Te, joilla on lapsia 2v ikäerolla, veittekö vanhemman lapsen hoitoon vai hoiditteko molemmat kotona?

Hoidin kotona, kyllä sitä jaksaa.

Aika iso rumba olisi ollut myös päiväkotikuljetukset.

Ehkä 5-vuotiaan isosisaruksen kohdalla voisi harkita osapäivähoitoa, mutta ei mielestäni noin pienen kanssa kun vanhempi on kuitenkin kotona.

Vein vanhempaa lasta päiväkotiin kolmena päivänä viikossa kuudeksi tunniksi. Oli sama pieni 18 lapsen päiväkoti, jossa hän oli jo ennestään ollut. Kumpikin lapsi heräili öisin paljon ja minulla ei asunut ketään auttajia lähellä joten tämä auttoi minua jaksamaan.

Itse hoidin kotona kunnes vanhempi lapsista oli 3,5 ja laitoin molemmat hoitoon.

Hoidin kotona, rankkaa se oli kun toinen oli vielä pieni ja siihen yhtälöön tuli uusi vauva mutta siitä selvittiin.

Nykyisin varmaan veisin vanhemman hoitoon jos voisin valita uudestaan, olin aika rättipoikki lähes jatkuvasti silloin.

Lapset vähän reilu kahden vuoden ikäerolla, molemmat kotihoidossa. Itse vierastan hyvin paljon ajatusta siitä, että isompi menisi hoitoon kun vauva syntyy, mutta kai se joillekin on se paras ratkaisu. Pärjäisin ihan itsekin, mutta kyllähän se arkea helpottaa kun isovanhemmat apuna useamman kerran viikossa.

Kotona hoidin kunnes menivät päivähoitoon. Kuopus oli 3 ja esikoinen 5. Mitään hoitoapua ei ollut ja suoritin hoitovapaalla kuopuksen synnyttyä uuden tutkinnon Suomen parhaana vuosikurssillani. Ilta- ja monimuoto-opinnot pystyi tekemään.

Hoidin kersat itse silloinkin kun mursin jalkani 2 kk synnytyksen jälkeen.

Kotona hoidin kummatkin. Tuplarattaat oli hyvä hankinta niin tuli helposti koiratkin lenkitettyä.

Paras tapa synnyttää sisarkateutta on kiikuttaa esikoinen hoitoon kun vauva syntyy.

Kaksi vuotta on hankala ikä. Kyllin iso tajuamaan, että hänet on ”hylätty”, liian pieni nauttimaan mistään virikkeistä.

Itse hoidin molemmat, ilman apuja. Kaltaisilleni tukiverkottomille suosittelisin ehkä isompaa ikäeroa.

Kuinkahan sitä ennen selvittiin kun lapsia oli paljon enemmän eikä ollut mitään mukavuuksia?

Älkää vain tehkö niitä lapsia ainakaan lisää yhteiskunnan hoidettavaksi.

Vein päikkyyn isomman, niin pystyi helpommin treffailemaan muita vauvojen äitejä kaupungilla. Uhmiksen kanssa ei olisi sosiaalisesta elämästä tullut mitään. Uhmis sai purettua energiaa päikyssä, niin kotona riitti rauhallinen oleilu. Meillä uhmis oli hoidossa 4pv/Vko klo 8-16, niin sai myös sen iltapäivän ulkoilun.

Hoidin kotona tai kävi kyllä kaksi kertaa viikossa kerhossa. Jälkiviisaana olisin varmaan laittanut osapäivähoitoon, jaksamiseni ei ollut ihan priimaa.

Ei varmaan moni halua avautua tästä aiheesta koska ovat jo saaneet tarpeeksi paskaa niskaan. Mekin saimme aikoinaan paskaa niskaa vaikka lapsilla on ikäeroa 4,5v. 

