Lue keskustelun säännöt.
Olin lapsena pahassa auto-onnettomuudessa ja pelkään autoja kuollakseni, miten rohkaistua ajokorttia varten?
12.04.2021 |
Lähentelen siis kolmeakymmentä ja ajokortittomuus on aiheuttanut minulle aivan järkyttäviä käytännön ongelmia, varsinkin nyt korona-aikana.
Olen monta kertaa meinannut mennä autokouluun, mutta aina ennen h-hetkeä alkaa ahdistaa. Pelkään siis ajatusta ajamisesta, pelkään sitä etten osaa tai opi, pelkään että sählään jotenkin ja aiheutan onnettomuuden. :( Äidilläni ei ole siis ajokorttia ja isäni lopetti ajamisen onnettomuuden jälkeen, ainoa "kokemus" läheisestä autoilijana oli exäni, joka oli hirveän räjähdysherkkä ja rattiraivoinen.
Minulla on siis ihan diagnosoitu vaikea ahdistushäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. MITEN tsemppaan itseäni niin että saan sen pirun kortin hankittua? Sanokaa nyt että ajaminen ei ole niin vaikeaa miltä näyttää, eikä siellä autokoulussa naureta mulle jos en heti osaa.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miksi ihmeessä AP:n tarvitsisi se kortti hankkia. Jos kerran vanhemmatkaan eivät aja, AP on kuitenkin selvinnyt noin vanhaksi ilman ja tuollaiset traumat vielä päälle.
Onko oikeasti sen väärtti?
- hankalat tilanteet missä pitää siirtyä kuorman kanssa paikasta a paikkaan b (ap:n mainitsema tilanne esim)
- Ostosten tekeminen, ikinä ei voi ostaa mitään isompaa jos ei ole omaa autoa eikä jokapaikasta saa kotiinkuljetusta
- mökille tms. meno, hirveän rentouttavaa raahata lomakamppeita bussissa tai taksissa
- lemmikkien/lasten äkillinen vienti lääkäriin
Onhan noita, kyllä aikuisella pitäisi ajokortti olla
Mistä paikasta noin esimerkiksi ei saa kotiinkuljetusta isolle ostokselle?
Mulle ei enää nykypäivänä tule mitään mieleen.
No ok, mutta millä ratkaiset listan muut kohdat? Ota huomioon että esimerkiksi taksiin ei saa viedä sairasta/vertavaluvaa tai oksentelevaa lemmikkiä. Mitens lasten kuskailu harrastuksiin onnistuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... En nyt oikein osaa auttaa mutta siskollani on joku selittämätön autokammo. Hän ei ole tosin korttia ajanut, on 28-vuotias. Pehmeänä laskuna hankki kuitenkin mopokortin.
Olisiko tuosta apua? Siinä oppii kuitenkin ihan hyvin liikennesääntöjä ja vähän liikenteen seassa ajamistakin. Jonkun skootterin käsittely voi kuitenkin tuntua turvallisemmalta ja saahan tuollakin jo vähän vapautta, jos siis ongelmana on se ettei pääse kulkemaan minnekään. :)
Hieman noloa kyllä suorittaa mopokorttia teini-ikäisten kanssa, ei millään pahalla mutta itselleni tulisi sellainen olo että lieköhän tuo jotenkin kehitysvammainen.
Ei aikuinen mopokortilla mitään tee, noloa jos yli täysi-ikäinen päristelee jollain skootterilla. Tulee muuten turpaan niiltä mopoteineiltäkin.
AP ryhdistäydy tai muuta helsinkiin.
Minä hankin mopokortin 31-vuotiaana, lälläslää. :D Ihan vaan koska halusin. Skootterilla ajelu on kivempaa kuin autoilu, on muuten halvempaakin.
Yllättävää miten moni aikuinen on sitä mieltä että joku pentujen mopokortti on riittävä ajotaito aikuiselle ihmiselle.
Ajatteko te vielä apurattaidenkin kanssa?
Kortin hankittuakin on mahdollista vältellä moottoriteitä, jos autoa tarvitsee lähinnä lähistöllä liikkumiseen.
Lisäksi voisi olla hyväksi jos ajamista voi harjoitella jossain syrjäisessä paikassa jo ennen varsinaista autokoulua. Autokoulussa vaaditaan ehkä heti menemään muun liikenteen sekaan, arka henkilö voisi hyötyä rauhallisemmasta aloituksesta.
Olen sitä mieltä että jokainen voi päästä pelosta, mutta kaikki eivät totu ajamiseen aivan kaikissa olosuhteissa. Pahimpia tilanteita voi yleensä vältellä, jos ei ole ulkopuolista pakkoa sen suhteen.
