Lue keskustelun säännöt.
Laihduttaminen on vaikeaa. Pitäisi pysyä motivoituneena ja reippaana joka minuutti.
20.04.2021 |
Vaikka olisi motivoitunut ja reipas 99% ajastaan, jos sen 1% ajasta väsähtää, se tarkoittaa vuorokaudessa peräti 14 minuuttia, jonka aikana ehtiikin hyvin syödä jo jotain väärää. Juuri sen verran, että menee päivän energiantarve yli.
Ei mulla ole nälkä aterioiden välillä, eikä mitään hulluja mielitekojakaan, eikä mitään taistelua ja kärvistelyä, että pysyisi terveellisellä ruokavaliolla. Juuri sitä se 99 % onkin. Mutta jos on vähänkin aikaa, että väsyttää eikä jaksa kiinnostaa, on vain niin helppo sortua syömään jotain ylimääräistä.
Kuinkas te muut jaksatte olla 100 % teräksisen sitoutuneita?😉
Kommentit (22)
Jos on helppo sortua, niin ruokavalio on pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä.. Juuri ahmin viiteen minuuttiin melkein litran kinkkukiusta. V * ttu!! Oli muulle perheelle tarkoitettu tuo ruoka.
N35 ja 100kg
Kuulostaa siltä ap, että syöt kun olet kyllästynyt, turhautunut tai sinulla ei ole tekemisä? Onko näin?
Itse olen laihdutellut teinistä lähtien, kymmeniä kiloja alas ja sitten ne samat plus rapiat taas ylös. Välissä tosin saattanut olla vuosia, joko ylipainoisena tai vähän hoikempana. Tällä tarkoitan sitä, että olen oppinut olemaan stressaamatta laihduttamista ja jättänyt asian ns. "herran haltuun" (ei, en ole uskonnollinen).
Nykyisin pyrin oppimaan terveen elämän taitoja ja syömään sellaisia ruokia, jotka tuntuvat hyviltä vatsassa ja vaikuttavat positiivisesti olotilaan eli oikeata, itse tehtyä perusruokaa, vähempi rasvoja, enempi kuituja täysjyvästä, kasviksista jne. Se on kyllä fakta, että kun et osta kotiin herkkuja, niin ei niitä tule syötyä! Pikkuhiljaa, rauhalliseen tahtiin, kilojen putoamisvauhdilla ei väliä kunhan suunta on oikea eli alaspäin. Ei ne kiöot ole yhdessä yössä ilmestyneetkään... Tsemppiä sinulle jatkoon! Hyvä tulee, kun et hötkyile :)!
Vierailija kirjoitti:
Jos on helppo sortua, niin ruokavalio on pielessä.
Niin no sen suurimman osan ajasta ei ole... Ei kai tässä auta muu kuin saada ruokavaliokin 100 % täydelliseksi :( ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ap, että syöt kun olet kyllästynyt, turhautunut tai sinulla ei ole tekemisä? Onko näin?
Niinhän se tuppaa olemaan... Kiitos tsempeistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tavoite ja siitä en tingi😊
Ei tarvitse. 20 kiloa on jo lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä punnitsen kaiken, mitä suuhun laitan, ja vien sovellukseen. Helppoa pysyä motivoituneena, koska minähän siitä sitten vain käsin, kun päivän kalorit ylittyvt. Minulle on motivoivaa, kun tiedän, ettei tarvi sitten olla loppupäivää nälässä.
En pysty motivoimaan itseäsni ”suurin piirtein” -ohjeilla.
