Oletteko huomanneet miten alatiesynnyttajat, himo-imettajat, kotona kaikki 5 lastaan vuoden ikaerolla hoitavat TUOMITSEVAT ja arvostelevat kaikki ne, joilla olettavat olevan jollai

niin juu, en olekaan muutenkaan noin täydellinen, ikäeroista löytyy yli vuotta ja tuttipulloakin ovat saaneet. Anteeksi että vastasin ;)

Vierailija:

niin juu, en olekaan muutenkaan noin täydellinen, ikäeroista löytyy yli vuotta ja tuttipulloakin ovat saaneet. Anteeksi että vastasin ;)

Juuri tästä syystä köyhät pysyvät köyhinä, naiset hellan ääressä, kun ollaan kateellisia sellaisistakin asioista, jotka ovat meidän kaikkien etu.

On hyvä, että Suomessa on sektion mahdollisuus, on hyvä, että meillä on tarjolla korvikkeita lapselle, jos imetys ei suju, niin lapsi saa ruokaa ja kasvaa, on hyvä että meillä on järjestetty päivähoito, jotta tilanteen vaatiessa (perusteluja ei onneksi vaadita) lapsi pääsee hoitoon.

Naisilla vaan on kumma tarve hallita muita naisia ja halu päästä määräämään miten kunkin tulisi elämänsä elää ja asiansa hoitaa.

Oppikaa hyväksymään. Ei kannata tuomita kun ette koskaan tiedä koko tarinaa asioiden ja eri ratkaisuiden takana.

Toistenne tuomitsemisen sijaan keskittykää vaikka järjestämään mielenosoitus siitä, että miehille maksetaan isompaa vanhempainkorvausta tulevaisuudessa. Aiheesta on hyvä kirjoitus tämän päivän Iltalehdessä.

Toinen puoli minusta (se alatiesynnyttänyt) tuomitsisi jyrkin sanoin toisen puolen (sektioidun) ja kävisin itseni kanssa kiivaita syyttelyn sävyttämiä monologeja aiheesta imetys vs. pulloruokinta... :-)

Vierailija:

Toinen puoli minusta (se alatiesynnyttänyt) tuomitsisi jyrkin sanoin toisen puolen (sektioidun) ja kävisin itseni kanssa kiivaita syyttelyn sävyttämiä monologeja aiheesta imetys vs. pulloruokinta... :-)

Eikö se riitä sinulle, että saat itse valita mitä teet? Pitäisikö vielä päästä päättämään mitä muutkin tekevät?

Usein muiden tuomitseminen saa alkunsa siitä, että tuntee itse tehneensä virheitä, mutta ei kestä ajatella niitä ja näin ollen siirtää ajatuksensa muihin ihmisiin. Tuomitseminen on niin mahtavan helppoa.

Onko mitään rajaa sillä, mistä äidit toisiaan arvostelee.

Vierailija:

Vierailija:

Toinen puoli minusta (se alatiesynnyttänyt) tuomitsisi jyrkin sanoin toisen puolen (sektioidun) ja kävisin itseni kanssa kiivaita syyttelyn sävyttämiä monologeja aiheesta imetys vs. pulloruokinta... :-)

Eikö se riitä sinulle, että saat itse valita mitä teet? Pitäisikö vielä päästä päättämään mitä muutkin tekevät?

Usein muiden tuomitseminen saa alkunsa siitä, että tuntee itse tehneensä virheitä, mutta ei kestä ajatella niitä ja näin ollen siirtää ajatuksensa muihin ihmisiin. Tuomitseminen on niin mahtavan helppoa.

Ilmeisesti et ymmärrä ironiaa...

Mutta kyllä suomalainen äiti-ihminen on etupäässä järkevä olio, joka antaa muiden elää elämäänsä eikä siihen puutu.

Ehkä asun mielikuvitusplaneetalla?

Olen hoitanut itse kaikki viisi lastani ja olen imettänyt 3-vuotiaaksi, mutta kaksi lasta on syntynyt sektiolla - olisikohan se syy siihen, etten välitä siitä, miten muut lastensa ja synnytystensä kanssa toimivat.

Sektion arvostelu taas on lähes jokapäiväistä täällä, samoin pullo vs. imetys.

Ainoa minkä olen huomannut on se, että sektioidut " korvikefanaatikot" tekevät säännöllisin väliajoin näitä typeriä aloituksia.

ja täysimettänyt puolivuotiaaksi, enkä mä näe mitään helpompaa siinä että on synnyttänyt sektiolla tai antaa lapselle korviketta. Päinvastoin, mun mielestä siinä imettämisessä on paljon vähemmän hommaa kuin pullojen keittelyssä ja niiden kanssa säätämisessä. Ja sitä sektiohaavakaan en mahaani haluaisi.

Vierailija:

ja täysimettänyt puolivuotiaaksi, enkä mä näe mitään helpompaa siinä että on synnyttänyt sektiolla tai antaa lapselle korviketta. Päinvastoin, mun mielestä siinä imettämisessä on paljon vähemmän hommaa kuin pullojen keittelyssä ja niiden kanssa säätämisessä. Ja sitä sektiohaavakaan en mahaani haluaisi.

Minä olen kyllä huomannut sen, että sektioidut eivät arvostele alatiesynnyttäjiä, eivätkä pulloäidit imettäjiä mutta päinvastoin on usein. Tiedä sitten mistä johtuu...

