Minua ahdistaa koko ajan ilman kunnon syytä
Tämä alkoi kovana viime vuoden lopussa. Sitä ennen oli välillä. Joka päivä ahdistaa. Se olo, ahdistus, ajatukset kiertää kehää omassa olossa, yksinäinen olo, ei kestä olla kotona, haluaisi vain turvaan turvallisten tiettyjen ihmisten luo. Kotona kaikki ok, siitä ei ole kysymys. Mutta ahdistaa vaan! Ja yhtäkkiä itken. Eli itkuja tulee myös. Raskas paha olo. Elimilliset syyt tutkittu. Mulle määrättiin lääkitys, se ei auttanut, nyt sain erityyppisen lääkkeen. En tiedä vielä, auttaako uusi lääke... muilla tämmöistä? Ja mikä lääke sinua auttoi? Olen aloittanut myös psykoterapian.
Kommentit (10)
Ahdistus ,itku ja paha olo on monella Koronan jälkeisiä oireita. Tuo herkkä itkuisuus vaikutta olevan tavallista nykyään. Itsekin pillahdan itkuun ilman aihetta joskus ja mietin mistä se johtuu. Olen itse korona potilas .Oisko että se on minuunkin jättänyt yksinäisyyden tunteen vaikka asiat on hyvin.Ystäviä on mutta heillä myös pahaa oloa , osalla itkua.
Ois hyvä saada selville krononan jälkeiset seuraukset. vaikuttaa kuin joka päivä tulee uusia uutisia näistä jälkioireista.
Suosittelen lukemaan kirjan Kun tiikeri herää, Peter A. Levine, siltä osin kun kirja tuntuu itselle aiheelliselta.
Mä oon 31v. Elänyt tällaista jo vuosia.
Voi muru! Ensinnäkin paljon voimia! Kuulostaa hyvin tutulta, sairastin vuosia yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja sen isoin oire oli tuo määrittämätön ahdistus ja itkuisuus sekä väsymys. Lääkkeitä kokeilin monenlaisia, mutta aloitusoireet oli yleensä sellaisia, etten kestänyt ja jätin lääkkeet pois heti alkuunsa. Mietoa rauhoittavaa oli tarvittaessa otettavaksi ja sillä sai välillä "nollattua", kun yksi jo väsytti sen verran, että illalla otettuna nukuin seuraavan yön hyvin. (mistään väärinkäytöstä siis ei huom. ole kyse, ko. lääkettä käytetään myös uniongelmiin enkä ylittänyt annosta). Minulla väsymys oli ja on yhä yksi ahdistuksen laukaisijoita. Monipuolisten elämäntapojen opettelu oli, kliseistä kyllä, yksi avain ahdistuksen monimutkaiseen lukkoon: liikuntaa ja säännöllinen ruoka- ja unirytmi tukevat omaa hyvivointiani.
Kävin kaksi vuotta psykoterapiassa ja siitä olikin isoin apu, mutta sitä ei oikeastaan edes huomannut ennen kuin terapian loppuvaiheessa. Ahdistus muuttui päivittäisestä satunnaiseksi eikä ahdistus enää ahdista (niinhän sitä helposti käy: alkaa ahdistaa ja sitten lähtee se kierre, että miksi ahdistaa, mikä on vialla, ja tarkkailu, että no vieläkö ahdistaa, koska ahdistus loppuu jne.), vaan osaan ottaa sen nykyään osana tunnerepertuaaria: kun ahdistaa, totean itselleni, että nyt ahdistaa, ja jatkan muihin hommiin. Tämä on harjoittelun ja terapeutin neuvojen tulos.
Muista, terapeuttisikin varmasti on tästä sanonut, että terapian aluksi olo pahenee, mutta pikkuhiljaa se siitä taas lähtee paranemaan. Eli älä lannistu siitä, jos tuntuu, että olo menee vain huonompaan.
Lopuksi haluan suositella sinulle, mikäli ymmärrät englantia, podcastia nimeltä The Panic Pod (tässä kohtaa tutut tunnistaa, terkkuja!), joka käsittelee ahdistusta. Toinen podcastin pitäjistä on itse ahdistuneisuushäiriön läpikäynyt ja siihen erikoistunut terapeutti, jonka vinkit ja näkökulmat toimivat oman toipumiseni ja terapian lisätukena.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja niin uskomattomalta kuin se ehkä nyt saattaa tuntua, koska itsestänikin tuntui, lupaan, että tulet oikeasti voimaan vielä paljon paremmin!
Mulla on varmaan lapsesta asti ollut vakuumi rintakehässä. Tunteet syttyy hetkeksi aikaa ja sitten taas tyhjyys.
Kuulostaa ihan minulta, paitsi että minua vaivaa nimenomaan se etten pysty enää itkemään. En ole hakenut apua tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Lyrica auttoi.
lyrica on tuohon todella hyvä lääke, jollei ole taipuvainen jäämään koukkuun. Sain hermokipuun ison reseptin lyricaa joitakin vuosia sitten ja todella vei myös ahdistuksen. Onneksi en kuulu niihin, joihin lyrica vaikuttaa koukuttavasti ja monta pakettia on nyt menossa vanhaksi. Eli jos joku sulle lyricaa uskaltaa määrätä, niin pidä varasi sen kanssa.
Joo tuttua, mutta minulla on kyllä täysin selkeät syyt siihen kuten työttömyys, köyhyys, huono terveys,yksinäisyys, elämän päämäärättömyys ja sietämättömyys tällaisenaan. Lääkkeet eivät todellakaan auta mullakaan, pahentaneet vaan kaikki kokeillut. Ei ne lääkket tuo mulle terveyttä, uraa, ihmissuhteita, rahaa ettei tarviisi stressata siitä 24/7/365.
Lyrica auttoi.