Lihavuus ja miehen haluttomuus
Olen lihava. Olen nyt kolme vuotta laihduttanut. 20 kiloa olen saanut pois mutta reilun vuiden on junnannut tässä.
Nyt taas laihtuminen on saanut tuulta alkeen ja kiloja karissutkin muutama.
Painoa nyt 82 kiloa ja pituutta 164cm eli matkaa normipainoon on vielä jonkin verran.
Mieheni on aina ollut seksuaalisesti vähemmän aktiivinen kuin minä.
Lihomiseni myötä sek#i on jäänyt tosi vähälle.
Mies väittää ettei johdu painostani mutten usko sitä.
No, olen miettinyt että mitä jos onnistun laihtumaan normipainoon ja sitten mies alkaakin haluta?
Annanko vaan olla vuosien torjumisen ja nautin tilanteesta? Jos siis näin edes tapahtuu.
Miehellekin tullut vastaa aika paljon. Vaadinko miestä laihtumaan ennen kuin "jalat aukeaa"?
Torjuminen on käynyt tosi pahasti itsetunnon päälle. Tunnen itseni rumaksi ja ällöttäväksi mieheni edessä.
Lihavuudesta huolimatta olen aina pitänyt huolta itsestäni. Olen melko naisellinen nainen eli tykkään muodista, meikkaan oikeastaan joka päivä, pidän pitkistä hiuksistani huolta kampaajalla, sheivaan ihokarvoja jne. Näitä en tee miehen takia (ei hän esim edes tiedä karvojeni tilannetta)
Minua motivoi laihtumaan (terveyden lisäksi) se että mies pitäisi minua upeana ja sek#ikkäänä.
Toisaalta mietin että jos niin käy niin onko asia ihan fine. Mitä jos lihon takaisin joskus ja taas tulen torjutuksi?
Ei nyt sitten varmaan ole niitä oikeita murheita kun tällaisia mietin mutta en voi tälle ajatukselle mitään.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Laihduta, eroa ja nauti nuorista miehistä! Been there, done that!
Tämä on muuten jännä ilmiö...
Parisuhteessa voi levitä kuin avaruus, mutta sitten kun se lyö näpeille niin voimaannutaan niin maan perkeleesti ja "nautitaan" muista.
Mitäs jos fläsät pitäisitte itsenne kuosissa niin ei tarvitse laiduttaa ja voi nauttia kokoajan... mitäs läskiperseet sanotte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota..., jos alkaa haluta sinua, miksi et vain nauttisi? Tietysti, jos et itse halua miestä, se on eri asia.
Itse tiputin aikoinaan reilusti kiloja pois, vaimolla vastaavasti on ylimääräistä edelleen niin paljon, että en halua koskea. Näin se ikävä kyllä on. En tee asiasta numeroa, koska tiedän en olevan hänelle herkkä paikka. En tiedä, pitäisikö täräyttää asiat eteen niin kuin ne on? Ero jossain vaiheessa varmaan.
Miksi et ole jo eronnut, jos tunteesi ovat tuolla tasolla.
Koska hän ei ole mikään prinssi uljas, vaan matonen, jolla ei mela enää nouse, oli edessä vaimo tai naapurin 20 vuotias typykkä. Matonen pistää melansa alavireisyyden vaimonsa piikkiin, sillä se on niin helppoa. Vaimo ei halua katsoa matoa muutenkaan.
Kukaan terve mies ei pane läskejä.
Uskalsipas joku kertoa totuudenkin.
Läski ei ole kaunista. Miehet tietää sen, naiset tietää sen, koirat tietää sen. Jos haluat olla haluttava miehesi silmissä, niin kannattaa laihduttaa. Miehesi tätä ei sano, koska ei halua loukata, mutta se on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Läski ei ole kaunista. Miehet tietää sen, naiset tietää sen, koirat tietää sen. Jos haluat olla haluttava miehesi silmissä, niin kannattaa laihduttaa. Miehesi tätä ei sano, koska ei halua loukata, mutta se on totuus.
