Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Että tällainen humblebrag sitten.

No näinhän sen toki moni ottaa. Miten sitten pitäisi tähän kaikkeen suhtautua? Törmäsin tähän keskusteluketjuun ja päätin pläjäyttää oman korteni kekoon, vaikka tiedän että näin esitettynä se ei ainakaan mitään positiivisia tunteita herätä. Täällä "oikeassa elämässä" meillä on kuitenkin ihan tavallisten ihmisten murheet, välillä ihan kivaakin, eikä meitä mitenkään ikävinä ihmisinä tai kehuskelijoina pidetä, kun emme sellaisia ole. Ei ole tapana listailla asioita ja julistella maallista mammonaa ympäriinsä. Mutta kun näitä tunnusmerkkejä täällä lueteltiin ja monet osuu. Mitään noista asioista ei ole koskaan tavoiteltu sen vuoksi, että ne olisivat ulospäin merkkejä mistään, varsinkaan statuksesta. Ja kun itselle jokin on tavallista ja arkipäiväistä, ei sitä tule mietittyä tällä tapaa kuin tämän keskustelun poiminnat näistä keskiluokkaisuuden merkeistä, jos minulta kysyttäisiin, että mihin "luokkaan" kuulun, en vilpittömästi osaisi vastata, koska en ajattele luokkaisuuksia.

Mut muuten samaa mieltä. Varsinkin tuosta suoratoistoskeidasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Et taida olla tosissasi. Listasit oudon sekametelisopan asioita jotka liittyvät moniin eri luokkiin ja alakulttuureihin. Esim. asuntoauto on niin vahvasti työväenluokkainen harrastus että edes ENSIMMÄISEN polven akateemiset eivät kehtaa hankkia sellaista. "Karvalankamatto" on maalainen ilmaisu. Kaikki suoratoistot on vain amiksilla.

Nuo on poimintoja tämän keskusteluketjun ilmauksista, en lähtenyt kaikkea muuttamaan ja tarkentamaan aivan turhaan. Enkä aio alkaa siihen nytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Et taida olla tosissasi. Listasit oudon sekametelisopan asioita jotka liittyvät moniin eri luokkiin ja alakulttuureihin. Esim. asuntoauto on niin vahvasti työväenluokkainen harrastus että edes ENSIMMÄISEN polven akateemiset eivät kehtaa hankkia sellaista. "Karvalankamatto" on maalainen ilmaisu. Kaikki suoratoistot on vain amiksilla.

Ja tosiaan, sinäpä sen sanoit :D Tässä mitään luokkaa olla, kun tehdään asioita just niin kuin halutaan ja hyväksi havaitaan. Kiitos tästä :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Että tällainen humblebrag sitten.

No näinhän sen toki moni ottaa. Miten sitten pitäisi tähän kaikkeen suhtautua? Törmäsin tähän keskusteluketjuun ja päätin pläjäyttää oman korteni kekoon, vaikka tiedän että näin esitettynä se ei ainakaan mitään positiivisia tunteita herätä. Täällä "oikeassa elämässä" meillä on kuitenkin ihan tavallisten ihmisten murheet, välillä ihan kivaakin, eikä meitä mitenkään ikävinä ihmisinä tai kehuskelijoina pidetä, kun emme sellaisia ole. Ei ole tapana listailla asioita ja julistella maallista mammonaa ympäriinsä. Mutta kun näitä tunnusmerkkejä täällä lueteltiin ja monet osuu. Mitään noista asioista ei ole koskaan tavoiteltu sen vuoksi, että ne olisivat ulospäin merkkejä mistään, varsinkaan statuksesta. Ja kun itselle jokin on tavallista ja arkipäiväistä, ei sitä tule mietittyä tällä tapaa kuin tämän keskustelun poiminnat näistä keskiluokkaisuuden merkeistä, jos minulta kysyttäisiin, että mihin "luokkaan" kuulun, en vilpittömästi osaisi vastata, koska en ajattele luokkaisuuksia.

Kuulostat kipeästi keskiluokkaan toivovalta nousukkaalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Että tällainen humblebrag sitten.

