Lue keskustelun säännöt.
Kilo kuussa pois, mutta miten?
Laihtarille
11.04.2021 |
Ennen kuin kukaan ehdottaa: karppaus ei sovi minulle. Sen sijaan vähähiilarisempi kyllä. Mutta lähtisikö liikunnalla?
167cm, 85kg on lähtötaso. Kävely on ok, samoin kevyt juoksu ehkä fillarointikin tai jooga. Uinti kesällä ok, mutta hallissa ei (atoopikko).
Mitä ehdottaisitte?
Ruokavalioon sellaiset rajaukset että olen sekä diabeetikko että keliaakikko.
Kommentit (58)
Itselle ainoa tapa laihtua on ollut semmoisen kalorinlaskenta sovelluksen lataaminen puhelimeen. Yaziota olen käyttänyt.
Itselle selkiytyi vasta silloin kuinka paljon tuotteissa tosiaan on kaloreita ja kuinka olin kuvitellut syöväni kohtuullisesti, vaikka niin ei ollut. Oli yllättävää kuinka yhteen paahtoleipäänkin sisältyy jo helposti sata kaloria kun lasketaan kaikki juustosta ja levitteestä lähtien. Kun itse painan 50 kiloa ja olen 156 cm pitkä niin laihtuakseni joudun tiputtamaan päivittäiset kalorit tosi vähälle. Nyt laihdutan 0,3 kg viikossa, mikä on ollut hidas mutta sopiva tahti... ettei tarvi vetää kalorivajetta överiksi. Tosin tämmöisen sovelluksen ja orjallisen kalorilaskennan vaarana on syömishäiriö ja epäterveellinen suhtautuminen ruokaan. En usko että kukaan lääkäri suosittelisi 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kilo lähtee ihan paskalla käymällä. Ei toki toimi niin että käyn kuukauden jokaisena päivänä täysistunnolla ja olisin siten 30 kiloa keveämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Mustajoki on vitsimies :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Ei kai tästä tarvitse tutkimuksia tehdä, voihan sitä ihminen juoda vaikka litran vettä ja avot: kylläinen olo tulee.
Mutta ei se kauaa kestä.
Ohis
Sillä saa vatsan täyteen, mutta ei silti kylläisyyttä ole. Nälkä on kuitenkin hetken päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Eihän tuossa kylläisyydestä ole kyse, vaan siitä, milloin vatsa on täysi. Ne on eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokeile pätkäpaastoa! Ehkä se auttais?
Mä sain pätkäpaaston avulla iltaherkuttelun loppumaan. Silti aika hitaasti tulee tulosta. Ja voikohan 2. tyypin diabeetikko pitää niin pitkiä paastojaksoja, kuin laihtuminen vaatii? Eli vähintään 16 tuntia.
Sanon vaan että pätkäpaasto ei toimi kaikilla. Esim mulla. Terveellistä ruokaa, liikuntaa (juoksua) tunti neljästi viikossa, 16:8 ollut 3kk, yhtään kiloa ei ole tippunut. Lue ketju ”kokemuksia 16:8 dieetistä” siellä on valtavasti niitä joilla paino ei ole tipounut yhtään.
Mulla osasyy voi olla paha unettomuus, se voi vaikuttaa laihtumiseen. Tai siis laihtumattomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta annoskokojen pienentäminen ei vaadi niin suuria elämänmuutoksia. Voi syödä edelleen kaikkia samoja ruokia ja herkutellakin, ainoastaan maltillisemmin kuin aiemmin.
Toisaalta osa ihmisistä on sellaisia, että on helpompi olla kokonaan ilman herkku-kategorian ruokia kuin että söisi niitä vain vähän.
Miksihän joku alapeukutti tuota, että kaikilta ei onnistu se, että söisi herkkuja vain vähän?
