Olen jo monta vuotta haaveillut lääkärin urasta, mutta en uskalla heittäytyä lukemaan
pääsykokeisiin. Koska minun pitäisi ainakin vuosi viettää opiskellen täyspäiväisesti uudelleen lukion fysiikka, kemia ja bilsa jotta olisi edes pieni mahdollisuus päästä sisään. Salaa toivon, että jäisin työttömäksi niin voisin tämän toteuttaa. Lukion olen käynyt 10 vuotta sit, ja olen humanisti maisteri sekä kokeillut joitakin amisaloja, mutta mikään ei ole tuntunut omalta. Nyt olen raskaissa hanttihommissa ja vaatisi työttömäksi jäämisen, että jaksaisi opiskella. Mitähän minun kannattaisi tehdä? En uskalla irtisanoutua töistä, karenssiahan siitä seuraisi.
Kommentit (5)
Valmennuskurssi? Kalliita ovat mutta niihin voi saada opintotukea.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että seuraa unelmaasi. Meillä on vain tämä yksi elämä, ja jos siinä jättää tuollaisia oleellisia haaveita toteuttamatta/ei yritä tavoitella niitä, veikkaan että harmitus myöhemmin on valtava. Voithan ehkä hankkia osa-aikaisen työn opintojen ohelle? Ja ilmeisesti on kans jotain aikuiskoulutustukia, joiden saantikriteereistä en itse tarkemmin tiedä. Rohkeutta ja menestystä toivotan sulle!
Kiitos tsempeistä. Olisihan tässä vaihtoehtona tehdä hanttihommia ja toivoa, että joku päivä pääsee oman alan hommiin, tai ottaa vielä kerran riski ja pyrkiä lääkikseen. Ilman riskinottoa ei kuitenkaan mitään tapahdu ja jos ei ikinä pääse, niin ainakin oli yrittänyt.
Kannattaa seurata sydämen ääntä. Sinulla kuitenkin tuntuu motivaatio hakemiseen olevan kohdallaan. Nyt vaan rohkeasti kirjoihin käsiksi. Voithan ensin yrittää hanttihommiesi ohella lukea ja katsoa, jaksatko.
Itsellä oli lääkis unelmana jo nuorena, mutten koskaan sitten hakenut. Siihen oli monia (teko)syitä. Ajauduin lopulta teknilliseen korkeakouluun -> DI. Hyvin olen rahallisesti tasoissa (ja ylikin) erikoislääkäreiden kanssa ja paljon vähemmällä opiskelulla, mutta silti välillä kaivertaa.
Tsemppiä!
N53
Niin, voisihan sitä jo nyt aloittaa lukemisen iltoina ja viikonloppuina ja jossain vaiheessa. Aloittaa vaikka fysiikasta mikä on itselleni haastavinta. Onhan noista hyötyä vaikkei lopulta itse lääkikseen pääsisikään.
Sanoisin että seuraa unelmaasi. Meillä on vain tämä yksi elämä, ja jos siinä jättää tuollaisia oleellisia haaveita toteuttamatta/ei yritä tavoitella niitä, veikkaan että harmitus myöhemmin on valtava. Voithan ehkä hankkia osa-aikaisen työn opintojen ohelle? Ja ilmeisesti on kans jotain aikuiskoulutustukia, joiden saantikriteereistä en itse tarkemmin tiedä. Rohkeutta ja menestystä toivotan sulle!