No näinhän sen toki moni ottaa. Miten sitten pitäisi tähän kaikkeen suhtautua? Törmäsin tähän keskusteluketjuun ja päätin pläjäyttää oman korteni kekoon, vaikka tiedän että näin esitettynä se ei ainakaan mitään positiivisia tunteita herätä. Täällä "oikeassa elämässä" meillä on kuitenkin ihan tavallisten ihmisten murheet, välillä ihan kivaakin, eikä meitä mitenkään ikävinä ihmisinä tai kehuskelijoina pidetä, kun emme sellaisia ole. Ei ole tapana listailla asioita ja julistella maallista mammonaa ympäriinsä. Mutta kun näitä tunnusmerkkejä täällä lueteltiin ja monet osuu. Mitään noista asioista ei ole koskaan tavoiteltu sen vuoksi, että ne olisivat ulospäin merkkejä mistään, varsinkaan statuksesta. Ja kun itselle jokin on tavallista ja arkipäiväistä, ei sitä tule mietittyä tällä tapaa kuin tämän keskustelun poiminnat näistä keskiluokkaisuuden merkeistä, jos minulta kysyttäisiin, että mihin "luokkaan" kuulun, en vilpittömästi osaisi vastata, koska en ajattele luokkaisuuksia.

Kuulostat kipeästi keskiluokkaan toivovalta nousukkaalta. 

Selvä :D Saanko kysyä miksi?  Eikö se edellyttäisi haluja ylläpitää sosiaalista elämää ja edetä uralla ym? Nousukas siinä mielessä kyllä, että mitään en ole ehtinyt vielä periä tai avioliiton kautta saavuttaa, vaan olen ollut ihan itse oman onneni seppä. On vastenmielinen ajatus, että saisi osakseen mitään arvostusta sen vuoksi mitä omistaa tms. Jos joskus jostain haluan tulla muistetuksi ja arvostetuksi, niin siitä millainen vanhempi olen lapsilleni ollut ja millaiset eväät elämään osasin heille antaa. Tässä en tunne aivan täysin onnistuneeni varsinkaan esikoisen kohdalla, mutta onneksi vanhemmuus ei lopu lasten täysi-ikäistymiseen.

Osamaksu-iphone.

Istuu illat Lidlin parkkipaikalla lataamassa sähköautoa.

Mehtee jokunen sata hehttaarii ja rahhoo riittävästi. Mie ajan muuten arkena stokmanille voortilla. Keeteellä.

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Kyllä keskiluokkaisia todella! Ylemmän luokan ihmiset ei ikinä luetteloisi omaisuuttaan keskustelupalstalle. 😆

Vierailija kirjoitti:

Osamaksu-iphone.

Ja osamaksu-audi, mersu tai volvo. VM 2020->

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Kyllä keskiluokkaisia todella! Ylemmän luokan ihmiset ei ikinä luetteloisi omaisuuttaan keskustelupalstalle. 😆

Keskiluokalla on myös aina pelko putoamisesta, saavutettu elintaso voidaan menettää milloin tahansa. Siksi tarraudutaan omiin aineellisiin ja aineettomien saavutuksiin.

Rikas Rampe kirjoitti:

Mehtee jokunen sata hehttaarii ja rahhoo riittävästi. Mie ajan muuten arkena stokmanille voortilla. Keeteellä.

Minä on savoksi minä eikä mie, joka on karjalaksi minä. 🥱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin tätä keskustelua läpi ja poimin sekä lisäsin tällaisen typerältä tuntuvan listan meidän kotiimme ja perheeseemme osuvia asioita aivan sekalaisessa järjestyksessä: 

Aamiaiskaappi/nurkkaus

Alkoholiharrastus (viinien keräily & viinikellari)

Vapaa-ajan asunto ja yrityskiinteistö

Kartano (tila & ympäröivät maat ja metsät)

3 terassia

Muutamia grillipaikkoja ja tulisijoja ym.

Oma ranta, rantasauna ja palju kaikilla poreilla ja hilavitkuttimilla

Lasten tavoitteelliset harrastukset, myös kulttuuri

Koira lemmikkinä

Akateeminen useammassa polvessa

Perheessä harrastetaan kieliä ja puhutaan mm. ranskaa, saksaa, espanjaa ja kreikkaa

Matkoilla vähintään kerran vuodessa koko perhe, vanhemmat matkustelevat välillä keskenään. Ei todellakaan mitään all inclusive tai muitakaan pakettimatkoja.

Kaikenlaisia kodinkonehärpäkkeitä löytyy joka lähtöön

Harrastetaan jalkapalloa ja pianonsoittoa, myös kotona on pianoita, sekä muita soittimia,  joita soitetaan eikä vain pidetä koristeena. 

Miehellä insinöörisormus, ei kuitenkaan sormessa.

Osakesäästötilejä, kuin myös muita tilejä, eläkesäästöä, lasten perintö/säästötilejä ym.

Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Säännöllisesti jo kauan.

