Uusi työntekijä alkoi jauhaa tauolla politiikkaa, argh!
Meillä on ollut työpaikalla sellainen kirjoittamaton sääntö, että politiikasta ei puhuta. Tämä on kyllä ollut ihan selvää kaikille ilman erillistä muistutteluakin. Muutenkin työpaikan henki on aika epäpoliittinen, koska tehdään hoitotyötä ja täällähän ei kukaan hyödy politiikan jauhamisesta. Ei potilaat eikä henkilökunta. Yksityisasiat on yksityisasioita.
Nyt meille tuli kuitenkin uusi työntekijä, joka ei tätä oikein tajua. Hän on ollut työssä jo muutaman viikon. Hänellä on taipumusta runsaaseen puhumiseen, tekeminen ei välttämättä sitten olekaan niin itsestäänselvää. Joka tapauksessa hänellä on jokin ihan kummallinen, hieman toksinen vaikutus siihen yhteishenkeen. No nyt se sitten meni siihen, että hän alkoi jaarittamaan politiikasta tauolla. Kaikki olivat vaivaantuneita, koska tätä ei vaan kannata tehdä. Yksi työkaveri yritti sitten "ohjata" häntä hienovaraisesti keventämällä että "porvari taikka kommari, samat hommat ne täällä on" tai jotakin sen tyyppistä. Mutta ei, tästähän tämä toinen vaan innostui ja alkoi ikään kuin oppikirjamaisesti luennoida sitä ja tätä. Ketään ei kiinnostanut, kukaan ei halunnut kuulla. Hän ei saanut mitään vastakaikua, mutta jatkoi silti.
Jauhetaanko teillä politiikasta töissä ja miten siihen suhtaudutaan?
Kommentit (56)
Ilmeiseti ei ollut saman aatteen poikia kuin sinä.Muuten olisit ylistänyt häntä rohkeudella ottaa ylös yhteiskunnan asiat salailematta.
Sama kuin ap:lla tapahtui meillä täällä eduskunnan kahvilassa yhtenä päivänä. Aaarrrggghhhh!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä jauhetaan siitäKIN. Mikään aihe ei ole tabu ja kaikesta saa puhua. Ja sanotaan suoraan, jos jonkun pitäisi pitää se turpansa kiinni.
Tällaisesta ei tule pidemmän päälle mitään. Jos haluaa puhua politiikkaa, niin menköön puhumaan muualle kuin työmaalle.
Me ollaan kaikki pitkäaikaisia työntekijöitä. Osa on ollut samassa paikassa n 30 vuotta ja itse olen niitä viimeisimpinä tulleita viime vuonna tuli täyteen 20 vuotta.
Mitä sitten? Työmaa on työmaa eikä mikään politiikan hollitupa. Ihan sama vaikka olisi ollut siellä sata vuotta töissä, niin ne poliittiset mölyt pidetään mahassa samoin kuin pieru ruokapöydässä.
Ei taida olla väliä mitä sanoo mutta jos vähänkin on oikeistoon ja sen huomaavat toverit , silloin voi laskea että potkut voi olla ajankohtaiset , vaikka painostuksen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Politiikasta voi mielestäni puhua ihan hyvin, jos tyyli on asiallinen eikä rupea solvaamaan ketään. Etenkin jos aihe liippaa jotenkin läheltä työelämää.
Ei niin että rupeaa agitoimaan mitään tiettyä agendaa.
Toki, mutta käsittääkseni yleensä normaalitilanteessa keskustelu tarkoittaa sitä, että siihen osallistuu useampi, kuin yksi henkilö. Jos muut eivät halua osallistua, niin se on aika vahva vihje siihen suuntaan, että turpa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Politiikasta voi mielestäni puhua ihan hyvin, jos tyyli on asiallinen eikä rupea solvaamaan ketään. Etenkin jos aihe liippaa jotenkin läheltä työelämää.
Ei niin että rupeaa agitoimaan mitään tiettyä agendaa.
Liian tulkinnanvaraista, eli helpompi kun ei puhu ollenkaan.
Ymmärrän kyllä että tiettyjä ihmisiä houkuttelisi tuoda se oma politiikkansa ja tuputuksensa sinne töihin, mutta siihen pitää puuttua heti päättäväisesti ja määrätietoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ollut munaa sanoa, että että täällä ei ole tapana puhua politiikasta? Tuollainen kevyt letkautus ei välttämättä mene jakeluun.
Tämän tyypin reaktio oli... AI eikö näistä saa puhua (v^tuumaisella sävyllä), ai miksi ei... loppui vasta kun esimies puuttui asiaan.
Idiooti yhden asian mies.
Jo hyviin tapoihin kuuluu työyhteisössä, koulussa ja muissa julkisissa paikoissa olla puhumatta politiikasta ja uskonnosta.
Ehkä poikkeuksen tekee vain, jos ne tapahtuvat kahden kesken, eikä muut kuule.
Tiedän että parikin työkaveria on ollut kuntavaaleissa ehdokkaina takavuosina, eri puolueista vieläpä, mutta kertaakaan he eivät ole töissä sanoneet politiikasta sanan sanaa. Ehkä ajan henki on kuitenkin muuttumassa ja se jankutus leviää somesta jo työpaikoillekin? Missään ei saa olla rauhassa.
No mistä siellä työpaikkojen tauolla puhutaan?
Jonkun perhe-elämästä, avioerosta, vauvasta, lapsista, telkkariohjelmista, julkkikisista, esimiehen mollaamisesta, töiden raskaudesta tai siitä, että ei ole tänäänkään ollut juuri mitään tekemistä?
Vai mistä siellä puhutaan?