Kuulema olisi pitänyt ottaa 4,5v tyttö pois päiväkodista kun vauva syntyi. Tyttö oli muutenkin jo puolipaikalla eli oli päiväkodissa vain joka toinen päivä (10 hoitopäivää/kk). Ja tyttö itse viihtyi niin hyvin päiväkodissa että olisi halunnut olla siellä vaikka joka päivä. Ja 5v. hän siirtyikin jo eskariin ( sama ryhmä). Eskari oli 9-13.

Mies ei ollut lastenhoidossa apuna eikä sitä muutakaan verkostoa oikein ollut.

Riippuu persoonasta, riippuu lapsista, mutta itse koin että tämä on sitä perhe-elämää. Sosiaaliset kontaktit löytyi puistosta, päivä meni kävellen paikasta toiseen.

Käveltiin kauppaan lapset rattaissa muskariin, seurakunnan kerhoon, kaverille kahville. Ikinä ollut niin timmi kuin silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vein päikkyyn isomman, niin pystyi helpommin treffailemaan muita vauvojen äitejä kaupungilla. Uhmiksen kanssa ei olisi sosiaalisesta elämästä tullut mitään. Uhmis sai purettua energiaa päikyssä, niin kotona riitti rauhallinen oleilu. Meillä uhmis oli hoidossa 4pv/Vko klo 8-16, niin sai myös sen iltapäivän ulkoilun.

Järkyttävää.

Kiva kuulla, että monet ovat "selviytyneet" :) Itseä vähän jännittää ajatus, että jos vauva ei esim nukkuisi ja olisi itsekin rättiväsynyt, mutta en silti haluaisi laittaa vanhempaa "syrjään" uuden vauvan tieltä, vaikka en veisikään useammin kuin pari päivää viikossa pariksi tunniksi kerrallaan. Esikoinen nukkui vauvana niin hyvin, että voi vaan toivoa että toinen olisi samanlainen.. Ap

Ja nuo jonkun mainitsemat tuplarattaat taitaa olla aika hyvä hankinta!

Itse ajattelin, että vauvasta huolimatta minulla oli enemmän aikaa ja syliä tarjottavaksi 2-vuotiaalle kuin päiväkodissa, jossa on yhdellä työntekijällä vähintään 3 muutakin lasta, joista osa voi olla vauvoja. Isompi palaa päiväkotiin sitten, kun pienempi aloittaa hoidon 2-vuotiaana.

Eipä ole ihme kun nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat mitä ovat.

Vanhemmat eivät jaksa lapsiaan.

Keskimmäinen kun syntyi, esikoinen oli 3v2kk, oli ollut siinä vaiheessa pkodissa reilun 1,5 vuotta. Jatkoin 3pvää/vko hoidolla, osittain myös siksi, että ainakaan siihen aikaan ei Espoossa ollut ns. hoitotakuuta, eli ei ollut varmuutta siitä, että hoitopaikka olisi ollut samaan pkotiin, kun molemmat menee hoitoon, eli esikoisella oli mennyt myös kaikki uusiksi. Kun kuopus syntyi, esikoinen oli 5,5v ja keskimmäinen 2,5v. Keskimmäinen oli siinä vaiheessa ollut pkodissa vuoden. Jatkoin samalla 3pvää/vko + 7h/pvä kuin aiemminkin. mulle on aivan sama mitä mieltä joku muu tästä on, voin sanoa, että oli mulle ja lapsille paras vaihtoehto ja mun suhteelle noihin lapsiin. Näin jokainen sai oman vauva-ajan äidin kanssa.  

Meillä toimi hyvin järjestelmä, että esikoinen kävi kolme kertaa viikosta kerhossa (oli tosin 3-vuotias). Olisi itse halunnut olla enemmänkin, kun uutta touhua ja ikäisiä ympärillä. Viikonloppuisin aamupäivät oli varattu minulle ja esikoiselle, jolloin isä huolehti vauvasta. Viikon sisällä kaikki saivat aikaa keskenään ja erikseen.