Kun niinhän se on, että joillekin pikkuherkku aikaansaa vahvan mieliteon syödä lisää herkkuja. Ja kokonaan ilman oleminen vähentää mielitekoja, kunhan vaan pääsee ensimmäisten vaikeiden päivien tai viikkojen yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Ei kai tästä tarvitse tutkimuksia tehdä, voihan sitä ihminen juoda vaikka litran vettä ja avot: kylläinen olo tulee.
Mutta ei se kauaa kestä.
Ohis
Mitä jos lopettaisit tuon mutuilun ja tutustuisit aiheesta tehtyihin tutkimuksiin? Sinulle selviäisi nopeasti, että kiinteä ruoka ja neste vaikuttaa kylläisyyteen eri tavoin. Pertti Mustajoki toteaa antamassani linkissä näin:
"Tämä juomia käsittelevä kappale on lyhyt, koska kehon kuuntelun kannalta nesteet ovat yksinkertaisen selkeä tapaus.
Kaikki juomat solahtavat nopeasti mahasta suoleen. Mahalaukku ei voi niistä täyttyä, minkä vuoksi kylläisyyttä ei ehdi syntyä. Suu kyllä maistaa juomissa erilaisia makuja, mutta kehosi ei osaa kertoa mitään sisään menneistä kaloreista. Siksi energiaa sisältävistä juomista – sokerilimuista, täysmehuista, oluesta – tulee ylimääräisiä kaloreita, joita tarkinkaan kehon korva ei kykene kuulemaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Mustajoki on vitsimies :)
Onpa vakuuttavaa argumentointia. Mustajoella on ainakin esittää väitteidensä tueksi tutkimustuloksia, toisin kuin sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Nuku tarpeeksi.
2. Syö kasviksia, marjoja, hedelmiä joka aterialla, mielellään reilusti yli 500g päivässä.
3. Lisää aktiivisuutta, vähennä istumista.
4. Pienennä vähän annoskokoa.
5. Herkuttele, mutta maltillisesti.
6. Vähennä suolaa ja kovia rasvoja.
Kyllähän liikunnan lisääminen auttaa. Ihan reipas kävely on yllättävän tehokasta ja auttaa erityisesti keskivartalolihavuuten, joka on terveydelle haitallisempaa kuin ylipaino yksinään. Lisäksi pieniä muutoksia ruokavalioon, ei mitään radikaalia kaikki-rasva-pois vaan pieniä askelia. Luovu ensin jostain vähiten himoitsemastasi, totu siihen muutokseen ja sitten vähennä jotain seuraavaa.
PS. Ei minkäänlaisia paastoja diabeetikolle ilman lääkärin lupaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Ei kai tästä tarvitse tutkimuksia tehdä, voihan sitä ihminen juoda vaikka litran vettä ja avot: kylläinen olo tulee.
Mutta ei se kauaa kestä.
Ohis
Mitä jos lopettaisit tuon mutuilun ja tutustuisit aiheesta tehtyihin tutkimuksiin? Sinulle selviäisi nopeasti, että kiinteä ruoka ja neste vaikuttaa kylläisyyteen eri tavoin. Pertti Mustajoki toteaa antamassani linkissä näin:
"Tämä juomia käsittelevä kappale on lyhyt, koska kehon kuuntelun kannalta nesteet ovat yksinkertaisen selkeä tapaus.
Kaikki juomat solahtavat nopeasti mahasta suoleen. Mahalaukku ei voi niistä täyttyä, minkä vuoksi kylläisyyttä ei ehdi syntyä. Suu kyllä maistaa juomissa erilaisia makuja, mutta kehosi ei osaa kertoa mitään sisään menneistä kaloreista. Siksi energiaa sisältävistä juomista – sokerilimuista, täysmehuista, oluesta – tulee ylimääräisiä kaloreita, joita tarkinkaan kehon korva ei kykene kuulemaan."
Edelleenkään vatsa täysi ei ole sama kuin kylläisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kasvissosekeitot ja kiinteät kasvikset kuten paprika, porkkana ja lanttu auttaa pitämään kylläisenä ja syömään vähemmän.
