Miten koiran omistajat ehtivät elää?
Miten ihmeessä koiranomistajat koskaan pääsevät minnekään, kun koiraa ei voi ottaa mukaan erittäin moneen paikkaan, ja koiraa pitää aina olla ulkoiluttamassa? Hyvästit matkailulle, koiraa ei voi ottaa lentokoneeseen. Lapsen voi ottaa mukaan melkein minne vain, ja lapsi itsenäistyy, koira ei. Miksi lasten hankkimista pidetään nykyisin hirmuisen raskaana ja vaativana, kun samaan aikaan hämmästyttävän monilla on koiria ja muita lemmikkejä, jotka sitovat omistajaansa noin paljon?
Kommentit (28)
Koiran voi ottaa mukaan, toista se on kun on talli täynnä hevosia.
Täh? Ihan älytön kysymys. Olen elänyt koko elämäni koirien kanssa ja oikein hyvin elän, kiitos kysymästä. Koirat eivät ole "estäneet" mitään elämässäni.
Koirani on yksi parhaimpia asioita mitä minulle on koskaan tapahtunut. Miten voikin rakastaa tuota ihanaa koiraa niin paljon❤️
Miksi pitäisi olla koko ajan matkustelemassa? Mieluummin matkustelut ajoitetaan nuoruuteen ja lemmikki sitten hankintaan,kun kaikki on jo koettu ja nähty.Voi keskittyä mukaviin lenkkeihin ja leikkeihin,rapsutella koiraa hymyillen sohvan lämmössä. Suosittelen muillekin ❤️
Koiran voi viedä matkan ajaksi hoitolaan, lapsi on otetettava mukaan. Lapsen kanssa voi matkustaa vaan koulujen loma-aikana, hirveän rajoittavaa...
Koira antaa hyvän tekosyyn lähteä kotiin kyläpaikasta tai juhlista kun meno alkaa tympimään. On "pakko" lähteä käyttämään koiraa pissillä, vaikka se hyvin kyllä pärjäisi vaikka aamuun asti. Kivojen ihmisten juhlien ajaksi koiran voi viedä vaikka hoitolaan.
Minulla on koira, on ollut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 alkaen koiria, ja silti normaaliaikana teen 5-6 ulkomaanmatkaa/vuosi. Eihän se edellytä muuta kuin että on luotettava hoitopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Koirani on yksi parhaimpia asioita mitä minulle on koskaan tapahtunut. Miten voikin rakastaa tuota ihanaa koiraa niin paljon❤️
Sama täällä! Välillä tulee ihan tippa linssiin, kun vaan katson karvakaveria.
Minäkin rakastan ihan suunnattomasti tuota poitsua😍
Hyvin olen ehtinyt aina joka paikkaan mihin pitääkin. Koirat pärjäävät myös yksin kotona kohtuullisen ajan jos jossain pitää käydä, toisin kuin pienet lapset. Aika harvassa ne paikat missä kävisin ja mihin ei saa koiraa ottaa mukaan. Tyyliin ruokakauppa?
Matkailu on aina onnistunut. Koira on ollut reissuissa mukana, mutta on myös muutama lähipiiriläinen, joka ottaa koiran hoitoon jos tarvetta on, mutta tällaista tarvetta on kyllä erittäin harvoin enkä edes halua laittaa koiraa hoitoon ellei ole "pakko" koska haluan olla sen kanssa itse. Ja tosiaan vain muutama hyvin läheinen perhepiiriläinen voi ottaa koiran hoitoon, muille en edes antaisi.
Koiraa ei myöskään ulkoiluteta "kokoajan" vaan juuri sopivasti, jotta ulkoilet samalla itsekin. Käy sinäkin ap ulkona, tekee sinulle hyvää.
Koiran kanssa on myös ihanan rauhaisaa kotona. Ei ole sitä kiljumista ja rääkymistä mitä lasten kanssa on. Puhumattakaan mistään päiväkoteihin ja koulunköyntiin liittyvistä asioista kun eihän koirien kanssa sellaisia murheita tietenkään ole.
Vuodesta -96 asti elänyt koirien kanssa ja hyvin olenkin elänyt. Ihmisen joka ajattelee noin kuten ap ei tietenkään kannatakaan hankkia koiraa tai muutakaan eläintä. Tottakai eläin sitoo, se on selvä. Lemmikin omistajana sitoudut hoitamaan lemmikkiä mahdollisimman hyvin ja tarjoat sille hyvän elämän. Omaa elämää se ei millään tavalla estä. Jos et tällaiseen voi sitoutua, ei eläintä pidäkään hankkia. Ei kaikista ole kasvattamaan lapsiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Koirani on yksi parhaimpia asioita mitä minulle on koskaan tapahtunut. Miten voikin rakastaa tuota ihanaa koiraa niin paljon❤️
Samoin voin sanoa omasta koirastani. En ennen koiramme hankkimista ollut tippaakaan koiraihminen ja suostuin lähinnä miehen ja lapsien toiveesta hankkimaan sen. Nyt rakastan sitä todella paljon, kuten myös koko muukin perheemme.
Ihminen jolla ei ole ollut koiraa ei yksinkertaisesti tiedä millaista se on. Se koira on perheenjäsen, siihen kiintyy aivan täysin. Se on niin valtavan rakas, sen kanssa eletään ja koetaan yhdessä asioita.
