Lue keskustelun säännöt.
Miksi musiikin teoria on niin vaikeaa?
Turhautunut insinööri
26.04.2021 |
Luulisi musiikin myös perustuvat jotenkin tieteeseen, mutta kun opetusvideoita katsoo, ei niissä koskaan kerrota miksi asiat ovat kuten ovat. Ei voi kuin opetella soinnut ulkoa ja testailla umpimähkään mitkä sopii yhteen.
Kommentit (38)
Jos musiikinteoria olisi liian helppoa, niin paljon musiikinopettajia joutuisi työttömiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos musiikinteoria olisi liian helppoa, niin paljon musiikinopettajia joutuisi työttömiksi.
Ei taida ainakaan peruskoulun musiikin tuntimäärä olla määritelty aineen vaikeuden perusteella, vaan ennemminkin taitaa mennä niin päin että opetetaan nyt mitä ehditään ja mitä nämä älyävät.
Eikä siinä sinänsä mitään pahaa; taideaineiden päätavoite lienee positiivisten kokemusten herättäminen.
Musiikin teoria on valtavan laaja-alainen ja monitahoinen asia, jota yleensä opiskellaan vuosikausia, ensin musiikkiopistossa ja sitten mahdollisesti vielä yliopistossa, samalla tietysti soitinta soittaen, jolloin teoria-asiat ovat koko ajan käytännössä läsnä. Musiikin teoriaa ei mielestäni voi kunnolla oppia ilman asiantuntevaa opetusta.
Youtube-videoita itsekseen opiskelu on vähän sama kuin yrittäisi opiskella insinööriksi youtubesta :) Eli jotain alkeita vähän voi oppia mutta ei todellakaan kovin pitkälle pääse.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vaikeaa ihan oikeasti, tai ainakin monimutkaisempaa kuin sellaiset asiat jotka aukenevat maalaisjärjellä.
Pitäisikö oikeastaan kysyä toisinpäin: miksi musiikista nauttiminen on niin helppoa? Miten ihmeessä osaamme intuitiivisesti tulkita tunteen pelkistä vaihtelevista taajuuksista ja rytmeistä? Miten aivomme pystyvät teoriaa ymmärtämättä analysoimaan vastaanottamansa niin sujuvasti?SE on ihmeellistä.
No jos ei ymmärrä musiikin teoriasta mitään, on tietysti helppo nauttia musiikista kun mikä tahansa kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Musiikin teoria on valtavan laaja-alainen ja monitahoinen asia, jota yleensä opiskellaan vuosikausia, ensin musiikkiopistossa ja sitten mahdollisesti vielä yliopistossa, samalla tietysti soitinta soittaen, jolloin teoria-asiat ovat koko ajan käytännössä läsnä. Musiikin teoriaa ei mielestäni voi kunnolla oppia ilman asiantuntevaa opetusta.
Youtube-videoita itsekseen opiskelu on vähän sama kuin yrittäisi opiskella insinööriksi youtubesta :) Eli jotain alkeita vähän voi oppia mutta ei todellakaan kovin pitkälle pääse.
Kirjallisia tehtäviä ja kuuntelua voi harjoitella itsekseen, mutta solfaamista ja sävellystehtäviä on vaikea tehdä itsenäisesti. Niihin tarvitaan opettajaa kommentoimaan, menikö oikein ja miten osaamistaan voi kehittää edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikin teoria on valtavan laaja-alainen ja monitahoinen asia, jota yleensä opiskellaan vuosikausia, ensin musiikkiopistossa ja sitten mahdollisesti vielä yliopistossa, samalla tietysti soitinta soittaen, jolloin teoria-asiat ovat koko ajan käytännössä läsnä. Musiikin teoriaa ei mielestäni voi kunnolla oppia ilman asiantuntevaa opetusta.
Youtube-videoita itsekseen opiskelu on vähän sama kuin yrittäisi opiskella insinööriksi youtubesta :) Eli jotain alkeita vähän voi oppia mutta ei todellakaan kovin pitkälle pääse.