Niin tämähän se olikin jutun pointti.
Laihdutankin. Mutta mitä kun olen laihtunut ja jos mies sen jälkeen kimpussa?
Vuosien torjunta ja sitten kun olen tietyn näköinen niin kelpaankin.
Miehellä itsellä aika paljon tullut vatsaa. Pitääkö antaa samalla mitalla takaisin ja sanoa että näe itse vaivaa oman ulkomuotosi eteen samalla lailla mitä minulta vaadit?
Vai annanko olla ja nautin vaan siitä että parisuhde voi paremmin? Peläten samalla että se miehen vieressä vetämä pitsa ei ala maistua itselle liikaa ja muutun taas epähaluttavaksi jonka voi torjua?
Voihan olla että ei johdu minusta ja tilanne jatkuu tällaisena vaikka olisin kuinka timmissä kunnossa tahansa. Ehkä tilanne olisi silloin helpompi kestää kun voisi olla varma että vika ei olisi minussa?
Ehkä mietin näitä asioita sitten kun ne ovat ajankohtaisia enkä jo etukäteen hae draamaa elämääni.
Se että meillä on niin vähän sek#iä vaan vaivaa minua ja siksi mietin missä mättää. Mies ei ikinä sanoisi jos vika olisi minussa eli sitä on turha häneltä enää tivata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota..., jos alkaa haluta sinua, miksi et vain nauttisi? Tietysti, jos et itse halua miestä, se on eri asia.
Itse tiputin aikoinaan reilusti kiloja pois, vaimolla vastaavasti on ylimääräistä edelleen niin paljon, että en halua koskea. Näin se ikävä kyllä on. En tee asiasta numeroa, koska tiedän en olevan hänelle herkkä paikka. En tiedä, pitäisikö täräyttää asiat eteen niin kuin ne on? Ero jossain vaiheessa varmaan.
Miksi et ole jo eronnut, jos tunteesi ovat tuolla tasolla.
Useampi lapsi, helpomi arki, kun voidaan jakaa hommia, velvolliisuuden tunto, että on pidettävä huolta toisista (olen parempituloinen ja meillä on kyllä avioehto, joten sekään ei pidättele), epävarmuus, muuttuuko elämä sitten paremmaksi (ja vähän laiskuuskin tällä hetkellä, kun olen aika väsynyt ylitöistä).
Ahaa. Vaimo raataa lasten kanssa kuoleman väsyneenä kun sinä lepäät ylitöissä. Hei se nainen synnytti sinun mukulat ja pilasi kroppansa sen takia. Lisää se menee pilalle kun kotiorjana ei jaksa pitää huolta itsestään. Koitappa osallistua ihan helvetisti enemmän kun jaksoit ne lapset pannakin, koska se vaimo voi ollakin se joka kävelee ulos joku kaunis päivä.
Yritin sanoa, että kotityöt kyllä jaetaan. Menee tasan eli hoidan kyllä osuuteni. Ei ole näistä asioista tarvinnut koskaan kiistellä.
Kuulostaa tosi kivalta parisuhteelta. Onnea vaan.
Raskaus on riski lihavalle ja lihavan sikiölle. Siksi on ihan luonnollista ja toivottavaa, ettei miehet upota kaluaa lihavaan naiseen. Evoluutio on suosinut miehiä, jotka tykkäävät tervepainoisista naisista.
Mulla on lihava mies, joka ei halua minua.
Tällästähän se on nykyään, vain seksi merkitsee ihmisille jotain.
Johtaa eroihin täydellä varmuudella. Ei kenenkään seksielämä ole täydellistä vuosikymmeniä.
Ja sitten jotkut sanovat, että miesvihaa ei ole olemassa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota..., jos alkaa haluta sinua, miksi et vain nauttisi? Tietysti, jos et itse halua miestä, se on eri asia.