Synnytin 2vkoa sitten luomusti, ei ollut TODELLAKAAN tarkoitus, vauva siis syntyi 20min sen jälkeen kun saavuttiin sairaalaan. Sain kokea siis kivuttoman luomusynntyksen. Ja mun kanssa samassa huoneessa oli kaksi sektioitua äitiä, ja toinen niistä ei edes kävellyt selkä suorassa vessaan, kun taas mun olo oli kuin en ois ikinä synnyttänytkään. Lähinnä tuntsin sympatiaa (olin itse ekasta synnytyksestä tosi kipeä) ja suurta kiitollisuutta kuinka helpolla itse pääsin.



Ja imetyksestä, esikoisen imetys meinasi epäonnistua, eli osaan arvata miltä tuntuu jos se ei onnistu, ei tuliskaan mieleen ilkkua sillä.

Pelkäisin tulehdusriskejä, ja alatiesynnyttäjähän on jo muutaman tunnin päästä jo ihan pystyssä valmiina perhettä tapaamaan, ainakin itse olen ollut. Ja toki ymmärrän että joskus sektio on pakko tehdä.



Olen lapseni imettänyt, ja olen lähinnä kiitollinen, että se oli niin helppoa. Olen kyllä niin laiska, että onneksi ei ole tarvinnut pulloja käsitellä. Mutta olen kyllä nähnyt miten jotkut sekoaa imetyksestä huolissaan ollessaan niin pahasti, että pulloruoka on varmasti ollut paras vaihtoehto.



Ja tuosta kotonaolosta, olen ollut kotonakin pitkiä pätkiä, ja välillä töissä, ja täytyy sanoa että elämäntilanteita on monia. Voi olla paljon tärkeämpää että ekaluokkalaisella on vanhempi kotona kuin esim yli kaksivuotiaalla, jolle voi helposti järjestää hoidon.



Olen sitä mieltä, että vaikka itselläni on ollut monta lasta ei se tee minusta mustavalkoista.

Itelläni kolme sektiota (kaksi kiireellistä ja viimenen suunniteltu) ja täysimettänyt 6kk ja perhehuoneessa joka kerta. Mihinkähän luokkaan minä kuulun?

Julki-imetyskin ällöttää ja ellottaa useita pulloruokkijoita ja/tai estyneitä henkilöitä. Eikä siinä sanoja säästellä, kun käydään yhdessä lynkkaamaan imettäjiä. Että näin me katsos vaan nähdään asiat eri tavoilla eri vinkkeleistä. Ei se sinun vinkkeli ole mikään totuus.

Vierailija:

Minä olen kyllä huomannut sen, että sektioidut eivät arvostele alatiesynnyttäjiä, eivätkä pulloäidit imettäjiä mutta päinvastoin on usein. Tiedä sitten mistä johtuu...

" Oletteko huomanneet miten alatiesynnyttäjät, himo-imettäjät, kotona kaikki 5 lastaan vuoden ikäerolla hoitavat TUOMITSEVAT ja arvostelevat kaikki ne, joilla olettavat olevan jollai



lailla helpompaa? Eli sektioidut, osittain imettävät tai korviketta antavat ja vanhemman lapsensa hoitoon vievät."





En, en ole huomannut. Katsoisin palstan edustavan kuitenkin niin murto-osaa suomalaisista äideistä (jos monet vastaajista on niitä laisinkaan), etten usko todellisen tilanteen olevan noin mustavalkoinen.



Minulla ei ole mitään halua arvostella sektioäitejä, pulloäitejä, luomuperheitä, vanhempia jotka päättävät jättää lapsensa rokottamatta, pitkään imettäviä, kotiäitejä, uraäitejä, työttömiä, yksinhuoltajia, nuorena lapsensa tehneitä. Eiköhän meillä jokaisella ole oma tarinamme kerrottavana. Mikään ei ole niin mustavalkoista. Sinun tekstisi oli mielestäni yhtä mustaa ja valkoista kuin ne postaukset, joihin olet viesteissä viitannut.



Itse olen synnyttänyt alakautta kaksi lasta, olen imettänyt vuoden kumpaakin, olen kotiäitinä, enkä aio viedä keskimmäistä tarhaan kun tämä kolmas syntyy jne. Miksi minä olisin sen pahempi tai parempi äiti kuin kukaan muukaan tai miksi minä en pääsisi yhtä helpolla? Se mikä minulle on ollut helpotus, ei sitä toiselle välttämättä ole. Antakaa jokaisen kukan kukkia.

Siis näin yleistettynä:D

Vierailija:

Minä olen kyllä huomannut sen, että sektioidut eivät arvostele alatiesynnyttäjiä, eivätkä pulloäidit imettäjiä mutta päinvastoin on usein. Tiedä sitten mistä johtuu...

Mähän kirjoitin että en ymmärrä mitä KADEHDITTAVAA siinä sektiossa muka on (kun ap väitti että alateitse synnyttäneet ovat kateellisia sektioiduille). Minusta se nimenomaan on se rankempi tapa synnyttää loppujen lopuksi enkä todellakaan arvostele ketään sektioon joutunutta. Tottakai se täytyy tehdä silloinkun on pakko, itsellänikin meinasi synnytys lopulta päätyä sektioon.

T: oliko se nyt 14

T. Sektiolla lapsensa synnyttänyt, kuusi kuukautta täysimettänyt luomuhörhöilijä-äiti