Kirjallisia tehtäviä ja kuuntelua voi harjoitella itsekseen, mutta solfaamista ja sävellystehtäviä on vaikea tehdä itsenäisesti. Niihin tarvitaan opettajaa kommentoimaan, menikö oikein ja miten osaamistaan voi kehittää edelleen.
Opettajaa ei välttämättä tarvita, Matti Nykänenkin oli itseoppinut laulaja.
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Toi cdg on kyllä oikeesti paljon tärkeempi ymmärtää kun perus kolmiduuri. Kvintti ja kvartti, 2-5-1 etc vai oliko provo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Esim. A ja CIS, mutta ei C ja E.
A - C# on täysin sama intervalli kuin C - E.
Ihana keskustelu. Jatketaan tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaunein intervalli musiikissa: Eestä Cissään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Esim. A ja CIS, mutta ei C ja E.
A - C# on täysin sama intervalli kuin C - E.
Eihän ole. Eri sävellajeilla on omat sointivärinsä, jotka kuulee jopa meikäläisen pökkelökorva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vaikeaa ihan oikeasti, tai ainakin monimutkaisempaa kuin sellaiset asiat jotka aukenevat maalaisjärjellä.
Pitäisikö oikeastaan kysyä toisinpäin: miksi musiikista nauttiminen on niin helppoa? Miten ihmeessä osaamme intuitiivisesti tulkita tunteen pelkistä vaihtelevista taajuuksista ja rytmeistä? Miten aivomme pystyvät teoriaa ymmärtämättä analysoimaan vastaanottamansa niin sujuvasti?SE on ihmeellistä.
No jos ei ymmärrä musiikin teoriasta mitään, on tietysti helppo nauttia musiikista kun mikä tahansa kelpaa.
Mukavaa, että nautit kaikenlaisesta musiikista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Esim. A ja CIS, mutta ei C ja E.
A - C# on täysin sama intervalli kuin C - E.
On, mutta kun sävelet on eri taajuudelta niin ne kuulostaa erilaiselta ja joku voi miellyttää enemmän.
Kyllähän kaikki duurit esim. on intervalleiltaan identtisiä, mutta silti joku kappale vaan kuulostaa paremmalta jossain duurissa kuin toisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Esim. A ja CIS, mutta ei C ja E.
A - C# on täysin sama intervalli kuin C - E.
On, mutta kun sävelet on eri taajuudelta niin ne kuulostaa erilaiselta ja joku voi miellyttää enemmän.
Kyllähän kaikki duurit esim. on intervalleiltaan identtisiä, mutta silti joku kappale vaan kuulostaa paremmalta jossain duurissa kuin toisessa.
E-duuri!!!
Vierailija kirjoitti:
Länsimainen musiikki perustuu siihen että oktaavi on taajuudeltaan puolet. Tämä oktaavi on jaettu sopiviin taajuuksiin jotka soivat keskenään harmoniassa.
"Harmonia on musiikkiteollisuuden juoni, jolla saadaan myytyä pianoja."
Muistui mieleen jostain leffasta, joka kertoi jostain nykysäveltäjästä.
Musiikin teoriahan on lähes puhdasta matematiikkaa, kunhan on ymmärtänyt perusteet. Ulkoa opettelemista on todella vähän.
Esimerkiksi duurisoinnussa on ensin suuri terssi ja sitten pieni terssi. Tämän avulla voit laskea kaikki duurisoinnut opettelematta niitä ulkoa. Vastaavasti taas mollisoinnussa on ensin pieni terssi ja sitten suuri terssi. Mutta jos yrität opetella sointuja ennen kuin tiedät, mikä on pieni tai suuri terssi, voi se tuntua ulkoa opettelulta. Kysymys on vähän samasta kuin yrittäisi opetella kertolaskua silloin, kun ei ole hajuakaan yhteenlaskusta.