Useampia autoja sekä asuntoauto kotimaan matkailuun

Elokuvateatteri

Kuntosali

Harrastehuone

Kirjasto

Työhuoneet

Kaikki suoratoistopalvelut

Karvamattoja, taljoja, vitriinejä ja antiikkihuonekaluja

Puhutaan sivistysjargonia, keskustellaan mm. politiikasta, tieteestä, kulttuurista ja historiasta

Toinen vanhemmista vuorollaan pois työelämästä ja harrastaa opiskelua

Vanhemmilla yhteisiä harrastuksia, jotka käyvät myös tarvittaessa yritystoiminnasta

Varmasti löytyisi monia muitakin asioita poimittavaksi, mutta en niitä nyt huomaa. Silti tunnemme olevamme aivan tavallinen perhe. En todellakaan samaistu keskiluokkaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin, akateemisuudesta huolimatta miellämme itsemme enemmän duunareiksi, koska pidämme fyysisestä työstä ja käsillä tekemisestä vapaa-ajalla, ehkä joskus vielä työelämässäkin. Emme ole muodikkaita, emme käytä merkkivaatteita, emme asu arvoalueella, emme välttele minkään "luokan" ihmisiä tai varsinkaan jaottele ihmisiä varallisuuden tai koulutustason mukaan. En todellakaan tiedä, minkä merkkisiä astioita meillä on tai paljonko ne on maksaneet. En myöskään havainnoi tätä kanssaihmisistä. Emme todellakaan hakeudu mihinkään seuraan tai tilanteeseen statusta tavoitellaksemme. Se mitä omistamme, on elämänlaadun vuoksi, elämysten ja kokemusten vuoksi, perheen parissa vietettävän ajan vuoksi, työn tekemiseen, sivistymiseen ja myös hyvin pitkälti muidenkin iloksi, mielellämme jaamme myös muille sitä mitä meillä on. 

Kyllä keskiluokkaisia todella! Ylemmän luokan ihmiset ei ikinä luetteloisi omaisuuttaan keskustelupalstalle. 😆

Joo, samaa mieltä. Itsehän sanoinkin olevani aivan luokaton 😁 Minulla nyt on muutenkin tapana tehdä aika paljon epäsovinnaisia asioita ja olla muutenkin vähän outo. Kasvotusten ja nimen kera en koskaan tällaista sentään tekisi.

Tuo tieteestä keskustelu on jännä. Mitä se tarkoittaa? Hesarin tiedeuutisten kommentointia vai mitä?

Olen ammatiltani tutkija ja todella harvoin edes muiden tutkijoiden kanssa vapaa-ajalla keskustelen tieteestä saati sitten muiden alojen ihmisten kanssa. En myöskään keskustele kuin oman tieteenalan asioista, koska muuhun ei todellakaan asiantuntemus riitä eikä siinä siten mielestäni ole mitään mieltä.

Vierailija kirjoitti:

- Lapsilla paljon (tavoitteellisia) harrastuksia

- Itsensä kutsuminen nimellä "futis äiti" tai "jääkiekko äiti" (olen nähnyt huppareita tuollaisella painatuksella, virheineen kaikkineen..)

Lasten koulunkäynti on hyvin "tavoitteellista", vanhempien omatkin harrastukset ovat jollain tavalla "tavoitteellisia". Meininki ei ole rentoa, aikataulut on tiukat.

"Laatu", jonka kaikki tunnistaa merkistä. Alemman keskiluokan ehkä Tommy Hilfiger, Guess tai Adidas/Puma/geneerinenurheilumerkki, ylemmän Togo-sohvat, Aallon huonekalut jne. Alempi keskiluokka ostaisi kyllä hinnakkaat huonekalutkin jos olisi varaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tieteestä keskustelu on jännä. Mitä se tarkoittaa? Hesarin tiedeuutisten kommentointia vai mitä?

Olen ammatiltani tutkija ja todella harvoin edes muiden tutkijoiden kanssa vapaa-ajalla keskustelen tieteestä saati sitten muiden alojen ihmisten kanssa. En myöskään keskustele kuin oman tieteenalan asioista, koska muuhun ei todellakaan asiantuntemus riitä eikä siinä siten mielestäni ole mitään mieltä.

