Lue keskustelun säännöt.
Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita
Kommentit (2007)
Vierailija kirjoitti:
Alemman keskiluokan juttuja on leveillä varallisuudellaan, vaikka se "varallisuus" olisikin vain luottokorteilla ja kulutusluotoilla hankittua. Henkistä keskenkasvuisuutta.
Osa (todellisesta) keskiluokasta on sentään sen verran tottunut rahaan, ettei siitä tarvitse tehdä numeroa joka hetki vaahdoten "preemium"-autostaan tai minitontilla olevasta omakotitalostaan... Tietävät, että rahalla kyllä saa kaikenlaista rihkamaa, mutta mitään oikeasti merkittävää sillä ei voi ostaa. Kuten terveyttä.
Just tämä! Alempi keskiluokka kuvaa instaan ostamiaan merkkitavaroita ja -vaatteita, eli pröystäily on aina ollut keskiluokkaan pyrkivien juttu. Se on noloa. Heillä on just näitä kissankokoisia merkkejä vaatteissaan ja autoissaan ja naisilla käsilaukuissa, moukkamaista.
Keskiluokka ja ylempi keskiluokka pitävät huolta itsestään, he kuntoilevat, lenkkeilevät, hiihtävät, pyöräilevät kalliilla pyörillä (tässä keskustelussa mainittu tuhannen euron pyörä on halpa). Ruokaan ja ruoan laatuun kiinnitetään paljon huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen parin päivän aikana lueskellut kaikki tämän keskustelun sivut ja hyväntahtoisesti itsekseni naureskellut sillä minulla on eräs tuttavapariskunta joka täyttää kaikki mainitut vaaditut kriteerit:D
- Mies jonkin sortin insinööri, vaimo sairaanhoitaja
- kaksi lasta
- Rakennuttivat vastikään uuden talon alueelle jossa kaikki talot ovat toistensa kopioita ja tontit _todella_ pienet
- Lasitettu terassi joka vie 90% pihasta. Terassilla kaasugrilli. Terassilla eikä pihalla yhden yhtä kukkaa, kasvia tai pensasta.
- Kaksi autoa, toinen isompi maasturi kalliimpaa merkkiä ja toinen halvemman merkin pieni auto. Molemmat autot kuitenkin uusia/uudehkoja.
- Harrastuksina laskettelu ja golf
- Koko koti kuorrutettu Iittalalla, Marimekolla, Artekilla ja mitä näitä nyt on. Muumimukeja ihan hemmetisti.
- Koti on skandinaavisen pelkistetty ja värimaailma beige
- Matkustelevat Thaimaahan ja Välimeren suosittuihin lomakohteisiin. Talvisin viikonloppuina ja lomilla Suomen hiihtokeskuksiin ja kylpylöihin.
Tunnistamisen vaaraa ei taida olla sillä Suomessa lienee tuhansia tämänkaltaisia perheitä.
Suomessa on mun mielestä vähän surullista se, että keskiluokka käyttää aika vähän rahaa elämästä nauttimiseen. Tästä syystä meillä on Suomessa aika vähäiset laadun markkinat. Oli kyse sitten mistä tahansa kulustavarasta, ruokakaupasta tai vaikka ravintoloista. Meillä monet hyvin toimeentulevatkin tyytyy siihen samaan perus-bulkkiin, mitä kaikki kuluttaa.
Stockan herkut loppui, vaatteet tilataan verkkokaupoista, vaikka kivijalassa saisi palvelua ja päälle hyvin istuvat vaatteet heti mukaan, fine diningissa käydään harvoin, jos ollenkaan. Nohon ja Ässän ketjuravintoloiden puolivalmisteet riittää, kun on halpaa ja saa bonusta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mun mielestä vähän surullista se, että keskiluokka käyttää aika vähän rahaa elämästä nauttimiseen. Tästä syystä meillä on Suomessa aika vähäiset laadun markkinat. Oli kyse sitten mistä tahansa kulustavarasta, ruokakaupasta tai vaikka ravintoloista. Meillä monet hyvin toimeentulevatkin tyytyy siihen samaan perus-bulkkiin, mitä kaikki kuluttaa.
