Lapselle puhjennut epilepsia ja koulu ei noteeraa

Vierailija kirjoitti:

Vastaavassa tilanteessa informoisin kouluterveydeb hoitajaa ja pyytäisin hän informoi luokanvalvojaa.Jos ei menen perille rehtosi.Jos ei sittenkään kouluvirasto.Sen lisäksi veisin asian ministereille,jotka niitä lakeja vässää.huomiosivat kaikissa kouluissa opilaat,joilla joku vastaava sairaus,asmat ymm.

No nythän on ollut niin, että terveydenhoitaja on vasta tänään paikalla, kuten ap:lle oli koulusta kerrottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene itse neuvomaan luokan henkilökuntaa. Ei varmasti kovin vaikeeta. Lääke molempiin poskiin jos kohtaus ja ambulanssi. Ei vaikeeta

Luokan henkilökunta ei saa antaa lapsille mitään lääkkeitä. Se on terveydenhuollon tehtävä.

Pas... puhetta. Kyllä saa ja kyllä pitää.

Jos lapsella on kohtauslääkitys epilepsiaan tai anafylaktiseen shokkiin tms. on koulu velvollinen antamaan ensiapulääkkeen hengenvaarallisessa tilanteessa hätäkeskuksen neuvosta. Tämän hätälääkkeen antamiseen on hyvä perehtyä etukäteen, ettei hätätilanteessa aikaa mene turhaan ihmettelyyn.

Ensiapulääke on täysin eri asia kuin huolehtia päivittäisestä lääkityksestä, minkä antaminen ei koululle kuulukaan. Mutta jos vaikka lapsen pitää syödä lääkettä joka päivä klo 12, on opettajan tarvittaessa hyvä varmistaa, että oppilas on huomannut mitä kello on. Oppilas itse ottaa lääkkeen.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että lapsesi on ensimmäinen epileptikko koko koulun historiassa?

Luuletko tahvo, että se auttaa yhtään mitään, jos jonkun aikaisemmankin epileptikon kohdalla koulu on jättänyt asiat hoitamatta?

Lasten epilepsiaa hoidetaan keto-ruokavaliolla.

Vierailija kirjoitti:

Lasten epilepsiaa hoidetaan keto-ruokavaliolla.

Lääkkeillä aloitetaan ja jos ne eivät toimi, voidaan kokeilla ketoa. Omatoimisesti siihen ei saa epileptikon kanssa koskaan lähteä.

Terveydenhoitaja on koululla tiettyinä päivinä ja hänet saa silloin kiinni/soittaa takaisin.

Kaikki ei valitettavasti tapahdu heti.

Harva meistä on työantajan tavoitettavissa eri aikaan tai eri paikassa, mitä kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhoitaja on koululla tiettyinä päivinä ja hänet saa silloin kiinni/soittaa takaisin.

Kaikki ei valitettavasti tapahdu heti.

Harva meistä on työantajan tavoitettavissa eri aikaan tai eri paikassa, mitä kuuluu.

Hehän ei ole nyt työpaikallaan koska ovat jäljittämässä.

Siksikin se lähiiopetuksen palvominen on perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni luokka oli aikoinaan siirretty homekellariin, joka oli puoliksi maan alla. Opettaja oli jatkuvasti sairauslomalla, mutta kukaan ei meille vanhemmille kertonut tilanteesta. Lapselleni puhkesi astma. Seuraavaksi luokka siirrettiin vanhaan kirjastotilaan, jossa vanhat pölyisen kirjat ja hyllyt olivat vielä jäljellä. Valmiiksi edeltävästä tilanteesta suivaantuneena uhkasin ottaa lapseni pois koulusta, jos huonetta ei siivota. Opet sitten oli määrätty tai vapaaehtoisesti, en tiedä kumpaa, tyhjensivät luokan roinasta.

Ope sitten ”loi tunnelmaa” laittamalla luokan lattialle räsymaton, josta sanoin heti että sinne pitää laittaa liukueste tai matto poistaa. Näin ei tehty vaan yhden oppilaan piti liukastua ja lyödä päänsä ennenkin reagoitiin.

Koulu ei ole useinkaan turvallinen paikka lapsille ja koululaisilla pitäisi myös oma työsuojeluvaltuutettu.

Tuo koululaisten työsuojeluvaltuutettu oli hyvä pointti. Samat oikeudet kuin aikuisille.