” Mutta jos on vähänkin aikaa, että väsyttää eikä jaksa kiinnostaa”
Kun minulla on tällainen hetki lähden 15 min kävelyllä ja olen keskellä yötäkin lähtenyt, jos uni ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä ap? Sehän vasta vaatiikiin paneutumista ja motivointia, että pystyy ja ehtii koko ajan lappamaan syötävää suuhun. Laihana pysyy ihan itsestään ja pienemmällä vaivalla - sen kuin ei kauho sipsiä ja limuja jatkuvalla syötöllä naamariin! :)
Ota rauhallisesti. Tee yksi pieni muutos kerrallaan. Opettele sitä ainakin kolme viikkoa ja kirjaa, miltä muutos tuntuu ja haluatko jatkaa sitä. Ja sitten otat seuraavan... Ja seuraavan. Kuuntele itseäsi. Laihtuminen on tutkimusmatka omaan kehoon ja mieleen- ei taistelulaji.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen Ozempicia. 6 kk ja -15 kg.
Ei tartte miettiä motivaatiota ja olla reippaana koko ajan.
ei mulla ainakaan. ekat 2 päivää vähän haastavia mut sit helpottuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää, ei se haittaa, jos joskus repsahtaa. Sun pitäisi ap syödä 500 kcal yli tarpeen JOKA päivä viikon ajan, että lihoaisit puoli kiloa. Eli ole itsellesi armollinen.
Kannattaa myös hidastaa tahtia. Ihan vastaavasti riittää, jos syöt 500 kcal alle tarpeen per päivä, niin laihdut puoli kiloa viikossa, mitä nopeammin ei juuri kannata yrittääkään laihtua, koska tosi kova tahti tarkoittaisi liian kovaa kituuttelua, mikä lisää retkahduksen riskiä.
Esimerkiksi minä olen kotia aktiivisesti hoitava ja arkiliikuntaa harjoittava nainen, joka tekee istumatyötä. Kulutan hiukan päivästä riippuen 1800-2200 kaloria - joten riittää, jos pitän kalorit noin 1400-1500 tietämissä, ja siinä jo laihdun. Eikä tuo nyt oikeasti vaadi mitään kituuttamista!
Kannattaa syödä vähän, mutta terveellisesti ja usein, niin ei tule niitä verensokeri-tipahtaa-kohta-syön-jääkaapin-tyhjäksi -fiiliksiä.
Esimerkki: aamupuuro, päälle marjoja, aamukahvi
lounaaksi sosekeitto ja reissari, päällä siivu juustoa ja kurkkua, maitoa lasillinen
iltapäivällä kahvi ja hedelmä
Iltaruuaksi paistettua kanaa, uunijuureksia, salaatti ja lasi maitoa
Iltapalaksi reissari jonka päällä keitetty ja siivutettu muna, teetä muki
Ei varmasti ole tuolla ruokavaliolla nälkä, mutta kaloreita on noin 1400.
Höpöhöpö. Riittää kun et kuluta yhtä paljon kuin syöt. Ei se sen kummempaa ole.
Ruoka on nautinto, ja erittäin koukuttava sellainen. Syömättä ei voi olla, joten miten pystyy syömään juuri tarpeeksi vähän?
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on nautinto, ja erittäin koukuttava sellainen. Syömättä ei voi olla, joten miten pystyy syömään juuri tarpeeksi vähän?
Tämäpä juuri. Oli helppoa lopettaa tupakointi, mutta syöminen, ei onnistu.
Se 100kg -
Kiinnostavaa. Voi miettiä, mistä tuollainen suhde ruokaan syntyy. Itse olen aina ollut hoikka ja helposti unohdan syödä, kun se on niin tylsää. Toki yritän syödä aamiaisen, kaksi ateriaa ja iltapalan, koska se on terveellistä enkä saa nukuttua, jos on nälkä.
Ainakin vanhemmille vinkkinä, että älkää koskaan rauhoitelko lapsia herkuilla. Ruoka ei saa olla turva, syli ja huomio ovat. Ruoan ei myöskään pitäisi olla ajankäyttötapa tylsistyneille, on paljon muutakin puuhaa.
Hoikkuus on elämäntapa. Ei hoikka ajattele ruokaa. Hän syö mitä haluaa ruoka-aikoina. Oikeaa ruokaa.