Mikä lämmitysmuoto isoon omakotitaloon?

Itse en kyllä nykypäivänä ottaisi sähköllä toimivaa lämmitystä kuin varajärjestelmäksi jos on edes mahdollista. Sähkön hinta kun nousee ja nousee, ja sähkökatkokset on melko tavallisia. Talvella saattais jo tulla kohta vilu...

Noin ison talon rakennus- ja lämmityskustannukset on sitä luokkaa että tässä vaiheessa ei kannata miettiä mikä on kalliimpaa/halvempaa asentaa vaan mikä tulis ajan mittaan edullisimmaksi. Itse harkitsisin maalämpöä, koska siinä on vain isompi asennushinta mutta jatkossa ei tulisi muuta kuin huoltokustannuksia.

Oletteko ajatelleet kattolämmitystä? Jossain Meidän Talo -lehdessä oli vastikään joku sitä kehunut.

Hei!



Meillä on kellari harkkoa ja yläkerta puuta eli kaksikerroksinen rinnetalo. Pinta-ala suunnilleen samoissa.



Itse otimme juuri sen vesikiertoisen lattialämmityksen ja maalämmön.



Sähkökiertoista lattialämpöä en huolinut, koska siinä lämpötilan vaihtelut ovat suurempia ja vaikuttaa esim. käytettäviin lattiamateriaaleihin. Vesikiertoisen kanssa voi laittaa parkettia tai lähes mitä vain.



Lämmön hinta on kokonaisuudessaan lähellä samaa tavasta riippumatta, jos lasketaan hankintahinta ja käyttökulut yhteen. Toinen on halpa hankkia, mutta kallis käyttää ja toinen on kallis hankkia ja edullinen käyttää.



Itse otimme suuren talomme koon vuoksi sen kalliin hankkia, mutta edullisen käyttää eli maalämmön. Lisänä on molemmissa kerroksissa takka. Ilmanvaihto on lämmön talteenottava versio.

Niin ja unohtui mainita, että LVI-suunnittelija veti melkein herneen nenään kun ilmoitimme että haluamme maalämmön. Hän intti sähkön perään moneen otteeseen, mutta uskoi lopulta.



Veikkaamme suurimmaksi syyksi hänen kokemattomuuttaan maalämmön suhteen eli hänelle vierasta aluetta. Tunnusti myöhemmin itsekin, ettei niin hyvin tunne sitä puolta.



Kuten ensimmäinenkin kirjoitti, niin sähkön hinta vaan nousee ja mitään tietoa ei ole tulevasta kehityksestä. Maalämmössä hintakehityksen vaikutus on pieni ja siten saa lämmittää juuri niin paljon kuin hyvältä tuntuu.

vaan n.170m2, mutta meille tulee vesikiertoinen lattialämmitys pelleteillä. Sähköä ei haluttu missään tapauksessa, sen hinta tuskin tulevaisuudessakaan laskee. Maalämpöä mietittiin, mutta lopulta päädyttiin pellettiin. Maalämpökin vie aika paljon sähköä ja on kallis asentaa. Pellettikin on asennuskustanuksiltaan suht kallis, mutta itse pelletti onkin sitten halpaa, ja todennäköisesti halpenee jos/kun Vapo joskus menettää monopoliasemansa.



Meille pelletti sopii sikälikin hyvin, että tontti on iso ja pelletin varastointi on helppo toteuttaa. Kovin pienelle tontille en pellettivarastoa lähtisi rakentamaan.

Vesikiertoiseen lattialämmitykseen olemme päätyneet vastoin LVI-suunnittelijan esitystä - joskin hän ymmärtää pointtimme. Vedenlämmitksen osalta olemme hieman tutkailleet tilannetta ja valmiita ottamaan riskin: harkitsemme vakavasti ilma/vesilämpöpumppua, joista on kuitenkin vain hyvin lyhyt kokemus. Laite maksaa suurin piirtein saman verran kuin maalämpöpumppu, mutta kalliit asennuskustannukset jäävät pois. Maapohjamme on vielä hiekkaa ja kalliosta ei tietoa, joten PRKK:n edustajan mukaan asennuskustannukset voivat huonoimmassa tapauksessa nelinkertaistua.



Ko. pumppu lämmittää lattiassa kiertävän veden lisäksi myös käyttöveden (toisin kuin perinteinen ilmalämpöpumppu). Lisätietoja löysimme osoitteesta www.euronom.fi



Kokemuksia/ajatuksia/mielipiteitä ilma/vesilämpöpumpusta kaivataa.

talo on 235 asm2 ja me taas päädyimme suoraan sähköön yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Laskimme ettei maalämpö ikinä maksa itseään takaisin ja rupea " tuottamaan" kuten monet tuntuu ajattelevan. Kun investointi on maksettu onkin aika vaihtaa osia uuteen ja se taas maksaa.



Suora sähkö on toki kallista mutta pitkällä aikavälilllä (n 10v) samoissa kuin maalämpö - tarvitseehan sekin sähköä toimiakseen. Jos haluamme laskea veloitusta lisäämme ILPin seinälle - sille on tehty jo varaukset rakennusvaiheessa. Vielä emme halunneet sitä ottaa. Ja toisaalta meillä on jossain vaiheessa mahdollisuus liittyä kaukolämpöön joka on helppo vaihtaa sähköjärjestelmän tilalle.



Sähkökaapeli-lattialämmitystä en haluaisi, vesi on miellyttävämpi.

Tein siellä itse pikaisesti vertailun ns. tyyppitalon kohdalla (en jaksanut perehtyä, että voisko jossain antaa enemmän tietoja talosta, teillä kun oli isohko kivitalo, niin voi luvut olla vähän erilaisia).