Traumaterapia, hypnoositerapia, kognitiivinen käyttäytymisterspia... apua löytyy. Traumaperöiseen stressireaktioon on olemassa hyviä hoitomuotoja. Ota yhteyttä ammattilaisiin.
Autokouluissa voi valita itselleen sopivan ohjaajan, ja aikuisena hallitset paremmin liikenteen kuin esim. nuori, jonka mm. etuaivolohkon kehittyminen on kesken ja harkintakyky kehittymätön.
Rohkeutta ja tsemppiä, elämäsi voi vapautua autolla ajamisen myötä🌸
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isosiskoni opetti minut ajamaan niin, että ensin ajoin syrjäisillä metsäteillä, missä ei muita autoja kulje. Paljon rennonpaa opetella tutun kanssa ja ilman muita autoilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää miten moni aikuinen on sitä mieltä että joku pentujen mopokortti on riittävä ajotaito aikuiselle ihmiselle.
Ajatteko te vielä apurattaidenkin kanssa?
Siis mitä ihmeen antipatioita sulla on joidenkin kulkuvälinettä kohtaan? Ei voi olla kaikki murot kulhossa jos noin kovasti kiinnostaa miten muut ihmiset liikkuvat. Voitko sanoa mitä HAITTAA mopokortista on? Minä voin sanoa plussia:
- Oppii liikennesääntöjä
- Parempi kulkuväline epävarmalle ihmiselle, skootterilla ei saa aikaan yhtä paljon vahinkoa kuin autolla
- Edullisempaa, niin paljon edullisempaa omistaa mopo/skootteri kuin auto
- Ekologisempaa
- Skootterilla ajaminen on IHANAA, siis ei tietenkään missään isolla tiellä, mutta jos ainoa tarve on päästä liikkumaan vapaammin. Kesäöinä tyhjillä rantateillä päristely on fiilistelyä (tietty jos on sellainen tie missä saa ajaa!)
Minulla siis on ajokortti, mutta vihaan autolla ajamista. Jos ei tarvitse ajaa kauas, niin ihan aikuisten oikeasti menen skopalla. Ja olen ihan normaali perheenäiti, ei kiinnosta jos joku pitää mua nolona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hankin ajokortin 37v., koska tarvitsin sitä vasta silloin. Ei mitään ongelmaa suorittaa, aivan sama minkä ikäisiä muut ovat. Kortin voi teorioiden osalta suorittaa usein etänä verkossa ja ajotunneilla ajat ohjaajan kanssa kahdestaan. Ohjaajat ammattilaisia, eivät dissaa tms., ovat nähneet niiiiiin monenlaista ajajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miksi ihmeessä AP:n tarvitsisi se kortti hankkia. Jos kerran vanhemmatkaan eivät aja, AP on kuitenkin selvinnyt noin vanhaksi ilman ja tuollaiset traumat vielä päälle.
Onko oikeasti sen väärtti?
- hankalat tilanteet missä pitää siirtyä kuorman kanssa paikasta a paikkaan b (ap:n mainitsema tilanne esim)
- Ostosten tekeminen, ikinä ei voi ostaa mitään isompaa jos ei ole omaa autoa eikä jokapaikasta saa kotiinkuljetusta
- mökille tms. meno, hirveän rentouttavaa raahata lomakamppeita bussissa tai taksissa
- lemmikkien/lasten äkillinen vienti lääkäriin
Onhan noita, kyllä aikuisella pitäisi ajokortti olla
Mistä paikasta noin esimerkiksi ei saa kotiinkuljetusta isolle ostokselle?
Mulle ei enää nykypäivänä tule mitään mieleen.
No ok, mutta millä ratkaiset listan muut kohdat? Ota huomioon että esimerkiksi taksiin ei saa viedä sairasta/vertavaluvaa tai oksentelevaa lemmikkiä. Mitens lasten kuskailu harrastuksiin onnistuu?
No, täällä meillä Tampereen keskustan liepeillä, (missä siis elämme lapsiperheenä ilman autoa) harrastuksiin pääsee julkisilla, elleivät ole niin lähellä että voi kävellä / pyöräillä. Usein ovat. (Okei, varmaan jotkut hevostallit voivat olla sellaisissa paikoissa, ettei ole helppoa mennä julkisilla? Mutta näitäkin tiedän ainakin yhden, johon bussi vie viereen. Jos nyt lapseni jostain ihmeen syystä alkaisivat teineinä nimenomaan hevosina harrastaa.)
Jos lapseni olisi niin sairaassa / verta valuvassa kunnossa, ettei taksi ottaisi häntä kyytiin, tilaisin varmaankin ambulanssin! Tällaista tilannetta ei ole koskaan tullut. Sairauden luonteesta riippuen etälääkäritkin on nykyään keksitty. Lemmikkejä meillä ei ole, joten lemmikkitilanteita ei ole tullut mietittyä. Ilmeisesti on etäeläinlääkäreitäkin. Hurjassa hätätilanteessa pyytäisin apua autolliselta kaverilta.