Stockan herkut loppui, vaatteet tilataan verkkokaupoista, vaikka kivijalassa saisi palvelua ja päälle hyvin istuvat vaatteet heti mukaan, fine diningissa käydään harvoin, jos ollenkaan. Nohon ja Ässän ketjuravintoloiden puolivalmisteet riittää, kun on halpaa ja saa bonusta.
Keskiluokka käyttää kokemukseni mukaan paljonkin rahaa elämästä nauttimiseen, mutta ei noin urbaanilla elämäntyylillä. Suomen kansan sydän on lähellä luontoa ja jalat tukevasti maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mun mielestä vähän surullista se, että keskiluokka käyttää aika vähän rahaa elämästä nauttimiseen. Tästä syystä meillä on Suomessa aika vähäiset laadun markkinat. Oli kyse sitten mistä tahansa kulustavarasta, ruokakaupasta tai vaikka ravintoloista. Meillä monet hyvin toimeentulevatkin tyytyy siihen samaan perus-bulkkiin, mitä kaikki kuluttaa.
Stockan herkut loppui, vaatteet tilataan verkkokaupoista, vaikka kivijalassa saisi palvelua ja päälle hyvin istuvat vaatteet heti mukaan, fine diningissa käydään harvoin, jos ollenkaan. Nohon ja Ässän ketjuravintoloiden puolivalmisteet riittää, kun on halpaa ja saa bonusta.
Keskiluokka käyttää kokemukseni mukaan paljonkin rahaa elämästä nauttimiseen, mutta ei noin urbaanilla elämäntyylillä. Suomen kansan sydän on lähellä luontoa ja jalat tukevasti maassa.
Kyllä täällä stadissa osataan panna kulutukseenkin. Fine dining tosin on koronan jäljilta usein parempaa ruokaa woltilla kotiin, mutta viikoittain. Maalla ei ole kulutettu sen sijaan ikinä. Paremmissakin perheissä grillaillaan omalla terassilla ennemmin kuin mennään valmiiseen perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisustustyyli paljastaa melko paljon asujistaan. Sellainen kalustelevymelamiini-ikeatrendi-kerroksettomuus on tyypillistä alemman keskiluokan ja työväestön kodeille. Näissä kodeissa on yleensä liian vähän tavaraa, mikä saa kodin näyttämään aivan asuntomyynti-ilmoitukselta. Hajuton, mauton ja väritön.
Ylempi keskiluokka ja tiedostava kultuurinen keskiluokka pyrkii jäljittelemään yläluokkaa. Kotiin on saatettu tuoda joku haiseva tiikkilipasto kirpputorista, muutama trendivalaisin ja joku kärpäsenpaskan kokoinen grafiikkatyö liian suurissa kehyksissä. Kodin pitää jollain tavalla huutaa "hei me ollaan vähän parempia". Kuitenkin ollaan niin epävarmoja omasta tyylistä, että halutaan välttää ylilyönnit.
Ylempien luokkien kodit ovat kerroksellisempia. Tyyliä hallitsee yleensä antiikki tai kestävä design. Taidetta on yleensä eri aikakausilta. Pääpaino on kestävyydessä ja vähän enemmän mukavuudessa kuin keskiluokilla. Tyyli on keskiluokkaiseen makuun vähän liian raskas, joskus jopa "hyi". Ja aina vähän nuhjuinen, mikä on perus keskiluokalle vaikeasti siedettävissä.