Ja silläkin on merkitystä miten ja mistä politiikasta puhuu. Päivän politiikka on useimmilla työpaikoilla kahvituntien ja ruokatuntien puheenaihe. Kaikkillakan siitä joku mielipide on.
Ainakin niillä, jotka katsovat uutiset, ajankohtaisohjelmat ja lukevat ajankohtaisi asioita medioista.
Vaikutat ap ilkeältä ihmiseltä ja arvostelete heti uutta työntekijää jos hän ei välittämästi noudata jotain teidän "kirjottamatonta" sääntöä.
Sekin, ettei päivän politiikasta mitään puhuta koskaan työpaikalla voi osoittaa sen, että siellä on niin tietämättömiä ihmisiä, etteivät he osaa jutella siitä yhtään mitään.
Meillä ei puhuta politiikasta työpaikalla koskaan ja hyvä niin. Kirjoittamaton sääntö.
Meillä oli yksi tällainen. Sateenkaarisitä, sateenkaaritätä, kirsikkana kakun päällä: äääääääärioikeiston uhka kaikkialla huu!
Minulla oli joskus tällainen työkaveri. Meni hermot ja telkesin hänet siivouskomeroon. Sain kirjallisen varoituksen, työkaverini suullisen huomautuksen. Nyt ei olla enää onneksi saman firman palveluksessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika siinä on jos haluaa puhua politiikasta?
Mistä pitäisi puhua? Säästä tai kissaroduista?
Kuuluu jo alkeellisiin käytöstapoihin, ettei työyhteisössä puhuta politiikasta ja uskonnosta, työpaikka on siitä vapaa, koska työpaikka edustaa varmasti erilaisia suuntauksia.
Ihan sama harrastuspiireissä, koulussa jne.
Tietysti jotkut moukat ja suorasuut puhuvat mitä sylki suuhun tuo, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää.
Politiikka, uskonto ja raha-asiat (lähinnä palkat) on asioita, joista ei työpaikoilla kannata ääntä pitää. Ap vois nätisti uudelle työntekijälle vihjasta, että politiikasta ei pruukata teillä puhua. Tai pyydä, että pomo kävis läpi näitä sanomattomia sääntöjä.
Itsekin oon pitänyt politiikkaa hyvänä aiheena uudessa porukassa, kun kaikki ovat siitä yleensä kiinnostuneita ja tuttavapiirissä tykätään tuosta puhua. Tietenkin ilman mitään vastaikkainasetteluja yms.
Kannattaa ihan vaan normaalisti sanoa, että teillä ei ole tapana jutella politiikasta töissä. Voi olla että työkaverilla on vaan vähän huono pelisilmä, nuo porvari/kommari-heitot eivät tosiaan kaikille aukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei puhuta politiikasta työpaikalla koskaan ja hyvä niin. Kirjoittamaton sääntö.
Ai ei vai?
Jo koronan hoidosta keskusteleminen on päivän politiikka, samoin kaikki palkkaneuvottelut ja rokotejärjestelyt.
Myös polttoaineen hinnan korotus liittyy politiikkaan, koska vasemmistohallitus on ajanut sitä täysillä voimaan.Vanhustenhoidon huono tilanne on politiikkaa, koska poliittisesti koottu hallitus päättä hoitaja mitoitukset.
Kaikki työllisyys asiat ovat politiikkaa, vasta vasemmistohallitus poisti kokonaan eläkeputken.
Näyttää siltä että ap ei edes tiedä, mitä sana politiikka tarkoittaa, mutta se ei häntä häiritse.
Ap:ta häiritsee se, että uusi työntekijä uskaltaa olla erilainen kuin vanhat "patut ja eukot", jotka ovat olleet samassa työpaikassa vuosikymmeniä.
Hassua että sinä luennoit mitä työpaikalla pitää puhua, vaikka et sellaista ole varmaan koskaan edes nähnytkään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ollut munaa sanoa, että että täällä ei ole tapana puhua politiikasta? Tuollainen kevyt letkautus ei välttämättä mene jakeluun.
Eikö se poliitikka voi olla yksi puheenaihe muiden joukossa? Vai puhuvatko ihmiset muka mielummin uskonnosta?
Ei kummastakaan työpaikalla, kiitos. Sinullako ei oikeasti tule muita puheenaiheita mieleen, kuin politiikka ja uskonto?
Eikö työpaikalla voi puhua vaikka Yhdysvaltain presidentinvaaleista, Putinin toimista Venäjällä tai muista senhetkisistä ajankohtaisista asiosta mitä maailmalla tai Suomessa on tapahtunut? Ei politiikka ole vain puoluepolitiikkaa vaan myös kotimaan ja ulkomaan asioiden seuraamista. Olisi rasittavampaa kuunnella jos joku puhuisi koko ajan vain omista lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Politiikka, uskonto ja raha-asiat (lähinnä palkat) on asioita, joista ei työpaikoilla kannata ääntä pitää. Ap vois nätisti uudelle työntekijälle vihjasta, että politiikasta ei pruukata teillä puhua. Tai pyydä, että pomo kävis läpi näitä sanomattomia sääntöjä.
Uskontoa ei ole kukaan koskaan työpaikalla tyrkyttänyt, mutta näitä ”satukirja, öhö öhö”, ”hihhulit sitä ja tätä, öhö öhö” -länkytyksiä joutuu jatkuvasti kuuntelemaan.
Politiikasta voi mielestäni puhua ihan hyvin, jos tyyli on asiallinen eikä rupea solvaamaan ketään. Etenkin jos aihe liippaa jotenkin läheltä työelämää.
Ei niin että rupeaa agitoimaan mitään tiettyä agendaa.