Tietenkin me tavikset keskustelemme tieteestä maallikkotasolla, ihmettelemme ja hämmästelemme sen saavutuksia ja yritämme ymmärtää. Usein luettuani jonkin kirjan, mahd. psykologiasta [sic], fysiikasta, genetiikasta, tms. referoin sitä esim. puolisolleni, keskustelemme sisällöstä ja jos hän kiinnostuu riittävästi, lukenee hänkin saman kirjan ja voimme taas keskustella aiheesta lisää. Kukaanhan ei ole sanonut, että kotioloissa keskustelisimme jostain yksittäisestä tutkimuksesta tai sen osa-alueista, saati jollain spesifillä terminologialla - tosin luen kyllä puolisolleni usein ääneen tutkimusraporttejakin ja poimin sieltä olennaisia asioita jonkin keskustelun pointin tueksi. Tieteen historia on myös kiinnostavaa ja se kiinnostaa myös lapsiakin. Kummankin osaamisalat kuuluvat myös tiettyjen tieteenalojen alle, joten kyllä työkeskustelutkin menevät siihen kategoriaan, mikäli koskevat jotain tiettyä ydinongelmaa tai käsillä olevaa tehtävää. Miksi ihmeessä ajattelet, että tieteestä keskustellakseen tarvitsee olla minkään alan asiantuntija?

On kyllä ihmeellistä ja vähän harmi, jos tutkijalla ei ole sellaista paloa asioihin, että vapaa-ajallakin haluaisi elää ja hengittää tiedettä. Haaveammattini oli tutkija, sen tarkemmin alaa paljastamatta, koska alan olla jo aika tunnistettavin kommentein tässä keskustelussa muutenkin.. 

Sähköauto alkaa olla sellainen keskiluokkaisuuden merkki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tieteestä keskustelu on jännä. Mitä se tarkoittaa? Hesarin tiedeuutisten kommentointia vai mitä?

Olen ammatiltani tutkija ja todella harvoin edes muiden tutkijoiden kanssa vapaa-ajalla keskustelen tieteestä saati sitten muiden alojen ihmisten kanssa. En myöskään keskustele kuin oman tieteenalan asioista, koska muuhun ei todellakaan asiantuntemus riitä eikä siinä siten mielestäni ole mitään mieltä.

Tietenkin me tavikset keskustelemme tieteestä maallikkotasolla, ihmettelemme ja hämmästelemme sen saavutuksia ja yritämme ymmärtää. Usein luettuani jonkin kirjan, mahd. psykologiasta [sic], fysiikasta, genetiikasta, tms. referoin sitä esim. puolisolleni, keskustelemme sisällöstä ja jos hän kiinnostuu riittävästi, lukenee hänkin saman kirjan ja voimme taas keskustella aiheesta lisää. Kukaanhan ei ole sanonut, että kotioloissa keskustelisimme jostain yksittäisestä tutkimuksesta tai sen osa-alueista, saati jollain spesifillä terminologialla - tosin luen kyllä puolisolleni usein ääneen tutkimusraporttejakin ja poimin sieltä olennaisia asioita jonkin keskustelun pointin tueksi. Tieteen historia on myös kiinnostavaa ja se kiinnostaa myös lapsiakin. Kummankin osaamisalat kuuluvat myös tiettyjen tieteenalojen alle, joten kyllä työkeskustelutkin menevät siihen kategoriaan, mikäli koskevat jotain tiettyä ydinongelmaa tai käsillä olevaa tehtävää. Miksi ihmeessä ajattelet, että tieteestä keskustellakseen tarvitsee olla minkään alan asiantuntija?

On kyllä ihmeellistä ja vähän harmi, jos tutkijalla ei ole sellaista paloa asioihin, että vapaa-ajallakin haluaisi elää ja hengittää tiedettä. Haaveammattini oli tutkija, sen tarkemmin alaa paljastamatta, koska alan olla jo aika tunnistettavin kommentein tässä keskustelussa muutenkin.. 

Missä viestissäni sanoin, että pitää olla asiantuntija voidaakseen keskustella jostain? Sanoin vain, että minä en näe mieltä keskustella asiasta, josta en tiedä oikeastaan mitään ja tiedän, että en tiedä oikeastaan mitään. En saisi sellaisesta keskustelusta paljoakaan irti. Ehkä ero on siinä, että en pidä tietokirjallisuuden lukemista ja siitä keskustelemista tieteen harrastamisena tai tieteestä keskustelemisena.

Kun tiede on työtä, haluan tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin "elää ja hengittää" tiedettä. Elämässäni kun on paljon muutakin. Toki tutkijuus on osa persoonaani ja varmasti tietyt luonteenpiirteet, ominaisuudet ja kiinnostuksenkohteet ovat saaneet minut hakeutumaan alalle. Tutkimus on kuitenkin ammatti siinä missä muutkin.