Jeps, yläluokkaiset kodit ovat kaukana steriilista valkoisesta. Omistajien ei tarvitse miellyttää ketään, ja kodeista näkee, että ne on tehty itselle. Varman sisustusmaun todistaa onnistunut yhdistelmä aitoja mattoja, harmonisia mutta värikkäitä sävyjä, erilaisia kuoseja, aitoa taidetta. Nuhjuisen nojatuolin sisustuskangas on kopio 1800-aikaisesta kasvikuosista ja maksaa 324e metri... Astiat Baccarat, Christofle, Hermes, Bernardaud tai Brittien ja Saksan vastaavat. Jotkut pohjoismaisetkin merkit käy. Juhla-astioina voi olla myös 1800-luvun särölle mennyttä arabiaa. Perittyjä hopeisia tarjoiluastioita ja kynttilänjalkoja joille aika vähän käyttöä. 30-luvun aitoa Artekia, mummon ostama Tynell-lamppu. Keittiöpyyhkeet noin sata vuotta vanhaa pellavaa, kulkenut suvussa, kirjailtu ehkäpä jonkun isotädin nimikirjaimilla. Uusia tavaroita hankitaan muun muassa huutokaupoista tai käymällä kesäkodin vintillä, perimällä. Kirjoja, mutta enenevissä määrin moni pitää kirjoista enää ne, joista oikeasti pitää. Ruotsinkieliset sukujuuret, mutta suku saattanut haluta suomettua. Vähintään kolmannen polven akateeminen. Nykyinen sukupolvi ensimmäinen, jonka kotona ei ole sisäkköä. Suurella todennäköisyydellä asunnossa on jossain piano, jota omistaja soittaa edes pikkuisen (koska joutui lapsena pakotettuna soittotunneille). Perittyjä timanttikoruja eikä mitään hajua onko 1 vai 1,5 vai mikä karaatti... Ja kaikki tämä niin, että se on ihan luonnollista, koska kaikki muutkin samoista sosiaalisista ympäristöstä elelevät samaan tapaan... Auto saattaa olla vanha, eikä liian huomioita herättävä.
tosiaan, enemmän tämä https://www.pinterest.fr/pin/AVBYGpQgWCbpGOs0k_sMIiuFTjam5PNsfqjWWOre0G…
tai tämä https://br.pinterest.com/pin/437341813790849119/
kuin https://www.helsingo.com/en/gallery/
Viimeisin on siis se keskiluokan unelma
Sieluttomat, hajuttomat ja mauttomat, viimeisimmän muodin mukaan sisustetut kodit ovat juuri keskiluokkaista. Ei mitään kerroksellisuutta, ei perittyjä antiikkihuonekaluja tai perittyjä täyspuisia huonekaluja muutenkaan. Kaikki artekit uutta tai mikä pahinta, niitä string-hyllyjä tai muuta tällaista trendikästä, joka kohta vaihdetaan seuraavaan trendiin. Täysin sielutonta ja viimeisimmän muodin mukaista. Joka ikisestä avotakasta ja gloooorian kodista ja instasta löytyy näitä tusinakoteja.
Enpä kuulu mihinkään luokkaan, onneksi. Olen aina pyristellyt pois jos joku yrittää luokitella. Teen mitä haluan ja ostan mistä pidän ja osaan myös olla ostamattakin. Vaatimattomuus kaunistaa. Moni yllättyisi jos tietäisi kaikki puolet asioistani. "Ongelmana" luokattomuudessa on kohdallani ainakin se, että olen monenlaisessa roolissa, mutta en kunnolla kuulu mihinkään. Puoliksi kaikkea, mutta ei kunnolla mitään.
Keskiluokkaisuus tarkoittaa mielestäni keskinkertaisuutta. Ei uskalleta olla erilaisia koska halutaan kuulua joukkoon.
Keskiluokkaisuuden keskiluokkaisuuteen kuuluu ainakin talo lähiössä, avioliitto, vaimolla oma pikkuauto, insinöörismies ja pikkuvaimo, joka hoitaa kotia ja lapsia ja voi ehkä perhevapailtaan tehdä jotain osa-aikatyötä. Sitten ostellaan rihkamaa minkä ranteet kestää ja esitellään niitä. Nousukasmaisuutta esiintyy jos mahdollista. Luottokortit tapissa. Lapsilla jotkut pakolliset harrastukset millä voi päteä.
