Äiti tuo tavaroitaan meille
Hänellä on aina tuomisina esimerkiksi hoitoainetta ja shampoota, kirjoja ja lehtiä, vaatteita mistä ajattelee että saattaisin olla kiinnostunut. Tuntuu että hän yrittää siirtää hamstraustaan, koska joskus nuo tuliaiset on ihan älyttömiä kuten numeroja liian isot hiihtomonot tai joku T paita Kreetalta missä hänen kaverinsa on joskus käynyt. En ikinä pyydä tuomaan mitään ja en ole osoittanut innostusta tavaroita kohtaan,niin että siitä saisi vinkin jatkaa. Olen joskus sanonutkin että me ei voida ottaa tänne tavaroita kun asutaan pienesti, siis henkeä kohti on alle 30 neliötä asuintilaa, joten mietin itsekin tarkkaan ennenkuin ostan mitään. Ottaisitteko asian uudestaan käsittelyyn vai kärräänkö vaan roskikseen nuo tuomiset? Joskus sain myös kaupasta ostoksia (en ollut pyytänyt), siellä oli sokerimysliä mitä ei syödä ja sanoin siitä silloin että ei itse asiassa käytetä tuollaista tuotetta. Tähän tuli "no vie ne roskiin sitten". En tiedä miksi minun pitää olla se joka vie roskiin rahanarvoiset ostokset kun niitä ei alunperin olisi ollut pakko ostaa.
Kommentit (36)
Tyttäreni muutti pari vuotta sitten omilleen ja voi jeesus mitä tavaraa äitini yrittää hänelle tyrkyttää. Onneksi tuo niitä mulle ja käskee antaa 'Maijalle'. Minä kieltäydyn hänen puolestaan, kun ensinnäkin asunto on pieni ja toiseksi tyttärelläni on tarkka maku ja kunnioitan sitä. Mummon pitsiliinat, vanhat verhot ja ullakolla ummehtuneet täkit joutaisi kaatopaikalle ennemmin.
jakoon! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot, ettei tarvitse tuoda mitään. Jos siitä huolimatta tuo, teatraalisesti huokaat ja viet suoraan roskiin.
No ei nyt käyttökelpoista tavaraa roskiin! Itellä oli ongelmana työtuoli,ehjä ja siisti,mutta ei ollut tilaa. Vein tuohon polulle joka vie parkkipaikalle,siitä naapuri nappasi matkaansa.
Meillä on roskiksella vaihtopiste,johon saa jättää ja sen saa ottaa kuka haluaa. Jos ei häviä niin sitten roskiin.
Toisen roska on toisen aarre.
(no ruokaa ei kukaan vie vaihtohyllyyn heh)
Ongelma ei ole nyt kierrätys, vaan se, että toinen ihminen tuo pyytämättä omia tavaroita sen kierrätyksen sijaan aloittajan kotiin.
Aloittaja voi sitten äitinsä lähdettyä ne kaivaa kamat kierrätykseen, mutta tarkoitus on saada toiselle selväksi, ettei niitä omia roskia tarvitse aloittajan kotiin kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisella paikkakunnalla on Facebookissa joku kierrätysryhmä. Helppo päästä tavaroista eroon. Voi nakata pihalle ja joku hakee.
Äitihän voi näin sitten toimia. Miksi siihen aloittajaa tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen? Tavaroita, joilla on tunnearvoa, on tuskallista heittää roskiin. Niinpä hän tuo teille. Heitä hiljaisuudessa roskiin ja jos hän kyselee, sano, ettet muista mihin tuli laitettua. Jos taas saatat joutua epämiellyttävään kiitollisuuden velkaan, yritä sanoa, ettei toisi tavaroita. Onko sinulla sisaruksia? Mitä he saavat?
Liian isot hiihtomonot. Niilläpä varmaan onkin tunnearvoa. Ja jos onkin, niin kannattaa äidin pitää se tunnearvo omassa kämpässään, eikä törkeästi sysätä toisten riesaksi.
Olisiko tuo joku sukupolvikysymys, että tietyn ikäryhmän ihmisillä on jotenkin mahdoton tulla kylään tyhjin käsin, vaan aina pitäisi olla jotain tuomista, vaikkei kyse ole mistään virallisista kutsuista. Omalla äidilläni on myös tapana yrittää raahata milloin mitäkin astiaa ja esinettä tänne, jos vaikka tykkäisin. Olen pikkuhiljaa oppinut sanomaan jyrkästi ei ja ilmoittamaan, että joko vielä mukanaan takaisin tai laitan hävitykseen, koska en oikeasti halua. Onneksi äiti ei ole herkästi loukkaantuvaa laatua, vaan kantaa tavarat kiltisti takaisin - vain yrittääkseen hetken päästä tuoda mukanaan sitten jotain muuta "just mulle sopivaa".
