Mies haluaa tavata 2-3 viikon välein
Tilanne on tämä: ollaan molemmat kohta 40-vuotiaita, molemmilla teini-ikäinen lapsi. Asumme eri osoitteissa, seurustelua on takana jo muutama vuosi, eli mistään alkuvaiheesta ei ole kyse. Lasten ja työn/harrastusten puolesta voisimme helposti tavata viikottain, jopa useita kertoja viikossa jos erityisiä muita kiireitä ei ole. Kotimme ovat n. 10 km toisistaan. En itsekään kaipaa tiivistä yhdessäoloa, nautin vapaudesta ja viihdyn yksiksenikin oikein hyvin. Silti minua on viime aikoina alkanut häiritsemään se, miten vähän näemme. Haluaisin tavata useammin, n. kerran, pari viikossa olisi itselleni sopiva tahti jotta voisin vielä kuvitella olevani jossain parisuhteen tapaisessa. Ja tosiaan yhteen muutosta tms. en edes haaveile, erillään asuminen on hyvä. Olen ehdottanut tapaamisia tiheämmin, mutta miehellä tuntuu olevan aina joku selitys miksi emme voi tavata. Kun sitten vihdoin tapaamme, meillä on oikein kivaa. Hyvää huumoria, seksiä, läheisyyttä ja keskustelua.
Olen viime aikoina pohtinut suhteen lopettamista, koska tiedän etten voi muuttaa miestä ja jos hän haluaisi tavata minua useammin hän tekisi niin. Enkä halua tietenkään että mies tapaa minua useammin vain miellyttääkseen minua. Oikeastaan toivon näkökulmia siihen, olenko kohtuuton jos katkaisen suhteen harvan tapailun takia? Olenko kohtuuton jos toivon että näemme n. viikottain? Käyttääkö mies minua ja rakkauttani häntä kohtaan hyväkseen? Kun olen ottanut eron puheeksi muutaman kerran, mies on ehdottomasti vastaan.
Kommentit (27)
Vaikuttaa hyväksikäytöltä. Harkitsisin vakavasti suhteen lopettamista. En todennäköisesti kokisi itse saavani tuollaisesta suhteesta juuri mitään.
Miksi katkaisisit suhteen? Etsit vain toisen miehen, ja tapailet sitten kahta (tai useampaa) samaan aikaan. Kyseiselle miehelle on varmaan ok että tapailet muitakin?
En minä ainakaan lähtisi tuollaiseen vapaaehtoisesti. Jos miestä ei huvita nähdä useammin, niin olkoon keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei seiso tiheämmin
Tämä. Mies ei ole kovin miehekäs.
Miehellä on useampi nainen kierroksessa tai sitten sen verran alhainen libido, että seksi parin viikon välein riittää ja omat jutut sinua tärkeämpiä. Ei tuosta vakavaa ja tasa-arvoista suhdetta saa millään. Olen pahoillani. :(
Tuohan on vähän kuin minun panosuhteeni. Nähdään 1-3krt kuussa. Muusta ei ole sovittu kuin seksistä. Tai näitä suhteita on 2. Minulle kävisi useamminkin ja siksi näitä miehiä onkin 2. Parisuhteessa en noin harvoin jaksaisi.
Niin, suhteemme ensimmäisinä vuosina tapasimme hieman enemmän, lähes viikottain tai ainakin joka toinen viikko. Nyt menee toistuvasti kolmekin viikkoa ettemme tapaa, eikä syynä ole kiireet, lapset tms. Jotenkin tilanne on vaan luisunut tähän, enemmän kuitenkin miehestä johtuen kuin minusta. Tiedän, että mies kaipaa paljon omaa aikaa ja sitä haluan hänelle ja itsellenikin toki suoda. Mutta nykyinen tilanne alkaa olla jo naurettava...(huokaus) taitaa se olla niin että jos tällaisessa kysymyksessä ei toiveet ja tarpeet kohtaa, niin ei liene muuta vaihtoehtoa kuin erota. En haluaisi ruveta vaatimaan tiheämpiä tapaamisia, toivoa toki voi..Mutta lienee parasta etsiä mies jonka kanssa on samansuuntainen näkemys.
Ap
Ensinnäkin, onnittelut teille että ette ole väkisin muuttaneet uusperheeseen, jossa kaikki kärsivät.
Eikö aikuisystävyys ole vähän että milloin ehtii? Toki siinä pitää luottaa.
Pitkäaikainen ihmissuhde vaatii joustoa mutta laske nyt plussat ja miinukset. Lasten takia en suurempia muutoksia tekisi.
Tulee mieleen täällä oppimani sana "tapailumies". Onko tuo edes kunnolla parisuhde? Toki itse sen määrittelette. Mutta kuulostaa siltä, että sinulle tuo harvoin tapailu ei riitä.
Ensimmäinen ajatus oli, että miestä ei p@neta useammin.
Itse en moiseen tyydy. Mies pystyy näkemään todella harvoin joten etsin toista miestä ja lemppaan tämän kun löydän viriilimmän.
Ei tuo ihan kuulosta suhteelta. Olet varmaan jo ottanut selvää onko miehellä muita.. Veikkaan että on.
Olin suhteessa miehen kanssa, joka vietti kaikki lomat ja pidemmät vapaat vanhempiensa kanssa. Toki otti lapsensa mukaan, jos oli hänen vuoro. Alkuun ajattelin, että asia on ok, molemmat tarvitsevat omaa aikaa ja juttuja. Meillä oli kuitenkin suhteellisen paljon arkea keskenämme. Siltikin harmittaa edelleen niin vietävästi, miksi suostuin tähän järjestelyyn. Ei ikinä mahdollisuutta suunnitella yhteistä lomaa, mitään pitkäkestoista ajanvietettä, vierailua minun sukulaisteni luona, hän ei osallistunut mihinkään minulle tärkeään, jos se osui hänen lomaan, kaikki meidän vuosipäivät hän oli vanhemmillaan jne. Kyllä se kertoo paljon mihin aikansa käyttää, niin sitä arvostaa. Kannattaa kysyä saatko suhteesta sitä, mitä alun perin halusit.
Mies tietää mitä haluaa ja toteuttaa sen. Suurin osa miehistä haluaisi samanlaisen suhteen, mutta eivät sitä toteuta.
Mies tietää mitä haluaa ja toteuttaa sen..Näinhän se varmastikin on. Mutta eikö miehen mieleen tule, että parisuhteessa on kaksi osapuolta, joista kumpikaan ei voi vain toteuttaa omia mielihalujaan...
En minäkään halua tavata usiammin ja olen nainen. Mikä ihmeen miesten haukkimisorgiat täällä palstalla on käynnissä? Ihmisiä on erilaisia.
Ei kuulosta hyvältä jos mies joutuu keksimään tekosyitä. Ette voi aidosti keskustella ja kommunikoida...