En haluaisi päivääkään tuollaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ero vielä alemmalla ja ylemmällä keskiluokalla. AMK ja yliopisto esim.
Tämä on kyllä niin menneen talven lumia tämä jaottelu. Akateemisuus itsessään ei kyllä tee kenestäkään mitään ylempää ja alempaa. Molemmissa opinahjoissa on mahdollisuus suorittaa alempi ja ylempi tutkinto monella alalla. Samat asiat niissä opetetaan, mutta vähän eri lähestymistavalla. Vai meinasitko että esim. matematiikka, fysiikka, kemia, äidinkieli, englanti, ruotsi jne. muuttuvat jotenkin erilaisiksi AMK ja yliopistokoulutuksessa? Että kemian kaavat ovat erilaisia kemiassa, derivointi tapahtuu matematiikassa eri tavalla ja Suomen kielioppi on ihan erilaista.
Miten joku voi olla näin perustavan laatuisesti hakoteillä. Pistää ihan hengästyttämään. Ei se matematiikka muuksi muutu oppii sitä sitten eskarissa tai yliopistossa, mutta ihminen itsessään muuttuu. Ylemmän keskiluokan ihminen on yleensä aina akateemisesti koulutettu ja toimii itsenäisissä asiantutijatehtävissä. Hän määrittää oman työnsä ja koska ja missä sitä tekee. Esimerkiksi lääkäri on tyypillinen ylemmän keskiluokan ammatti. Lääkäri voi työskennellä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai omalla praktiikalla yrittäjänä. Hän voi valita tekeekö virastoaikaa tai esim. osa-aikaa ja liikkuuko miten. Se muu pyörii sen lääkärin ympärillä, ne alemman keskiluokan hoitajat mm. Heillä on kellokortit, kolmivuorotyöt ja hoidon sisällön määrittää heille lääkäri. Vapaus ja vaikutusvalta on oleellisesti erilaiset ja tämä heijastuu elämäntavassakin. Harvemmin lääkärit esim. valittavat johtamisesta tai kiireestä.
Jos mun pitää vielä kerrankin lukea sana "asiantuntija"...
Vierailija kirjoitti:
Enpä kuulu mihinkään luokkaan, onneksi. Olen aina pyristellyt pois jos joku yrittää luokitella. Teen mitä haluan ja ostan mistä pidän ja osaan myös olla ostamattakin. Vaatimattomuus kaunistaa. Moni yllättyisi jos tietäisi kaikki puolet asioistani. "Ongelmana" luokattomuudessa on kohdallani ainakin se, että olen monenlaisessa roolissa, mutta en kunnolla kuulu mihinkään. Puoliksi kaikkea, mutta ei kunnolla mitään.
Keskiluokkaisuus tarkoittaa mielestäni keskinkertaisuutta. Ei uskalleta olla erilaisia koska halutaan kuulua joukkoon.
Keskiluokkaisuuden keskiluokkaisuuteen kuuluu ainakin talo lähiössä, avioliitto, vaimolla oma pikkuauto, insinöörismies ja pikkuvaimo, joka hoitaa kotia ja lapsia ja voi ehkä perhevapailtaan tehdä jotain osa-aikatyötä. Sitten ostellaan rihkamaa minkä ranteet kestää ja esitellään niitä. Nousukasmaisuutta esiintyy jos mahdollista. Luottokortit tapissa. Lapsilla jotkut pakolliset harrastukset millä voi päteä.
En haluaisi päivääkään tuollaista elämää.
Ainoastaan taiteilijat ui eri luokkien välillä vapaasti ja välinpitämättömästi. Taiteilija siis kuten se laajasti käsitetään. Enkä tarkoita feikki-wannabetaiteilijoita jotka hinkuu statusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Salarakas”, jonka kaikki muut paitsi puoliso tietää.