Valehtelet. Kasviksissa on niin vähän kaloreita, että kylläisyyttä niillä ei saa, vaikka ahtaisit niitä vatsan täyteen.
Kasvikset tosiaan täyttää mahan vähillä kaloreilla, mutta toisin kuin kuvittelet, se on laihtumisen kannalta erittäin hyvä asia: Mahan täyttyminen nimittäin lisää tutkitusti kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi monissa kasviksissa on energiamäärään nähden paljon kuituja, mikä lisää kylläisyyttä entisestään.
Olet väärässä. Vatsa täysi ja kylläisyys on eri asia. Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei määrästä.
Sinä se tässä olet väärässä. Voit aloittaa asiaan perehtymisen vaikka Pertti Mustajoen blogista:
"Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James Stubbsin syömiskoe (1). Se paljasti, miten kuuro kehomme on kaloreille.
Kokeeseen osallistuneet henkilöt viettivät kahden viikon jakson kolme eri kertaa tutkimuslaitoksen tiloissa. Jokaisella kerralla heille oli tarjolla täsmälleen samanlaisia aterioita ja välipaloja, joita kehotettiin syömään oman ruokahalun mukaan.
Tutkijat eivät paljastaneet siihen osallistuneille, että huolimatta aivan samoista aterioista, kolmella jaksolla oli eri määrä kaloreita. Se hoidettiin siten, että koekeittiön kokit käyttivät ruokaresepteissä eri määriä rasvaa. Taitavalla mausteiden käytöllä ruuat saatiin maistumaan samanlaisilta. Näin kaikilla tutkimusjaksoilla oli tarjolla samoja ruokia, mutta niiden energiatiheys oli erilainen.
Pienimmän tiheyden jaksolla päivän ruokalistalla oli sataa grammaa kohden keskimäärin 115 kilokaloria, suurimman tiheyden jaksolla runsas 40 % enemmän eli 165 kcal. Kolmas jakso oli näiden välissä, 135 kcal/100 g.
Syömiskoe osoitti oikeaksi jo aiemmin tiedetyn fysiologisen totuuden. Ruuan määrä mahalaukussa tuottaa kylläisyyden, jonka perusteella tyytyväisinä lopetamme syömisen. Riippumatta energiatiheydestä jokaisella jaksolla testihenkilöt söivät saman grammamäärän ruokaa. Koska energiatiheydessä oli eroja, eri jaksoilla sisään meni aivan erilaiset kalorimäärät."
Linkistä löytyy myös lisää tietoa aiheesta: https://www.perttimustajoki.fi/kuunnellaan-omaa-kehoa-mita-se-osaa-kert…
Ei kai tästä tarvitse tutkimuksia tehdä, voihan sitä ihminen juoda vaikka litran vettä ja avot: kylläinen olo tulee.
Mutta ei se kauaa kestä.
Ohis
Mitä jos lopettaisit tuon mutuilun ja tutustuisit aiheesta tehtyihin tutkimuksiin? Sinulle selviäisi nopeasti, että kiinteä ruoka ja neste vaikuttaa kylläisyyteen eri tavoin. Pertti Mustajoki toteaa antamassani linkissä näin:
"Tämä juomia käsittelevä kappale on lyhyt, koska kehon kuuntelun kannalta nesteet ovat yksinkertaisen selkeä tapaus.
Kaikki juomat solahtavat nopeasti mahasta suoleen. Mahalaukku ei voi niistä täyttyä, minkä vuoksi kylläisyyttä ei ehdi syntyä. Suu kyllä maistaa juomissa erilaisia makuja, mutta kehosi ei osaa kertoa mitään sisään menneistä kaloreista. Siksi energiaa sisältävistä juomista – sokerilimuista, täysmehuista, oluesta – tulee ylimääräisiä kaloreita, joita tarkinkaan kehon korva ei kykene kuulemaan."