Plaah taasko tätä koirien ja lasten vertailua? Tuo on tosi typerää, sillä tosi monissa perheissä on sekä lapsia että koira/koiria. Ei niitä kuulu mitenkään vertailla. Minulla itselläni on koira, ei lapsia. Koira ei liity mitenkään siihen ettei minulla ole kiinnostusta lapsiin. En minäkään ala arvostelemaan ja hämmästelemään lapsiperheiden elämää.
Ei ole ollut tarvetta lentomatkailla, joten ei se haittaa ettei koiraa voi ottaa lentokoneeseen.
Asuntoautoonsa voi koiran kyllä ottaa. Koiran voi myös jättää matkan ajaksi hoitoon.
Ulkoiluttaa täytyy ja se on hyvä, tuleepa itseäänkin ulkoilutettua samalla. Koiran kanssa se on paljon hauskempaa kuin itsekseen tai vain ihmisseurassa. Kun koiran kanssa tekee reippaan kierroksen niin eipä tarvitse enää sen päälle lähteä lenkkeilemään.
Koiraperheethän eläänoikein mukavasti ihan sen koiransa ja perheensä kanssa. Se arkihan sitä elämää juuri on. Satunnaiset matkat tai juhlat on pikkujuttuja ja ne pystyy järjestämään. Joka ei pysty nauttimaan kotona olosta ja koiran kanssa ulkoilusta vaan haluaa jatkuvasti olla pois kotoa harrastuksissa ja menoissa, ei varmaan sitten edes hanki koiraa.
Joskus taannoin lähdettiin neljän päivän pitkälle viikonloppuvapaalle avokin kanssa. Mukaan tuli myös hänen siskonsa perhe. Avokin siskon cockerspanieli vaistosi aina jos meinasi jäädä yksin, ei mitään rauhaa, suorastaan esti ihmisiä lähtemästä viemällä kenkiä pois eteisestä. Koirahan oli suorastaan raivona, kun se vietiin erääseen eläinhoitolaan matkan ajaksi. Räksytti sieltä palattuaan pari päivää putkeen, paskoi lattialle monta kasaa protestina kotiin palattuaan ja teki pahojaan. Koiralle ei voi selittää, miksi sitä ei oteta mukaan. Sama juttu yhden kamun kohdalla, ei ikinä lähde mihinkään kissojensa takia. Toinen kissoista on sairas, joten sille pitää antaa lääke kahdesti päivässä. Itse kissa ei sitä pysty ottamaan.
Ja vielä yksi esimerkki. Tapailemani naisen isokokoinen koira oli suorastaan sairaalloisen huomionkipeä ja pyrki aina ihmisten lähelle. Se kuolasi vaatteet märäksi ja tuli jatkuvasti häiritsemään. Edes seksiä ei saanut harrastaa rauhassa. Koira piti narrata toiseen päähän taloa ja sitten ovien avulla piti livahtaa makuuhuoneeseen ennen kuin koira tuli perässä. Silti se ulisi, raapi ja haukahteli ovea vasten. Todella ärsyttävää.
Kärsit seuraukset tai sitten et voi ikinä lähteä mihinkään edes pariksi päiväksi. Erakoille tai matkustelemattomille sopivia. Olen eläinrakas ihminen, mutta kaikkea ei tarvitse sietää.
No koiran kanssa just elääkin. Otin sen seuraksi ja lenkkikaveriksi ja on ollut myös reissuissa mukana. Hoitolaan olen vienyt, jos olen lähtenyt lentomatkalle ja hyvin pärjää siellä viikon loman, tosin viime vuonna jäi kaksi matkaa tekemättä. Teen etätöitä, joten muuten olen aina kotona, joten pari reissua hoitolassa ei ole mitään. Ja mulle päivittäiset metsälenkit ovat sitä elämää eikä mitään ikävää velvollisuutta.
Koiranomistajat ovat läpikotaisin synnillisiä, narsisteja ja käyttävät viattomia eläimiä sekä ihmisiä hyväkseen. Tulee niin syyllinen olo kun ne viekkaudella ja vääryydellä iskevät koirineen suoraan heikompiin kohtiin sitten vielä nauravat irstaina päälle kun taas heikkoa vietiin sellaisi lirkuttelijoita ovat
Sitä en myöskään tajua, miten koiranomistaja voi olla töissä. Pitkää päivää kun on ja viikonloppuja, niin koirahan kuolee sinne kotiin. En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla koko ajan matkustelemassa? Mieluummin matkustelut ajoitetaan nuoruuteen ja lemmikki sitten hankintaan,kun kaikki on jo koettu ja nähty.Voi keskittyä mukaviin lenkkeihin ja leikkeihin,rapsutella koiraa hymyillen sohvan lämmössä. Suosittelen muillekin ❤️
Tai sitten vie koiran sukulaisille tai kenneliin lomareissun ajaksi.
Me ollaan matkusteltu läpi elämän -siihen ei lemmikki tai lapset vaikuta. Ja matkustelemme tulevaisuudessakin, nytkin on taas reissu varattuna.
On meillä ainakin ollut koira lentokoneessa mukana.