Lue keskustelun säännöt.
Tiesittekös hämäläiset ettei isoisoisoisällänne ollut sukunimeä?
25.04.2021 |
Hämäläiset alkoivat ottaa sukunimiä vasta 1900-luvun vaihteessa. Savolaisilla sensijaan sukunimet ovat olleet satoja vuosia käytössä.
Kommentit (25)
Tiesitkös, että monilla oli? Etpä tiennyt. Pohjanmaalla nimet eivät olleet sukunimiä vaan talon nimiä. Ruotsinkielisillä oli sukunimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun isoisoisoisilläni oli sukunimet, koska suurin osa heistä oli Ruotsista, Saksasta ja Italiasta.
Savossa sukunimet olivat tarpeellisia kun harjoitettiin kaskiviljelyä ja muutettiin usein uuteen paikkaan jolloin ihmisiä ei ollut helppo tunnistaa kutsumalla heitä asuinpaikan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun isoisoisoisilläni oli sukunimet, koska suurin osa heistä oli Ruotsista, Saksasta ja Italiasta.
Eivät kuulosta kovin hämäläisiltä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkös, että monilla oli? Etpä tiennyt. Pohjanmaalla nimet eivät olleet sukunimiä vaan talon nimiä. Ruotsinkielisillä oli sukunimet.
Aika paljon tiedän enemmän aiheesta kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savolaiset ovat aina olleet huijareita.
Vierailija kirjoitti:
Savossa sukunimet olivat tarpeellisia kun harjoitettiin kaskiviljelyä ja muutettiin usein uuteen paikkaan jolloin ihmisiä ei ollut helppo tunnistaa kutsumalla heitä asuinpaikan mukaan.
Samanlailla sitä kaskiviljelyä on muuallakin harrastettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miulla on harvinainen sukunimi joita on Suomessa noin tuhat ja siitä aina joku vittuilee vaikka oma sukunimi olisi keksitty Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun isoisoisoisilläni oli sukunimet, koska suurin osa heistä oli Ruotsista, Saksasta ja Italiasta.
Eivät kuulosta kovin hämäläisiltä sitten.
Määritä hämäläisyys, riittääkö, että itse olen sellainen vai pitääkö isoisoisoisieni olla hämäläisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savossa sukunimet olivat tarpeellisia kun harjoitettiin kaskiviljelyä ja muutettiin usein uuteen paikkaan jolloin ihmisiä ei ollut helppo tunnistaa kutsumalla heitä asuinpaikan mukaan.
Samanlailla sitä kaskiviljelyä on muuallakin harrastettu.
Sitä on harjoitettu vähemmän, joten muualla ei ollut savolaisekspansiota vastaavaa ilmiötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin sukunimet tulleet asuinpaikan mukaan. Joskus 1700-luvulla, kun ensimmäinen esi-isäni asettui paikoilleen, hän otti nimensä sen järven mukaan, jonka rannalle asettui. Hänen poikansa kävi mutkan muualla ja asettui toiseen paikkaan, niin sukunimi lyhentyi, että se ”- järvi” jäi pois. Hänen poikansa sitten taas muutti ihan toisaalle metsänvartijaksi ja sai sukunimensä asuttamansa valtion torpan mukaan, samoin hänen poikansa, ja hänen poikansa(isoisäni). Mukana oli suluissa myös se ”oikea” sukunimi tyyliin ”Sikala (Mulli)”. Isoisälleni oli sukunimi vielä kutsunnoissa 1920-luvun alussa, ennen sukunimilakia, se torpan nimi, suluissa nykyinen nimi. Sen jälkeen asuinpaikka vaihtui ja käyttöön tuli nykyinen nimi. Isäni, syntynyt 1940-luvulla, on ensimmäinen, jolla on ollut koko ajan tämä sukumme nimi.
Itse ihmettelen savolaisissa nimissä -tär tai tar- lopuisia nimiä miehillä. Aluksihan se on ollut niin, että mies on ollut esimerkiksi Keränen ja nainen Kerätär.
Savossaoli pakko olla sukunimet, kun muutenhan sitä vahingossa olisi mennyt naimisiin jonkun suvun ulkopuolisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savossa sukunimet olivat tarpeellisia kun harjoitettiin kaskiviljelyä ja muutettiin usein uuteen paikkaan jolloin ihmisiä ei ollut helppo tunnistaa kutsumalla heitä asuinpaikan mukaan.
Samanlailla sitä kaskiviljelyä on muuallakin harrastettu.
Sitä on harjoitettu vähemmän, joten muualla ei ollut savolaisekspansiota vastaavaa ilmiötä.
Mitenkäs kun karjalaiset ovat myös kaskiviljelijöitä eikä heilläkään ole sukunimiä ollut? Logiikkasi ontuu.
Tiesin. Hämäläinen isoisäni kertoi, että hänen isoisänsä oli ottanut avioituessaan vaimonsa sukunimen. Johtui, siitä, ettei hänellä itsellään ollut sukunimeä.
Rahvaalla ei ollut sukunimeä.
Sitten kun sukunimi piti olla, niin otettiin kaikenlaisia aivan karseita nimiä kuten Mönkköpönkkölä.
Meidän suvun "kantaisä" tuli ulkomailta 1550-luvulla, hänen sukunimi on kulkenut suvussa siitä saakka ja on minullakin tänä päivänä. Sukukirjojen mukaan myös muita vierasperäisiä sukunimiä on suvussa satojen vuosien ajalta. Toki myös niitäkin, joilla sukunimenä vain talon nimi.
Vierailija kirjoitti:
Rahvaalla ei ollut sukunimeä.
Sitten kun sukunimi piti olla, niin otettiin kaikenlaisia aivan karseita nimiä kuten Mönkköpönkkölä.
Suomessa ei ole yhtäkään mönkköpönkkölä sukunimistä henkilöä.
Eikö -nen päätteiset ole savolaisia?
Ketä kiinnostaa