Edelleenkään vatsa täysi ei ole sama kuin kylläisyys.
Etkö pysty esittämään väitteidesi tueksi mitään faktoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi että suurin ongelma on päästä kuuhun. Laihdutus lie helppoa siihen verrattuna.
Jos haluat pysyvän painonpudotuksen, niin (valitettavan) kokeneena laihduttajana parhain neuvoni on, että älä ala ruokavaliolle, jossa kyttäät kaloreita ja näet nälkää. Sellainen ruokavalio yleensä tuppaa olemaan liian ankara pitkällä aikavälillä ja harvalle se tuntuu hyvältä miettiä niin tarkkaan jokaista suupalaa. Muutenkin 1 kg/kuukausi on niin maltillinen (ja oikein hyvä) että se onnistuu myös ilman kalorien kyttäystä.
Mun lähtötilanne ennen maltillista painonpudotusta oli 168/85.4. Pudotin 10 kg 10 kuukaudessa, kunnes tavoitteena ei ollut enää painonpudotus raskauden vuoksi. Söin todella paljon kasviksia. Terveellisyyden lisäksi kasviksissa on se etu, että saat lautasen täyteen ruokaa, mikä tekee hyvää pääkopalle, ettei tarvitse syödä hiiren annoksia. En syönyt perinteisiä hiilihydraattipitoisia lisukkeita ja leipiä enkä sokeria, mutten myöskään laskenut hiilareiden määrää. Pitsat vaihtui kukkakaalipitsaan jne. En laskenut kertaakaan muitakaan makroja tai kaloreita. Ruoassa oli aina melkoisen paljon rasvaa pähkinöistä ja oliiviöljystä sekä juustoista. En nähnyt kertaakaan nälkää enkä mennyt nälissään nukkumaan.
Koska tavoitteena oli muutenkin terve keho, eikä vain nopea laihdutus, liikuin samalla paljon, mutta pääasiassa maltillisella sykkeellä. Se että söi myös hyvin, niin jaksoi liikkua paljon. Huom. lähtötilanne oli jo että liikuntataustaa on, mutta aika laiska puolivuotinen oli taustalla. Alkuvuoden pakkasilla kuntopyöräilyä ja YouTubesta ohjattua spinningiä tai lihaskuntojumppaa sisällä, sulkapalloa, sään salliessa hiihtoa. 1 lepopäivä viikossa. Ulkoilukelien alkaessa kävelyä n. 3-5 krt viikossa, juoksua 1-2 krt, keskimäärin 1 pitkä ja matalasykkeinen pyörälenkki tai korkeasykkeinen maastopyöräily, retkeilyä ja vaellusta. 1 lepopäivä viikossa jolloin kevyempää kävelyä.
Omalla kohdallani painonhallinnassa tärkeintä on syödä hyvin. Siinä salaatit tai kasvissosekeitot eivät riitä millään lisukkeella, korkeintaan välipalana. Nälässä houkuttaa syödä ihan mitä tahansa ja määrät kasvavat. Työ on fyysisesti jonkin verran rasittavaa + 3 x päivässä koiralenkit + lihaskuntotreenit pari kertaa viikossa. Paino pysyy kurissa näin keski-iässä, vaikka herkuttelenkin paljon.
Ap:lla on kohtuullinen tavoite. Sinuna jättäisin herkut kokonaan pois tai ainakin niin, että suurin osa viikosta on terveellistä syömistä. Jos et syö herkkuja, vähennä muista hiilareista. Vähän liikuntaa päälle. Joku kirjoitti hyvin liikunnan funktioista. Se lisää hyvinvointia monella osa-alueella, vaikka painonpudotus ei siihen nojaisikaan.
Ei kai tästä tarvitse tutkimuksia tehdä, voihan sitä ihminen juoda vaikka litran vettä ja avot: kylläinen olo tulee.
Mutta ei se kauaa kestä.
Ohis