Mummon hössötys ottaa päähän.

Äitini muuten viis veisaa lapsistani, ts. hoitoapua tai ihan normaalia kanssakäymistä lasten kanssa ei ole ikinä tarjolla. Nytkin kesän aikana on käynyt kerran täällä istumassa n. tunnin verran "katsomassa lapsia".



Mutta aina kun synttärit lähestyy, kuten nyt, mummo aivan villiintyy.. siis tuolla materiaalipuolella lähinnä. Nytkin kysyi jo hyvissä ajoin, että mitä tyttö tarvitsisi ja annoinkin pari vinkkiä tarpeeseen: iso peitto + tyyny TAI lakanat ko. kokoisiin petivaatteisiin. Noh... ei osannut sitten päättää, kumpaako lähtisi hankkimaan, sanoi sitten, että ostaa molemmat. Okei... Seuraavana päivänä hän oli jo ostamassa SÄNKYÄ tytölle, noiden edellisten lisäksi ja kiikutti jos jonkinlaista esitettä nähtäville. Sitten sanoin jo, että kuules kun me kyllä itse ostetaan noin isot sisustustuotteet, että ei kiitos.. No nyt... Soittaa joka päivä, kun ei meinaa löytyä lakanoita..siellä ja siellä oli sen ja sen ja sen näköiset, että kun en nyt osaa päättää ja voisitko kerkeisitkö sinä käydä katsomassa, kelpaisiko ne..



voi vitja... tänään hirtti sitten kiinni ja sanoin, että mitäpä suotta stressaat noin pienistä asioista. Ne on kylläkin ihan muut asiat, millä on oikeasti väliä (tarkoitin toki ajan viettämistä lasten kanssa). Tuskin tajusi, mitä tarkoitan..



Viime vuonna halusi ostaa tytölle (silloin täytti 6) pyörän ja minulle marmatti että 20" pyörä on liian iso kun sellaista ehdotin. Itse osti sitten 24".. Ja on loukkaantunut kun tyttö ei aja sillä. No ei kai kun ei yletä.



Onkohan äidillä kaikki kohdallaan??