Mitä tehdä kun elämässä ei ole mitään

Vierailija kirjoitti:

Aina ei olekaan mielekästä pohtia, mikä miellyttäisi itseä. Kun mikään ei innosta, on turha yrittää itseään tyydyttää (noin henkisesti). 

Ehkä voisit lähteä miettimään, mitä hyödyllistä voisit tehdä. Mikä mättää maailmassa. Ihan noin lähipiirissä. Mitä epäkohdille voisi tehdä. Miten vääryyttä, murhetta ja yksinäisyyttä voisi vähentää? 

Jos sinulle kaikki on samantekevää, voit yhtä hyvin hiukan auttaa jotakuta, joka tarvitsee apua. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Auta eläimiä, lapsia, vanhuksia. Aloita pienestä. Kokeile. 

Yhtäkkiä toisen ilo ja asiat joilla on jollekin toiselle suuri merkitys, voivat herättää sinussakin jotain. 

Tässä on hyvin paljon järkeä, näkee miten muilla menee ja saa onnistumisen elämyksiä myös, saa tunteen omasta tarpeellisuudesta.

Elämässä ei ole mitään. En ehkä jaksa. Mitään....

Kokeile kaulakiikkua,se voi auttaa sua trollllloooo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millään ei ole oikeastaan merkitystä. Mitä elämää sellainen on. Ei ole syytä nousta vuoteesta. Mikään ei tuo hyvää mieltä.

Olet masentunut. Soita terveyskeskuksen hoitajalle tai päivystykseen hoitajan vastaanotolle joka ohjaa sut eteenpäin ja pääset hoidon piiriin.

Niinkö luulet? Siis oikeasti?

Mä kerron: korkeintaan saat nappireseptin lääkäriltä jos/kun semmoiselle vihdoin onnistut pääsemään. Katos napit turruttaa sun sellaiseksi, ettet enää välitä siitä, ette elämässä ole mitään (elämisen arvoista).

Sitä kutsutaan "hoidoksi" ja "avuksi".

Näin Suomessa 2021.

Vierailija kirjoitti:

Vain sinä itse löydät vastaukset.

Mikä kiinnostaa?

Piirtäminen, auton rassaus, ompelu, musan kuuntelu/tekeminen, sijoittaminen, uuden kielen opiskelu uu just named it.

Hae itsesi, löydä itsesi.

Tämä. Olen itse kipuillut saman asian kanssa kuin Ap.

Joku ihme este on sisäisesti kun ei uskalla kokeilla mitään. Lapsuuden koti oli tooooodella ankea. Saimme opin, että tekemisestä pitää olla aina jotain hyötyä. Omaksi iloksi ei pidä tehdä mitään.

Ajattelin itse, että kokeilen piirtämistä. Jotain luovaa.

Sisustusremontointi voisi olla kans Ok. Mutta siihen pitäisi käydä jotain kursseja. Mutta jos vaikka huonekalujen entisöinti?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millään ei ole oikeastaan merkitystä. Mitä elämää sellainen on. Ei ole syytä nousta vuoteesta. Mikään ei tuo hyvää mieltä.

Olet masentunut. Soita terveyskeskuksen hoitajalle tai päivystykseen hoitajan vastaanotolle joka ohjaa sut eteenpäin ja pääset hoidon piiriin.

buranaa ja 2 päivää saikkua

Vierailija kirjoitti:

Muo on vaikeissa hetkissä auttanut vapaaehtoistyö. Keskittyy edes hetkeksi muuhun kun omaan napaan ja oloon.

Siitä saa iloa palkaksi. Nyt kun olen ollut väsynyt ja on terveysongelmia, ollaan miehen kanssa pelastettu pari koditonta kissaa. Tuhatkertaisesti on saatu takaisin se mitä niihin on uhrattu, ei pysty hymyilemättä katsomaan kun pölvästit leikkii ja nauttii elämästä, jossa ovat vihdoinkin päässeet hyviin oloihin.

Huomio hetkeksi pois itsestä vaan.