Eli mitä sä haluat koululta? Ei ne koulutustilaisuutta sentään järjestä asiasta, johtuisikohan siitä, että eivät vastaa sun pyyntöön? Näissä tilanteissa sen lisäksi rehtori ei saa kertoa terveystietoja alaspäin, joten sekin on ihan turha reitti. Sä olet itse vastuussa, että opettaja tietää mitä tehdä, ei kukaan muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ei anneta lääkkeitä. Jos tulee kohtaus niin soittavat ensihoidon.

Juuri näin. Kun olin itse opetustyössä toisen asteen puolella, emme olisi saaneet antaa opiskelijoille edes parasetamolia. Tämä on iso vastuuvapauskysymys, koska opettaja ei ole henkilö jolla on koulutus lääkkeiden antamiseen, ja hän on täysin sen tiedon varassa jonka oppilas ja/tai tämän vanhempi terveydentilasta antaa tai on antamatta. Opettajaa tai ketään muuta koulun henkilökunnasta ei voi laittaa siihen asemaan, että joutuu ottamaan vastuun oppilaan sairauden hoidosta ja sitten tapahtuukin jotain.

Kyllä ainakin nuorisotyöntekijät ja lastensuojelun ohjaajat joskus antavat vaikkei olisi lääkehoidon koulutusta. Riippuu ihan että mikä lääke jne. En ainakaan itse ottaisi riskiä, että lapsi saa hengenvaarallisen kohtauksen. Onhan siitäkin vastuussa. Jos pelottaa ja on epävarma, soittaa hätäkeskukseen ja kysyy sieltä lupaa antaa lääkettä. Tai sitten päivystykseen jos kyse on jostain lievemmästä. Luulisi että terveydenhoitaja sentään saisi antaa?

En nyt tavoittanut mikä oli ongelma.

On ilmoitettu että terveydenhoitaja on paikalla torstaina. Hän tuskin voi määritellä työaikaansa niin että Teidän lapsenne vuoksi tulisikin jo maanantaina.

Jos minun lapseni olisi kyseessä, olisin todella mieluusti pitänytkin lapseni kotona viikon. Sillä aikaa kysynyt mahdollisuutta käydä itse neuvomassa lapsen lähimmille opettajille lääkkeen annon. Ei opettaja ole vastuussa muun henkilökunnan lääkitsemisopetuksesta, eikä rehtori. Vaan alan koulutuksen saanut.

Viikko on todella lyhyt aika, meillä nyt viiden kuukauden jälkeen diagnoosin saamisesta, on koululla asiat loksahtaneet uomiinsa.

Kun yhden lapsen jalka oli poikki, taksikyydit alkoivat pyörimään heti, mutta vasta usemman viikon jälkeen toiminta oli saatu aikataulullisesti järkeväksi.

Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän että nykytilanne kuormittaa aivan valtavasti jo entuudestaan rasittunutta koulumaailmaa, siellä painetaan duunia niska limassa eikä kalentereihin ole varattu tilaa äkillisille koulutustilaisuuksille yms. Mitä jokaisen diagnosoidun lapsen vanhemmat toki haluaisivat.

Tottakai asia pitää ottaa vakavasti. Mutta kyllä ihmetyttää että kaikki pitäisi olla viikossa valmista.

Eikö voi vaan laittaa viestiä opettajille ja liittää ohje lääkkeenannosta.

Tietysti koulu saa antaa kohtauslääkkeen, samoin kuin esim. Epipenin allergiselle lapselle. Nämä ovat eri asioita, kuin päivittäiset lääkkeet jotka eivät koululle kuulu.

Minun luokassani kävi viimeksi syksyllä sairaalalta epilepsiahoitaja pitämässä koulutuksen. Kysy hoitavalta taholta voivatko he koulutuksen opettajalle ja muille lapsen kanssa työskenteleville järjestää.

Ps. Hätäkeskus ei anna ohjetta lääkkeen antoon, vaan lääkkeenannon aikaraja ja toimintaohjeet tulee olla opettajan tiedossa. Tämän vastauksen sain kerran kun itse soitin häkeen

oppilaan epilepsiakohtauksen takia ja kysyin annanko lääkkeen. Eli tätäkin varten koulutus on oltava.

T. Opettaja

Vierailija kirjoitti:

Eikö voi vaan laittaa viestiä opettajille ja liittää ohje lääkkeenannosta.

