Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä lopetin koulut. Ei mitään järkeä stressaa ittensä kuoliaaksi. Tämä digitalisaatio ja jatkuva oppiminen sai mut burnoutiin.
14.04.2021 |
Asun ihan Helsingissä ja olen aina ollut kiinnostunut maailmasta ja oppimisesta. Nyt 32 vuotiaana ymmärsin että ihan turhaa on tavoitella korkeakoulupaikka jos sinne menee täysin uupuneena hakemisesta.
Lähipiirissäni on jo 5 ihmistä jolla on pitkä yliopistotutkinto, lähes kaikki ovat jatkuvilla sairauslomilla, työttöminä tai ovat vaihtaneet duunarialaan.
Se on ihan liikaa mitä vaaditaan siihen nähden mitä tulee saamaan. Elämästä katoaa koko ilo.
Ei elämä voi olla pelkkää suorittamista, uudenoppimista ja koneella oleminen. Milloin ihminen saa elää?
Kommentit (11)
EI kannata etsiytyä ainakaan IT-alalle jos uuden oppiminen on tuskaista. Joka vuosi läjä uusia järjestelmiä.
Toisaalta tuskin on kivaa rahdata koko elämäänsä tavaraa varastosta autoon vaikka.
Siis elät tietenkin vapaa-ajalla. Työ on vain köyhän pakkoliikettä sovittuna prostituutioaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englantilaisessa sketsisarjassa oli epäonnen Alf, joka itsesäälissä rypien kertoi kaikista epäonnistumistaan. Ulos lähtiessään sanoi, että "Varmaan kaadun". Totta kai hän kaatui jne. Tuli vain mieleen.
Hyvä! Ei kannatakaan, koska kaikki nykyiset näsävissatelijat korvautuvat lähitulevaisuudessa tekoälyllä ja roboteilla. Meistä ihmisistä on niille pelkäksi orjatyövoimaksi, jos siihenkään.
Mitähän tämä eläminen sitten on? Itse ainakin elin opiskellessa ja nyt työelämässä. Tunnen toki stressin siitä, että mukana pitää pysyä, mutta ei se nyt elämästä ole poissa.
Nämä tarinat duunareiksi vaihtaneista on yleisiä, mutta poistaako sekään sitten stressiä. Tutkitusti (en nyt hae linkkiä) kuormitus on suurinta aloilla, joissa omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienimmät eli duunarialoilla.
Onko sinulla perhe? Olet jo sen ikäinen, että kannattaa panostaa perheeseen tai sen saamiseen, eikä pelkkään duuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tämä eläminen sitten on? Itse ainakin elin opiskellessa ja nyt työelämässä. Tunnen toki stressin siitä, että mukana pitää pysyä, mutta ei se nyt elämästä ole poissa.
Nämä tarinat duunareiksi vaihtaneista on yleisiä, mutta poistaako sekään sitten stressiä. Tutkitusti (en nyt hae linkkiä) kuormitus on suurinta aloilla, joissa omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienimmät eli duunarialoilla.
Kaikki on duunarialoja, ellet ole yksityinen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Ei kannatakaan, koska kaikki nykyiset näsävissatelijat korvautuvat lähitulevaisuudessa tekoälyllä ja roboteilla. Meistä ihmisistä on niille pelkäksi orjatyövoimaksi, jos siihenkään.
Hallituksella on työn alla tehdä systemaattisesta, työvoimapoliittisesta m a a h a n m u u t o s t a tehokasta, juurikin digitalisaatiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhat pikkupomot, joilla ei ole edes johtamistaitoa, jäävät historiaan! He eivät saa paikkoja, joissa robotit tai kunninahimoiset, ulkomailta tulevat ovat huomattavasti parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me saadaan digivaluutta ja perustulo.
Alue: Aihe vapaa
Samat ajatukset täällä! Olisin onnellinen vaikka pelkän pienen kukkakaupan pitäjänä, mutta Suomen vero- ja byrokratiahelvetissä sekin on tehty niin stressaavaksi, ettei kannata