Mutta siis tyyppitalon kohdalla esim. 30 vuoden kustannukset esim. talon jossa on ilmalämpöpumppu+osittain varaava sähkö+lattialämmitys+varaava takka verrattuna taloon jossa on maalämpöpumppu+lattialämmitys+varaava takka kävi niin, että tuo eka vaihtoehto oli n. 7000 euroa edullisempi.



Niin ja vertailuaikaväli oli 30 vuotta, eli todella pitkä aika ja vieläkin tuo eka yhdistelmä oli halvempi. Jos vertailuaikaa lyhentää, niin aina vaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi osoittautuu tuo eka (johtuu niistä alun kustannuksista, ne on sen verran pienempiä).



Mutta käy tuolla sivuilla tutustumassa. Ne on musta hyvät sivut. Toivottavasti siellä jossain voi ihan laskean omantyyppiselle talolle kustannukset, niin näet mikä teidän talollenne olisi hyvä vaihtoehto.



Mutta sen verran vaan sanon, että puheet sähkölämmityksen " kalliudesta" verrattuna muihin muotoihin eivät ihan yksiselitteisesti pidä paikkaansa, kun pitää tuijottaa muutakin kuin sähkölaskua. Ja yllättävää on ehkä se, että vaikka olisi maalämpöpumppu, niin sähkölasku on yllättävän iso.



Sais tulla noi maalämmön asennuskustannukset vähän alas, niin siitä tulis todella varteenotettava lämmitysvaihtoehto.

Eli paljonko teillä menee kuussa pelkkään taloussähköön? Talon ja perheen koko tietysti vaikuttaa asiaan.

ja loppujen lopuksi valittiin ne perinteiset sähkökaapelit lattiaan.. Kaukolämpö olisi ollut mahdollista, mutta sen takaisinmaksu aika n. 30 vuotta!!! Sähköä tarvitsee kuitenkin suoranakin ja siksi tuo takaisinmaksu oli noin valtavan pitkä, jos kaikki sähkö tulisi kaukolämmöllä, eikä tarvitisis erikseen maksaa siitäkin perusmaksuja niin asia olisi tietty parempi. Maalämmön takaisinmaksuaika oli myös n. 22-25 vuotta, joten minusta aivan älyttömän pitkä. Täytyy ottaa huomioon myös se, että mitä enemmän laitteita, sitä enemmän ne tarvitsevat korjausta. Juuri siksi päädyttiin niihin sähkökaapeleihin. Ajateltiin lämmittää myös takalla paljon, joka tietysti vaatii sitten puita ja kustannuksia tulee sitä kautta. Toivon mukaan takka on sitten hyvä varaamaan lämpöä. Yläkertahan osittain lämpiää alakerran avustuksella, mutta tietysti sähköä tulee menemään. Voi olla että joskus harmitellaan kun ei otettu kaukolämpöä tai maalämpöä (pellettiä ei laskettu), mutta ainakin vielä päätös tuntuu oikealta. Eikä siis haluttu vesikiertoistakaan, koska perustamiskustannukset siinä paljon isommat ja jälleen kerran paljon ns. liikkuvia osia.

Talomme on Jämerä- kivitalo, asuinpinta-alaa n. 200 m2 kahdessa tasossa. Vesikiertoinen lattialämmitys oli itsestäänselvyys ja alkuun pohdimme vakavasti maalämmön laittamista. Huimat aloituskustannukset maalämmössä ja lvi- suunnittelijan sekä omat laskelmat sitten lopulta kääntyivät sähkölämmityksen (Teho-Watti) ja ILP:n eduksi. Kustannusero oli niin suuri, että laskimme samoin kuin edelliset vastaajatkin takaisinmaksuajan olevan todella pitkä. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että maalämpölaitteiden kompressori täytyy yleensä uusia 15 vuoden jälkeen, joka vielä lisää sen kustannuksia.



Asumiskokemusta ei vielä ole, mutta toivottavasti ILP:lla ja varaavalla takalla saamme lämmityskuluja alhaisemmiksi.

Pyysimme eilen mielenkiinnosta maalämpöpumpun hintaa ja meidän taloomme hiekkaperäiselle tontille pumpun hinta olisi maahan vedättävine pintaputkistoineen (1200 m putkistoa vaatien 1800 m2 alan) oli hieman yli 17 000 euroa ja kahdella porakaivolla (2 x 1600 m, kalliota ei lähettyvillä joten porakaivon tulee olla syvä) oli reilut 24 000 euroa. Edelliseen ei kuulu maankaivuutöitä eikä putkistojen asennusta, jälkimmäiseen ei muistaakseni kuulunut poraustöitä. HInnat sisältävät siis laitteistot/putkistot ja varsinaisen pumpun asennuksen. Koska kyseessä suuri talo, aiheutuu tästä lisäkustannuksia esimerkiksi putkiston määrä ja yksi ylimäärinen porakaivo. Pienemmässä talossa kustannukset luonnollisestikin alhaisemmat.



Lisäksi tiedustelimme alustavasti ilmalämpöpumpun hintaa tulee asennuksineen n. 14 000 - 16 000 euroa. Tämä uusin malli toimii -25 asteeseen saakka, jolloin hyötyluku on vielä 2,0. Tätä kylmemmissä lämpötiloissa kytkeytyy sähkö päälle. Lisätietoja löysimme osoitteesta www.euronom.fi. Kyseessä on kolmannen sukupolven ilmavesilämpöpumppu, jota on alettu asentaa Ruotsissa ja Suomessa vasta helmikuussa. Toki on testattu muutama vuosi ennen markkinoille tuontia. Houkuttelisi kovasti, sillä tehokkuudeltaan vastaa maalämpöpumppua.