Omaa mökkiä emme hommaa, koska sitä varten tosiaan lähes aina tarvitsisi auton, emmekä halua sellaista. :) Vanhempieni mökille olemme kuitenkin joka kesä lapsiperheenä kulkeneet junalla + bussilla + vanhempani hakevat pysäkiltä viimeiset 5 km:n matkan. Se on oikein rentouttavaa, kyllähän nyt junan leikkivaunussa on sata kertaa mukavampaa kuin jököttää paikallaan turvaistuimessa!
Hankalia kuorman kanssa siirtymistilanteita ei omassa elämässä ole tullut vastaan oikeastaan kuin muutot, ja sitä vartenhan on muuttofirmat! Joitain kymmeniä kertoja on tullut lisäksi mentyä taksilla, kun siirtyminen on ollut tavallista hankalampaa sekalaisista syistä, mm. nyrjähtäneen nilkan vuoksi. Ihan taatusti on tullut halvemmaksi kuin oman auton ylläpito kaikki nämä vuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko aikuiset edes ajaa mopokorttia? Omasta mielestäni mopokoulu on alle 18-vuotiaille. Voi toki olla paikkakuntakohtaistakin mutta mielestäni aikuiselle ainoat vaihtoehdot ovat kevytmoottoripyöräkortti ja b-ajokortti.
Mikäli jollain mopolla onnettomuuteen joutuu niin todennäköisesti itselle käy pahemmin kuin auton kanssa. Tosin sillä ei toki pääse yhtä lujaa.
Ehdottomasti nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja kohtaat pelkosi. Terapia ja sellainen autokoulu, jossa mukava pelkosi vakavasti ottava opettaja. Huomaa ettet lähde heti liikenteen sekaan ajamaan vaan harjoittelet rauhallisella alueella ensin. Sinut päästetään liikenteeseen vasta kun autonkäyttö on hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää miten moni aikuinen on sitä mieltä että joku pentujen mopokortti on riittävä ajotaito aikuiselle ihmiselle.
Ajatteko te vielä apurattaidenkin kanssa?
Siis mitä ihmeen antipatioita sulla on joidenkin kulkuvälinettä kohtaan? Ei voi olla kaikki murot kulhossa jos noin kovasti kiinnostaa miten muut ihmiset liikkuvat. Voitko sanoa mitä HAITTAA mopokortista on? Minä voin sanoa plussia:
- Oppii liikennesääntöjä
- Parempi kulkuväline epävarmalle ihmiselle, skootterilla ei saa aikaan yhtä paljon vahinkoa kuin autolla
- Edullisempaa, niin paljon edullisempaa omistaa mopo/skootteri kuin auto
- Ekologisempaa
- Skootterilla ajaminen on IHANAA, siis ei tietenkään missään isolla tiellä, mutta jos ainoa tarve on päästä liikkumaan vapaammin. Kesäöinä tyhjillä rantateillä päristely on fiilistelyä (tietty jos on sellainen tie missä saa ajaa!)
Minulla siis on ajokortti, mutta vihaan autolla ajamista. Jos ei tarvitse ajaa kauas, niin ihan aikuisten oikeasti menen skopalla. Ja olen ihan normaali perheenäiti, ei kiinnosta jos joku pitää mua nolona.
Juuri näin! Nämä dissaajat ehtii joka ketjuun kiusaamaan! Tuskin ovat paljoa maailmaa nähneet, ja skoottereita maailmalla. Monessa maassa ei juuri muita menopelejä näekään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miksi ihmeessä AP:n tarvitsisi se kortti hankkia. Jos kerran vanhemmatkaan eivät aja, AP on kuitenkin selvinnyt noin vanhaksi ilman ja tuollaiset traumat vielä päälle.
Onko oikeasti sen väärtti?
- hankalat tilanteet missä pitää siirtyä kuorman kanssa paikasta a paikkaan b (ap:n mainitsema tilanne esim)
- Ostosten tekeminen, ikinä ei voi ostaa mitään isompaa jos ei ole omaa autoa eikä jokapaikasta saa kotiinkuljetusta
- mökille tms. meno, hirveän rentouttavaa raahata lomakamppeita bussissa tai taksissa
- lemmikkien/lasten äkillinen vienti lääkäriin
Onhan noita, kyllä aikuisella pitäisi ajokortti olla
Kaikki mainitut hyviä syitä auton omistukseen. AP:n tapauksessa kuitenkin on selvitty jo pitkään ilman, myöskin AP:n vanhemmat pärjäävät ilman autoa. Mihinkään noista ylhäällä listatuista tilanteista ei auta pelkkä kortti, on oltava auto myös (tai ainakin saatavilla lainaksi, mutta AP:n tapauksessa ilmeisesti näin ei ole, jossei kavereita löytynyt hätämuuttoavuksi). Ja ilmeisesti mikään näistä ei juuri kosketa AP:n ARKIPÄIVÄÄ, koskapa korttia ja autoa ei jo ole hankittuna.
