja jotka ainakin Facebookissa (en seuraa muita someja) esittävät kuinka "ihqdaa" ja rahakasta heidän elämänsä on vaikka minulle kertomiensa asioiden mukaan heilläkin on omat ongelmansa rahan ja ihmissuhteiden kanssa. Jatkuva kulissien ylläpito on takuulla raskasta ja suorastaan lapsellista. Kuten jo heti mainitsin niin tästä saamme suurelta osin syyttää somea ja valtamediaa sekä ihmisten omaa typeryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Hiljasta on. Onko kellään kokemusta jonkinlaisesta maanviljelystä? Pitääkö olla koulutusta ja sukutila ennestään jos tähän haluaisi ryhtyä?
Et tarvitse koulutusta tai sukutilaa mutta jos kumpaakaan ei ole niin sitten joudut opettelemaan kaiken alusta ja hankkimaan viljelysmaata sekä ehkä myös sen maatilan. Siihen uppoaa rahaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä joku Huoltovarmuuskeskus, mutta kukaan ei pääse noihin paikkoihin ilman suhteita.
Työelämästä on tehty umpisurkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarihommat, siis sellaiset varsin ruumiilliset työt. Noita ei ainakaan tehdä etänä ja niitä ei yleensä raahata kotiin mukaan, vaan ne tehdään siellä työmaalla ja siellä jatketaan seuraavana päivänä. Kyllä noilla itsensä elättää, ja sehän se on työssäkäynnin tarkoituskin.
Mutta pysyykö työmäärä kohtuullisena vai onko resurssit liian tiukalla?
Pysyy ainakin tuolla missä olen töissä. Tuo työ on nyt tällä hetkellä ns. urakkatyyppistä, mutta se ei ole minulle mikään ongelma, sillä olen hyvässä kunnossa ja jaksan tehdä työtäni. 8 tuntia ollaan työpaikalla päivässä (josta taukoa ainakin tunti, ei ole niin tarkkaa ja varsinkin kesällä tuossa hommassa tulee erittäin kuuma ja hikeä valuu litroittain, että juomataukoja täytyy pitää), viitenä päivänä viikossa.
Tosi surullista että ihmiset voi näin huonosti työelämässään. Miten tässä mittakaavassa tapahtuva joukkoharha on mahdollista. Että massoittain pakerretaan jossain koneistossa jossa voidaan pahoin.
Olin julkisella puolella töissä seitsämän vuotta ja nyt kaupallisella puolella. Monet ajattelevat että julkinen sektori on hyvä työnantaja mutta valitettavasti, ainakin omien kokemusteni mukaan, se on tietynlainen keskitysleiri. Keskitysleiri jossa sinua hakkaa esimiehet + muut työntekijät. Kun ihmisillä ei ole töitä mihin keskittyä, niin sitten käytetään pakollinen työssä olo aika toisten kyttäämiseen...
Vierailija kirjoitti:
Hiljasta on. Onko kellään kokemusta jonkinlaisesta maanviljelystä? Pitääkö olla koulutusta ja sukutila ennestään jos tähän haluaisi ryhtyä?
Maa, ja varsinkin viljelyskelpoinen maa, maksaa Suomessa maltaita. Maatalous on myös melko teknologiapainotteista, eli tarvitaan koneita, keinolannoitteita, kasvinsuojeluaineita, jalostettuja siemeniä tuottajilta yms. Investoinnit ovat melko suuria rahallisesti, jos maatalousalalle aikoo. PA:lla tai työttömällä ei ole siihen kerhoon asiaa.
Suurin osa viljelystä on tuottamatonta toimintaa näin lähellä napapiiriä. Sitä pidetään yllä aluepoliittista ja nostalgisista syistä. Kannattaa opetella täyttämään tukikaavakkeita.
Permaviljely ja omavaraisuus ovat ihan kiinnostavia ideoita.
Teen it-töitä rahoitusalalla eikä täällä mielestäni erityisen kiireistä ole. Reilun kymmenen vuoden aikana olen työskennellyt tapahtuma-alalla, varastoissa, tehtaissa ja siivouksessa ja näistä töistä vain yhdessä hommaa oli oikeasti liikaa. Kyseessä hotellisiivous. Varmasti kaikissa paikoissa joillain henkilöillä on liikaa töitä, mutta ei missään nimessä kaikilla.
Eipä oikeastaan. Muutama hyvä työpaikka voi olla mutta niihin ei kukaan koskaan pääse koska ei sieltä kukaan koskaan lähde. Kun joku lopulta siirtyy eläkkeelle, siihen paikkaan hakee tuhat tyyppiä.
Työelämä on täydellistä kidutusta ja hidasta m u r h a a . Ei ihme että kansa vetää viinaa, suklaata ja masennuslääkkeitä kuin sienet.