Tää on kyllä ylemmän keskiluokan tai yläluokan miesten juttu. Höblän jutusta nousi kerran myrsky shampanjalasissa, kun kerrottiin, että on ihan normi paremmissa piireissä, että miehet pettää. Vaimot tietää, mutta eivät elintason romahtamisen vuoksi halua erota. Kulissit ennen kaikkea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä kuulu mihinkään luokkaan, onneksi. Olen aina pyristellyt pois jos joku yrittää luokitella. Teen mitä haluan ja ostan mistä pidän ja osaan myös olla ostamattakin. Vaatimattomuus kaunistaa. Moni yllättyisi jos tietäisi kaikki puolet asioistani. "Ongelmana" luokattomuudessa on kohdallani ainakin se, että olen monenlaisessa roolissa, mutta en kunnolla kuulu mihinkään. Puoliksi kaikkea, mutta ei kunnolla mitään.
Keskiluokkaisuus tarkoittaa mielestäni keskinkertaisuutta. Ei uskalleta olla erilaisia koska halutaan kuulua joukkoon.
Keskiluokkaisuuden keskiluokkaisuuteen kuuluu ainakin talo lähiössä, avioliitto, vaimolla oma pikkuauto, insinöörismies ja pikkuvaimo, joka hoitaa kotia ja lapsia ja voi ehkä perhevapailtaan tehdä jotain osa-aikatyötä. Sitten ostellaan rihkamaa minkä ranteet kestää ja esitellään niitä. Nousukasmaisuutta esiintyy jos mahdollista. Luottokortit tapissa. Lapsilla jotkut pakolliset harrastukset millä voi päteä.
En haluaisi päivääkään tuollaista elämää.
Ainoastaan taiteilijat ui eri luokkien välillä vapaasti ja välinpitämättömästi. Taiteilija siis kuten se laajasti käsitetään. Enkä tarkoita feikki-wannabetaiteilijoita jotka hinkuu statusta.
Nää, kyllä voi muutkin näin tehdä. Kuten minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostetaan pientuottajien tuotteita, lihat, kanamunat suoraan tilalta. Mietitään asioita enemmän eettisesti sekä tehdään vapaaehtoistyötä. Mietitään miten voidaan vähentää omaa ympäristökuormaa omilla valinnoilla. Kun ostetaan uutta autoa valitaan vaikka mieluummin tesla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten kannattaisi olla ylpeitä ja onnellisia tästä meidän keskiluokkaisuudesta joita yli 90 % suomalaisista edustaa. Meidän yhteiskuntamme on todennäköisesti kulutustasossa maailman tasavertaisin koska tuloeromme tukijärjestelmien ja verotuksen jälkeen on hyvin tasainen. Käytännössä kaikki kuulumme keskiluokkaan ja todella köyhiä ja todella rikkaita on maailman marraskuussa mitattuna hyvin vähän ja tämä on todella hyvä ja arvokas asia
Diesel-auto, sillä ei ole köyhillä varaa ajaa 😀
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten kannattaisi olla ylpeitä ja onnellisia tästä meidän keskiluokkaisuudesta joita yli 90 % suomalaisista edustaa. Meidän yhteiskuntamme on todennäköisesti kulutustasossa maailman tasavertaisin koska tuloeromme tukijärjestelmien ja verotuksen jälkeen on hyvin tasainen. Käytännössä kaikki kuulumme keskiluokkaan ja todella köyhiä ja todella rikkaita on maailman marraskuussa mitattuna hyvin vähän ja tämä on todella hyvä ja arvokas asia
Juuri tämä. Meitä on niin paljon, että siksi lähes kaikki tunnistivat itsensä näistä kirjoituksista. Itsellänikin on akateeminen tutkinto, artekit ja muut designit tylsästi sisustuksessa, kirjahylly täynnä kirjoja.