Opettajat eivät niitä lääkkeitä anna, koska heillä ei ole mitään lääkinnällistä koulutusta. Lapsi ottaa lääkkeet itse. Joskus koululla on siitä onnellinen tilanne, että koululla on vaikka avustajana joku lähihoitajakoulutuksen saanut. Usein kai tilanne hoidetaan alakoulussa niin, että lääkityksestä huolehtiminen annetaan avustajien vastuulle. Heidät koulutetaan tehtävään ja huolehtivat, että lapsi ottaa säännöllisesti lääkkeensä, jos lapsi ei itse siitä pysty huolehtimaan. Tämä on ihan toimivat systeemi siksikin, että kouluarki on niin hektistä ja opettajan vastuulla on oppilaat ja opettaminen, ja vaikka miten haluaisi vielä lääkityksestäkin huolehtia, niin kun soitetaan juuri sillä sekunnilla puhelimeen, ja sen jälkeen joku onkin jo kaatunut ja tarvitsee laastaria, ja naapuriluokan ope tulee lainaamaan niitä ainoita olemassa olevia väriliituja, valitettavasti se lääkitys siinä onkin sitten jo unohtunut. Ja kun opettaja on sairaana, tuikituntematon sijainen ei tiedä asiasta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö voi vaan laittaa viestiä opettajille ja liittää ohje lääkkeenannosta.

Opettajat eivät niitä lääkkeitä anna, koska heillä ei ole mitään lääkinnällistä koulutusta. Lapsi ottaa lääkkeet itse. Joskus koululla on siitä onnellinen tilanne, että koululla on vaikka avustajana joku lähihoitajakoulutuksen saanut. Usein kai tilanne hoidetaan alakoulussa niin, että lääkityksestä huolehtiminen annetaan avustajien vastuulle. Heidät koulutetaan tehtävään ja huolehtivat, että lapsi ottaa säännöllisesti lääkkeensä, jos lapsi ei itse siitä pysty huolehtimaan. Tämä on ihan toimivat systeemi siksikin, että kouluarki on niin hektistä ja opettajan vastuulla on oppilaat ja opettaminen, ja vaikka miten haluaisi vielä lääkityksestäkin huolehtia, niin kun soitetaan juuri sillä sekunnilla puhelimeen, ja sen jälkeen joku onkin jo kaatunut ja tarvitsee laastaria, ja naapuriluokan ope tulee lainaamaan niitä ainoita olemassa olevia väriliituja, valitettavasti se lääkitys siinä onkin sitten jo unohtunut. Ja kun opettaja on sairaana, tuikituntematon sijainen ei tiedä asiasta mitään. 

Lisään vielä, että kommenttini koski säännöllistä lääkitystä, ei mitään hätätapauksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö voi vaan laittaa viestiä opettajille ja liittää ohje lääkkeenannosta.

Opettajat eivät niitä lääkkeitä anna, koska heillä ei ole mitään lääkinnällistä koulutusta. Lapsi ottaa lääkkeet itse. Joskus koululla on siitä onnellinen tilanne, että koululla on vaikka avustajana joku lähihoitajakoulutuksen saanut. Usein kai tilanne hoidetaan alakoulussa niin, että lääkityksestä huolehtiminen annetaan avustajien vastuulle. Heidät koulutetaan tehtävään ja huolehtivat, että lapsi ottaa säännöllisesti lääkkeensä, jos lapsi ei itse siitä pysty huolehtimaan. Tämä on ihan toimivat systeemi siksikin, että kouluarki on niin hektistä ja opettajan vastuulla on oppilaat ja opettaminen, ja vaikka miten haluaisi vielä lääkityksestäkin huolehtia, niin kun soitetaan juuri sillä sekunnilla puhelimeen, ja sen jälkeen joku onkin jo kaatunut ja tarvitsee laastaria, ja naapuriluokan ope tulee lainaamaan niitä ainoita olemassa olevia väriliituja, valitettavasti se lääkitys siinä onkin sitten jo unohtunut. Ja kun opettaja on sairaana, tuikituntematon sijainen ei tiedä asiasta mitään. 

Edelleen, opettaja saa ja opettajan pitää tilanteen vaatiessa antaa kohtauslääke tai epipen allergiselle. Nämä henkeä uhkaavat tilanteet ovat eri asia kuin silmätipat tai särkylääke.