Tämän vuoksi AP:lle ei nähdäkseni ole mitään hyötyä kortista ilman autoa ja auto näyttäisi olevan järjettömän kallis turhake olemassa vain hätätilanteita varten.
Toki kortti on hyödyllinen olemassa, minullakin on. Mutta AP:lla on lisäksi traumat päällä, joiden työstäminen on oma haasteensa. Kortin saamisen jälkeen on suurimmalla osalla varmasti vielä hyvin hutera ja epävarma olo ratissa, joten säännöllinen itsenäinen harjoittelu on tärkeää, jottei pelko kasva ja taidot ruostu. Jos AP:lla ei ole mahdollisuuksia päästä ajamaan (välivaiheessa ja lopullisen kortin saatuaan) edes silloin tällöin, on kortti turhaa vaivaa ja rahanmenoa. Stressitilanteessa (jos tilanne exän kanssa vaikka toistuisi) on ajaminen muutenkin haastavaa ja jos omia (ruosteisia?) ajotaitojaan vielä jännittää siihen päälle, niin tuskin on kovin turvallistakaan.
Onko AP oikeasti valmis laittamaan tähän niin paljon aikaa, energiaa ja rahaa? Onko ihan oikeasti todella sen arvoinen asia?
Jos se todella on AP:lle niin tärkeä ja voimaannuttava asia, niin varmasti AP saa myös tsempattua itseään ajokoulusta läpi. Ei se rakettitiedettä ole, vaikka varmasti alussa haastavalta tuntuu hallita monia uusia asioita samanaikaisesti, hillitä ahdistusta ja vielä havainnoida liikennettäkin siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muuten aika yleinen näky monessa euroopan isossa kaupungissa että jengi liikkuu siellä vain ja ainoastaan skoottereilla. Suomalaisilla on joku omituinen tapa pitää ihan normaaleja asioita jotenkin junttina.
Samoin mopoautot/kevytautot ovat yleisiä esimerkiksi Amsterdamissa (ja Alankomaissa muutenkin), noita siellä näkee oikeastaan enemmän kuin tavallisia henkilöautoja. Mutta vielä enemmän näkyy skoottereita.
Kannattaa joskus käydä suomen ulkopuolella, voi oppia yllättäviäkin asioita.
On kuule paljon parempi kun ajelet busseilla, tulisit olemaan liikenteessä vaaraksi muille ja itsellesi.
Jos on vain kortti mutta ei juurikaan tilaisuuksia ajaa, pelko vain kasvaa mielessä entisestään jos siihen on taipumusta.
Joopa joo, yksikin vanhus ei uskaltanut ajaa polkupyörällä koko ikänään kun oli lapsena kerran kaatunut pyörällä.
Ette h...tissä tuo tuota keski-eurooppalaisten liikennekaaosta suomeenkin. EI siellä voi autolla ajaa kun skootteristit matelee 50km/h joka himputin tiellä. Suomessakin ottaa päähän penikat jotka tukkivat liikenteen, nuo sentään muutamassa vuodessa siirtyvät oikeiden autojen pariin.
Pitäisi kieltää lailla nuo vekottimet yli 18-vuotiailta.
Vierailija kirjoitti:
Ette h...tissä tuo tuota keski-eurooppalaisten liikennekaaosta suomeenkin. EI siellä voi autolla ajaa kun skootteristit matelee 50km/h joka himputin tiellä. Suomessakin ottaa päähän penikat jotka tukkivat liikenteen, nuo sentään muutamassa vuodessa siirtyvät oikeiden autojen pariin.
Pitäisi kieltää lailla nuo vekottimet yli 18-vuotiailta.
Pitäisikö miettiä vakavasti, mikä sun elämässä on vikana kun noin kovat stressitilat on päällä? Ei kuulosta kovin normaalilta.
Miksi tarvitset sen ajokortin. Onko työmatkasi sellainen ,ettet tule toimeen ilman autoa.ajoin kortin 20 vuotiaana. Inssiajo meni kerralla läpi. Ajoin vähän aikaa. En hankkinut autoa. 45 v olin työelämässä ja koti on ollut aina paikassa , minne pääsee julkisilla. Nyt 73 vuotiaana käyn kuntoillen keskuskustassa . Auto on vain turha menoerä.