Itse tiputin aikoinaan reilusti kiloja pois, vaimolla vastaavasti on ylimääräistä edelleen niin paljon, että en halua koskea. Näin se ikävä kyllä on. En tee asiasta numeroa, koska tiedän en olevan hänelle herkkä paikka. En tiedä, pitäisikö täräyttää asiat eteen niin kuin ne on? Ero jossain vaiheessa varmaan.
Miksi et ole jo eronnut, jos tunteesi ovat tuolla tasolla.
Useampi lapsi, helpomi arki, kun voidaan jakaa hommia, velvolliisuuden tunto, että on pidettävä huolta toisista (olen parempituloinen ja meillä on kyllä avioehto, joten sekään ei pidättele), epävarmuus, muuttuuko elämä sitten paremmaksi (ja vähän laiskuuskin tällä hetkellä, kun olen aika väsynyt yli
Seli, seli ja seli. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota..., jos alkaa haluta sinua, miksi et vain nauttisi? Tietysti, jos et itse halua miestä, se on eri asia.
Itse tiputin aikoinaan reilusti kiloja pois, vaimolla vastaavasti on ylimääräistä edelleen niin paljon, että en halua koskea. Näin se ikävä kyllä on. En tee asiasta numeroa, koska tiedän en olevan hänelle herkkä paikka. En tiedä, pitäisikö täräyttää asiat eteen niin kuin ne on? Ero jossain vaiheessa varmaan.
Miksi et ole jo eronnut, jos tunteesi ovat tuolla tasolla.
Useampi lapsi, helpomi arki, kun voidaan jakaa hommia, velvolliisuuden tunto, että on pidettävä huolta toisista (olen parempituloinen ja meillä on kyllä avioehto, joten sekään ei pidättele), epävarmuus, muuttuuko elämä sitten paremmaksi (ja vähän laiskuuskin tällä hetkellä, kun olen aika väsynyt yli
Ihan hyviä syitä, etenkin velvollisuuden tunto.
No itse olen hoikka (bmi 19) ja silti exä haukkui lihavaksi ja haukkui myös pienistä rinnoista. Miehille ei nykyään vain kelpaa mikään, suurin osa on todella pinnallisia. Nykyisin mulla on mies, joka ei ole ulkonäkökeskeinen. Voin suositella.
miksi ensin läskitit itsesi, jos laihuus on sinulle noin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läski ei ole kaunista. Miehet tietää sen, naiset tietää sen, koirat tietää sen. Jos haluat olla haluttava miehesi silmissä, niin kannattaa laihduttaa. Miehesi tätä ei sano, koska ei halua loukata, mutta se on totuus.
Niin tämähän se olikin jutun pointti.
Laihdutankin. Mutta mitä kun olen laihtunut ja jos mies sen jälkeen kimpussa?
Vuosien torjunta ja sitten kun olen tietyn näköinen niin kelpaankin.
Miehellä itsellä aika paljon tullut vatsaa. Pitääkö antaa samalla mitalla takaisin ja sanoa että näe itse vaivaa oman ulkomuotosi eteen samalla lailla mitä minulta vaadit?
Vai annanko olla ja nautin vaan siitä että parisuhde voi paremmin? Peläten samalla että se miehen vieressä vetämä pitsa ei ala maistua itselle liikaa ja muutun taas epähaluttavaksi jonka voi torjua?Voihan olla että ei johdu minusta ja tilanne jatkuu tällaisena vaikka
tottakai kostat pihtaamalla sitten, kun saat itsesi taas ihmisen näköiseksi. kostaminen on kivaa. sehän sinulla on laihduttamisen tavoite.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lihava mies, joka ei halua minua.
naiset luulevat ulkonäkönsä olevan maailman tärkein ja ainoa asia, mutta ei mies halua nalkuttavan akan läheisyyttä vaikka nainen olisi kuinka kaunis
Jos vaikka olisikin niin, ettei mies halua sinua lihavuutesi takia, niin mitä kostettavaa siinä on? Jos ei haluja ole, niin niitä ei ole.
Hyvä kun myönnät olevasi pelkkä patja