Ja voin luvata sinulle että epilepsiakohtauksessa lääke ei unohdu jos kohtaus ei sitä ennen mene ohi :D muut jatkavat normi arkea kun yksi sätkii lattialla tajuttomana? Eikä epileptikko sitä lääkettä yksin saa otettua.

T. Opettaja

Opettaja ei saa nykyään tarjota edes pullaa ja mehua lapsille koulussa, jollei hänellä ole hygieniapassia. Hätätilanteissa toimimista varten koululla on jo olemassa toimintasuunnitelma. Tietysti nyt on hyvä käydä opettajan kanssa ihana rauhassa läpi epilepsiaan liittyvät asiat, mutta nyt on poikkeusajat. Kaikki ei tapahdu heti.

Kotona on tärkeää lapsen opetella tunnistamaan milloin kohtaus voisi olla tulossa ja oppia muistamaan lääkitys itse.

Voimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö voi vaan laittaa viestiä opettajille ja liittää ohje lääkkeenannosta.

Opettajat eivät niitä lääkkeitä anna, koska heillä ei ole mitään lääkinnällistä koulutusta. Lapsi ottaa lääkkeet itse. Joskus koululla on siitä onnellinen tilanne, että koululla on vaikka avustajana joku lähihoitajakoulutuksen saanut. Usein kai tilanne hoidetaan alakoulussa niin, että lääkityksestä huolehtiminen annetaan avustajien vastuulle. Heidät koulutetaan tehtävään ja huolehtivat, että lapsi ottaa säännöllisesti lääkkeensä, jos lapsi ei itse siitä pysty huolehtimaan. Tämä on ihan toimivat systeemi siksikin, että kouluarki on niin hektistä ja opettajan vastuulla on oppilaat ja opettaminen, ja vaikka miten haluaisi vielä lääkityksestäkin huolehtia, niin kun soitetaan juuri sillä sekunnilla puhelimeen, ja sen jälkeen joku onkin jo kaatunut ja tarvitsee laastaria, ja naapuriluokan ope tulee lainaamaan niitä ainoita olemassa olevia väriliituja, valitettavasti se lääkitys siinä onkin sitten jo unohtunut. Ja kun opettaja on sairaana, tuikituntematon sijainen ei tiedä asiasta mitään. 

Lisään vielä, että kommenttini koski säännöllistä lääkitystä, ei mitään hätätapauksia

Ehdinkin jo vastata, älkää tulko sotkemaan asioita, kun tässä ketjussa on selkeästi kyse kohtauslääkityksestä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ei anneta lääkkeitä. Jos tulee kohtaus niin soittavat ensihoidon.

Juuri näin. Kun olin itse opetustyössä toisen asteen puolella, emme olisi saaneet antaa opiskelijoille edes parasetamolia. Tämä on iso vastuuvapauskysymys, koska opettaja ei ole henkilö jolla on koulutus lääkkeiden antamiseen, ja hän on täysin sen tiedon varassa jonka oppilas ja/tai tämän vanhempi terveydentilasta antaa tai on antamatta. Opettajaa tai ketään muuta koulun henkilökunnasta ei voi laittaa siihen asemaan, että joutuu ottamaan vastuun oppilaan sairauden hoidosta ja sitten tapahtuukin jotain.

Kyllä ainakin nuorisotyöntekijät ja lastensuojelun ohjaajat joskus antavat vaikkei olisi lääkehoidon koulutusta. Riippuu ihan että mikä lääke jne. En ainakaan itse ottaisi riskiä, että lapsi saa hengenvaarallisen kohtauksen. Onhan siitäkin vastuussa. Jos pelottaa ja on epävarma, soittaa hätäkeskukseen ja kysyy sieltä lupaa antaa lääkettä. Tai sitten päivystykseen jos kyse on jostain lievemmästä. Luulisi että terveydenhoitaja sentään saisi antaa?

Alapeukuttajalle tiedoksi että olen työskenkellyt ko.alalla (nuorisotyössä ja perhekodeissa/lastensuojelussa).

Luuletteko tosiaan että hätätilanteessa voi olla tekemättä mitään? Jos vastuu pelottaa, tulee konsultoida sitä joka asiasta tietää (hätäkeskus/päivystys). Mitään haittaa tuskin on siitä, jos koulua on opastettu lääkkeenannosta. Voidaan samalla infota esim. sijaisia siitä, kenellä on oikeus/velvollisuus antaa lääkettä juridisesta näkökulmasta.