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti tuo semmoisia sisätossuja, kuten villasukat mutta ilman varsia. Eipä ole käyttöä meillä (lattialämmitys) ja ovat järkyttävän värisiä jämälangoista kudottu ja oudon mallisia. Toinen hirvitys on virkatut juomalasinaluset, niitä saa muutkin tuliaisina, tai joku virkattu pullonkaulaan kiinnitettävä koriste. Näkee kovan työn, mutta tekis vain itselleen..
Tämän mä tavallaan ymmärrän. Harrastan itsekin neulomista, joten tiedän että kun tekeminen on mukavaa ja itsellä on vain rajallinen määrä tarvetta, niin helposti tulee tehtyä villasukat jollekin lahjaksi. Mutta ne voi viedä vaikka UFFiin tai kierrätyskeskukseen, sillä aina jollekin niistä on iloa. Ainakin itse käytän villasukkia koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisella paikkakunnalla on Facebookissa joku kierrätysryhmä. Helppo päästä tavaroista eroon. Voi nakata pihalle ja joku hakee.
En käytä Facebookia - eikä ole minun murheeni sopia tapaamisia että voin hankkiutua toisten romuista eroon, kun en itse niitä haali alunperinkään juuri sen takia, että en joudu. Ap
No jos sä et voi laittaa äidillesi rajoja etkä toisaalta heittää tavaraa roskiinkaan etkä toisaalta jaksa roudata niitä kierrätykseen, nii en kyllä oikein keksi miten tämän voisi ratkaista muuten kuin ottamalla kamat vastaan. Mutta ei kyllä ole tuo sun asenteesikaan kovin ratkaisukeskeinen. Me ei voida sun äidille mitään, hän on täysin sinun ongelmasi.
Tajuaa että loppunsa on jo lähellä ja osittaa jo omaisuuttaan, sinulle vain sattui osumaan rihkaman ja rojujen periminen
Vierailija kirjoitti:
Onko mieluista shampoota ja hoitoainetta? Meillä menee niitä paljon ja äiti osaa ostaa meille mieluista merkkiä. Iso kiitos hänelle siitä, meille kelpaa.
Ei, tämä oli sellainen lahjapakkaus jonka oli itse saanut joltain tai voittanut jostain. En tykännyt niiden tuoksusta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisella paikkakunnalla on Facebookissa joku kierrätysryhmä. Helppo päästä tavaroista eroon. Voi nakata pihalle ja joku hakee.
Äitihän voi näin sitten toimia. Miksi siihen aloittajaa tarvitaan?
Tässä se tilanteesta kärsivä osapuoli on Ap, ei hänen äitinsä.
Meillä harrastetaan myös tätä! Otan kaiken kiltisti vastaan. Ne, mitkä eivät päädy meillä käyttöön, niin lahjoitan eteenpäin ja herkut yms joita emme syö, niin työpaikan kahvihuoneeseen.
Äitini on itse elänyt köyhän lapsuuden, joten liitän tämän hamstauksen siihen. Olen kyllä sanonut, että mitään Iijoki- sarjaa ei saa alkaa kerätä vanhoilla päivillä. Äitini muutti pari vuotta sitten isosta omakotitalosta kerrostaloasuntoon, siinä vaiheessa tuli tehtyä kunnon konmaritus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisella paikkakunnalla on Facebookissa joku kierrätysryhmä. Helppo päästä tavaroista eroon. Voi nakata pihalle ja joku hakee.
Äitihän voi näin sitten toimia. Miksi siihen aloittajaa tarvitaan?
Tässä se tilanteesta kärsivä osapuoli on Ap, ei hänen äitinsä.
Siis mitä? Vastasin viestiin, jossa kerrottiin, että FBn kierrätysryhmissä pääsee tavarasta eroon. Ap:n äiti voi siis tehdä niin ja lopettaa rojun kuskaamisen aloittajalle.
Sano suoraan. En ymmärrä tällaista, itse kyllä voin sanoa perheenjäsenelle kipakastikin jos joku rajaton käytös häiritsee.
Jouluna tai synttärinä lahja pitää ottaa kiitollisena vastaan. Valitettavasti omakin anoppi kuskaa hartiavoimin vanhaa kamaansa meille. Ruskeita verhoja, kömpelöitä kynttilänjalkoja, ryijyjä, omia käsitöitään. Saatan kiittää mutta sitten tavaroita ei enää meillä näy. Iso työ on niiden laittelu ja kierrätykseen vienti. Hullun hommaa koko tavararumba.
Kun hän lähtee teiltä, niin anna mukaanviemisinä kassissa tavarat.
Sitten ei auta muu kuin lahjoittaa suoraan eteenpäin diakonialle tms. Käsityöt menee kyllä hyvin kaupaksi joulumyyjäisissä yms.