Onko täällä sellaisia kenen mielestä oma lapsi on ylitsepääsemättömän raskas?

En ole yhtäkään ihmistä Suomessa katuojaan nälkään kuolleena. Häätäkää tuollainen ongelmakimppuheti pois!

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsista on nykyisin raskasta seuraa.

Ongelma on feministinen herätys, joka on aivan uskomattoman korni.

Minä (siis isä) laitoin sunnuntaina ruokaa ja katoin pöydän sekä söimme aterian. Aterian loputtua äiti alkoi keräillä astioita pois pöydästä.

Tämä oli tyttären feministisestä näkökohdasta tosi tosi väärin, vanhanaikaista ja äitiä sortavaa. Ei äidin tarvitse olla mikään orja!

Kyseenalaistin hänen näkökulmansa, perustelin omani ja tuloksena oli teinin kamala ränkytys ja lopulta hirveä raivokohtaus, kun kumpikaan vanhemmista ei ymmärtänyt totuutta eikä jaksanut totella.

Ja iltapalalla alkoi taas sama ränkytys, mutta tällä kertaa patriarkaatti sorti jykevästi. Myönsin näkökohdan tietyn oikeellisuuden ja teini pääsi keräämään astiat ihan itse. Eipähän äidin tarvitse olla orjana.

Tämän seurauksena uhkaa muuttaa omaan kotiin, kun meillä on niin kamalaa ja häntä pakotetaan tekemään sellaisia asioita mitä hän ei halua.  Minkä täytyy olla ihmisoikeuksien vastaista tai jotain.

Ei edes isosisko tai pikkusisko komppaa yhtään, molemmat ovat myös ihan tyhmiä.

Ja tällaista se on päivittäin.

Tuollainen ideologia tunketaan jo päiväkodista lähtien kurkusta alas. Saitte mitä tilasitte😁

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen nepsy-lapsi asuu kotona. Kolmas vuosi lukiossa ja opiskelut ihan kesken. Tuskin riittää neljä vuotta kurssien suorittamiseen ja kirjoitukset tuskin menee läpi. Ei siis opiskele ollenkaan. Nukkuu päivät, valvoo yöt. Ei usko mitään puhetta.  Ei suostu keskustelemaan mistään. Tekee juuri miten itse haluaa. Ei halua lääkäriin, vaikka selviä mt-ongelmia. Ei osallistu kotona mihinkään.  Pelaa tai selaa nettiä tai nukkuu. Ei kodin ulkopuolisia kontakteja ollut vuosiin. Kun oli alaikäinen, tein lastensuojeluilmoituksen ja sossut kävivät pari kertaa, mutta eivät tehneet mitään, kun oli niin lähellä täysi-ikäisyyttä.

Olen niin väsynyt ja stressaantunut, etten itsekään enää nuku öisin. Töissä jaksan juuri käydä, mutta mitään muuta en jaksakaan. Sama juttu miehellä. Meidänkin välit ovat lapsen takia menneet huonoiksi, kun lapsi pilaa koko kodin ilmapiirin. Emme vaan keksi miten tästä tilanteesta pääsee ulos. Lasta ei ymmärtääkseni voi edes häätää,kun on opiskelija. Eikä hän mitenkään pärjäisikään omillaan.

Voisiko kyseessä olla peli/nettiriippuvuus? Ei halua tehdä enää muuta eikä kykene. Kannattaa ottaa yhteyttä tämän alan asiantuntijoihin.

Up