Suurin osa kansasta kuuluu keskiluokkaan ja voi todella hyvin, lapset ovat hyvinvoivia ja heistä huolehditaan. Meillä on asiat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten kannattaisi olla ylpeitä ja onnellisia tästä meidän keskiluokkaisuudesta joita yli 90 % suomalaisista edustaa. Meidän yhteiskuntamme on todennäköisesti kulutustasossa maailman tasavertaisin koska tuloeromme tukijärjestelmien ja verotuksen jälkeen on hyvin tasainen. Käytännössä kaikki kuulumme keskiluokkaan ja todella köyhiä ja todella rikkaita on maailman marraskuussa mitattuna hyvin vähän ja tämä on todella hyvä ja arvokas asia
Keskiluokassa ei ole kyse rahasta vaan siitä miten elää, miten sen rahansa hankkii, millaisia asioita arvostaa. Putkimies tienaa taatusti paremmin kuin pappi, mutta on työväenluokkaa. Pappi on keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Enpä kuulu mihinkään luokkaan, onneksi. Olen aina pyristellyt pois jos joku yrittää luokitella. Teen mitä haluan ja ostan mistä pidän ja osaan myös olla ostamattakin. Vaatimattomuus kaunistaa. Moni yllättyisi jos tietäisi kaikki puolet asioistani. "Ongelmana" luokattomuudessa on kohdallani ainakin se, että olen monenlaisessa roolissa, mutta en kunnolla kuulu mihinkään. Puoliksi kaikkea, mutta ei kunnolla mitään.
Keskiluokkaisuus tarkoittaa mielestäni keskinkertaisuutta. Ei uskalleta olla erilaisia koska halutaan kuulua joukkoon.
Keskiluokkaisuuden keskiluokkaisuuteen kuuluu ainakin talo lähiössä, avioliitto, vaimolla oma pikkuauto, insinöörismies ja pikkuvaimo, joka hoitaa kotia ja lapsia ja voi ehkä perhevapailtaan tehdä jotain osa-aikatyötä. Sitten ostellaan rihkamaa minkä ranteet kestää ja esitellään niitä. Nousukasmaisuutta esiintyy jos mahdollista. Luottokortit tapissa. Lapsilla jotkut pakolliset harrastukset millä voi päteä.
En haluaisi päivääkään tuollaista elämää.
Eikös näillä luokilla yleensä tarkoiteta tuloluokkaa. Sikäli sinäkin kuulut tulojesi perusteella johonkin luokkaan. Ei keskiluokkaan kuuluvan tarvitse keskinkertaista tai stereotyyppistä perhe-elämää elää. Sinne 3000-5000 € (heitin hatusta, lukuihin on monta näkemystä) bruttotulojen haarukkaan mahtuu monenlaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Lokkivalaisin ei ole statussymboli, jos sellaisen saa alennusmyynnistä duunaripalkoilla.
Raha ei määritä yhteiskuntaluokkia. Menestyvä duunari voi helposti olla varakkaampi kuin keskiluokkainen virkamies. Mutta luokkajakoon vaikuttaa koulutus, ja elämänpiiri. Keskiluokkaisia arvoja on koulutus, lukeminen, kulttuuri jne. Työväenluokkaisia arvoja on puhdas koti, hyvä ulkonäkö, urheilu jne.
Puhutaan hieman eri asiasta. On täysin totta, että tieteessä tarvitaan myös haahuilua, samaa haahuilua tarvitaan myös yritysten T&K-toiminnassa. Luovat ideat ja innovaatiot syntyvät helpommin, kun on aikaa ajatella ja puuhastella. Mutta se mitä tarkoitin kurinalaisuudella on se vaihe, kun teoriat pitää todistaa, korjata, kuvata, dokumentoida ja ehkä vielä vertaisarvioida. Se on luovan hulluttelun pakollinen ja kurinalainen jälkityö. Ja se on usein eniten aikaa vievä vaihe. Työn järjestelmällisyyden ja tarkkuuden väittäisin vaikuttavan siihen miksi kouluttauneet ihmiset voi vaikuttaa muotoseikoista tarkoille ja korrekteille ihmisille.