Millaista vapaaehtoistyötä teit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millään ei ole oikeastaan merkitystä. Mitä elämää sellainen on. Ei ole syytä nousta vuoteesta. Mikään ei tuo hyvää mieltä.

Olet masentunut. Soita terveyskeskuksen hoitajalle tai päivystykseen hoitajan vastaanotolle joka ohjaa sut eteenpäin ja pääset hoidon piiriin.

buranaa ja 2 päivää saikkua

Älä yritä. Kunnissa on eroa.

Mistä muualtakaan sitä apua saa?

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt omassa kuplassani jo yli kymmenen vuotta. Kukaan ei kaipaa, eikä ole kiinnostunut. Sellaista se on.

Heräsin seitsemältä. Joogasin. Kahvia ja itse tekemää foccacciaa. Luin netistä uutiset. Pelasin kolme erää shakkia tietokonetta vastaan, taso 'vaikea', tulos 2-1 minun hyväkseni, olen aloittelija, en usko että tämä on erityisen vaikea tietokonepeli, vaan aika yksinkertainen, mutta olen tyytyväinen että olen edistynyt pelaamisessa. Puoli tuntia kiinan kielen opiskelua. Opiskelen joka päivä jotain kieltä: kiina, venäjä, ruotsi, ranska, saksa, italia. Ja tunnit on englanniksi, joten enkkua tulee harjoitettua siinä sivussa. Nyt lepuutan aivojani lukemalla av:ta, murhainfoa ja dataloungea. 

Suunnitelmissa on vielä siivota kämppä ja leipoa ja laittaa ruuat seuraavaksi viikoksi. Hoitaa vähän puutarhaa ja sitten valmistautua yölliseen tähtien tutkailuun ja kuvien ottoon. Saatan katsoa jonkun leffan tai sarjan netissä samalla kun syön.

Näin kulutan aikaa.

Kivat sulle, että puhtia ja kiinnostusta riittää kaikkeen tuohon.

Minulla ei ole energiaa tehdä paljoakaan, sen verran, ettei tarvi sikolätissä asua ja on puhdasta vaatetta päälle.

Mutta kun se ei riitä elämänsisällöksi. Tai olen muuten vain henkisesti lamaantunut.

Jotenkin epäilen tätä korona"pandemia" sivuvaikutukseksi. Rajoituksilla on ollut arvaamattomia seurauksia. Oikeastaan toivon, että jossain vaiheessa saan taudin ja pääsen hoidettaviksi. Mikä tahansa on parempi kuin elää henkisenä zombina.

No ensin pitää ottaa se oma pää pois peffasta ja hankkia parempaa tekemistä kuin itsensä sääliminen. Ala vaikka kasvattaa ikkunalaudalla yrttejä. Sekin on alku.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kaipaa eikä ole kiinnostunut. Tuo lause osui. Mutta minut se tekee masentuneeksi. Olla tarpeeton. Näkymätön.

Niinpä. Sitä ei tiennytkään (no jos tiesikin, pystyi kuvttelemaan muuta) ennen tätä eristäytymisen aikaa, ettei kukaan oikeasti ole sun kaveri eikä ketään lopulta liikuta tippaakaan nähdä sua.

Mä olen apaattinen ja voimaton. Ei musta ole mihkään vapaaehtoistyöhön jonkun ilostuttajaksi. Miksei se vapaaehtoinen tule ilostuttamaan mua!!

(Muutenkin olen jo aikaa sitten todennut, että monet vapaaehtoiset tekevät sitä juttuaan ihan omista syistään, tavallaan omaksi terapiaksi.)

Vierailija kirjoitti:

No ensin pitää ottaa se oma pää pois peffasta ja hankkia parempaa tekemistä kuin itsensä sääliminen. Ala vaikka kasvattaa ikkunalaudalla yrttejä. Sekin on alku.

Mistä energia? Raato ei kasvattele yhtikäs mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jeesus. Jumala. Vapahtaja.

Auta, Jumala, Auta!!!

Voimia.

No ap miten menee?