Pitikö teidän aina totella vanhempianne? Oletteko osanneet pitää puolianne ihmisiä vastaan aikuisena?

Olin ainoa lapsi ja lellipentu.

Olisi pitänyt totella. Isäni oli todella tiukka, äiti lepsumpi. Isälläni oli outo vimma puuttua lähes kaikkeen.

Olin kuitenkin kamalan itsepäinen ja omaehtoinen, en todellakaan aina totellut enkä alistunut.

Aina piti totella ja olla kiltti, oli todella kova kuri. Mitään ei saanut kyseenalaistaa, enkä olisi kyllä uskaltanutkaan kun pelkäsin että tulee huudot ja mahdollisesti vyöstä.

Minusta kasvoi arka, sulkeutunut ja vihainen ihminen, jonka on hyvin vaikeaa pitää puoliaan ja sanoa ei. Masentunut olen ollut lapsesta saakka, ihmisiä vihaan yli kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Olin ainoa lapsi ja lellipentu.

Lellipennuista tulee tasapainoinen onnellinen

Isä lähti kuvioista jo kun olimme alakouluiässä. Äiti oli siis yh ja lepsu. Komensi ja yritti kuria pitää. Mutta toimin aika lailla siten kuin itseä huvitti. Siis todellakin. Tosin suht järkevä nuori olin, vaikka itsepäinen.

Olen oppinut pitämään puoleni ja myös toisten puolia pidän myös.

Kyllä vanhempien sana oli laki. Olen syntynyt 60-luvulla. Ei saanut sanoa vastaan ja kyseenalaistamatta piti aina totella.

Kasvoin liian kiltiksi. Onneksi olen tunnistanut sen ja osaan nykyään olla lujempi ja pitää puoleni.

Ilmeisesti olen luonteeltani aika sopeutuvainen, koska itselläni ei ollut lapsena suurempaa ongelmaa elää ihmisiksi. Ei mielestäni tarvinnut niin kovasti teroittaa, että mitä saa tehdä mitä ei, vaan sen nyt ehkä enemmänkin esimerkistä huomasi ja eli sen mukaan. Ehkä tottelevaisuutta oli, että syötiin sitä mitä oli ruoaksi laitettu. Oltiin iltaisin ajoissa kotona. Oltiin kunnolla. Noudatettiin tavallaan kirjoittamattomia sääntöjä. Elettiin vanhempien mielen mukaisesti. Ei mielestäni mitään kohtuuttomia vaatimuksia ollut.

Koulussa oli säännöt ja myöhemmin työpaikassa. Minua ei ole tottelevaisuus elämässä haitannut. Kynnysmatoksi en ole ruvennut, enkä aikuisena sokeana ole vaan totellut, jos joku keksii jotain asiatonta määrätä.

Lakia olen noudattanut. Eikö sekin ole tottelemista.

Vierailija kirjoitti:

Kasvoin liian kiltiksi, ja kun pidän puoliani, teen sen turhan agressiivisesti, ja siitä seuraa riitoja.

Siksi vaan ghostaan hyväksikäyttävät ihmiset.

Minä myös :(

Todellakin piti totella. Hirveää käskytystä, komentelya, äyskimistä ja tiuskimista. Narsisti isä, hakkasi meitä lapsia ja - törkeistä törkeintä - vielä AIKUISENAKIN isä on käynyt jokusen kerran kimppuun. Kokee oikeudekseen komennalla ja pakottaa lapset tahtoonsa, koska nehän ovat ”alempiarvoisia”, narsistin alamaisia.

Aivan hirveät vanhemmat ja hirveä lapsuus. Koko aikuisuuden pelkäsin isää ja se on niin hullu ja aggressiivinen että valpas pitää olla vieläkin. Välit sain luojan kiitos katkaistua, mutta vasta nelikymppisenä. Kaduttaa etten saanut tehtyä tätä jo aikaisemmin.

Todella hulluja ja vaarallisia ihmisiä on olemassa, ja ikävä kyllä sellaisetkin saavat lapsia.