Lue keskustelun säännöt.
En pääse yli miehestä!!!!
06.04.2021 |
Tämä on sietämätöntä!!
Mies on naimisissa. Sanoin hänelle, että en tosiaankaan ryhdy miksikään kliseiseksi toiseksi naiseksi ja poistin kaikki hänen yhteystietonsa. Mies sanoi, että hän antaa avioliitolleen kolmen kuukauden armonajan, ja jos ei liittoa saada toimimaan, tulee avioero.
Järjellä tajuan kyllä, eikä sitä tarvitse minulle toitottaa, että mies joko valehteli minulle tai sitten uskoi itse asian olevan noin vielä kuukausi sitten. Mutta ajattelen häntä silti koko ajan ja toivon, että hän ottaisi minuun vielä yhteyttä. Itse en voi. Ei siksi, että ylpeyteni estäisi (vaikka toivoisin niin), vaan siksi, koska poistin hänen yhteystietonsa, enkä saa palautettua niitä enää mitenkään. Ainoa some, joka hänellä on, on LinkedIn.
Olkaa ilkeitä, että saan järkeä päähäni.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin tehty! Itsellä oli aikoinaan täysin sama tilanne. Aina vannoin, että nyt katkaisen yhteydenpidon enkä vastaa enää, mutta aina lopulta sorruin vastaamaan. Mies käytti rakastumistani törkeästi hyväkseen ja antoi juuri sopivasti vähän toivoa, että kyllä me vielä päädymme yhteen. Se oli täyttä kusetusta tietenkin. Melkein puoli vuotta tuhlasin elämästäni tähän eestaas vatvomiseen, enkä päässyt eteenpäin elämässäni. Lopulta pääsin irti vasta tavattuani nykyisen mieheni.
Jos jotain haluan sanoa, niin älä tee samaa virhettä kuin minä. Tuhlasin elämästäni 6 kk turhaan. Mies olisi kyllä tullut luokseni heti, jos oikeasti olisi ollut minuun rakastunut. Silloin en sitä rakkauden huumassa tietenkään nähnyt. Sitten rakastuessani toiseen silmäni avautuivat kertaheitolla ja näin kaiken selvästi. Säälittävintä, että hän vieläkin viestittelee vuosien jälkeen, vaikken ole hänelle vastannut kertaakaan. Nykyään tunnen pelkkää sääliä ja vastenmielisyyttä häntä kohtaan, enkä ymmärrä miten saatoin olla tuollaiseen luuseriin joskus rakastunut.
kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen
Loppuu mielikuvitus keksiessä mikä sana nyt vei viestini sensuuriin
Kokemuksesta voin kertoa, että mitä nyt päätät ratkaisee kuinka syvällä olet tuossa kuluttavassa juoksuhiekassa muutaman kuukauden päästä. Lopussa voi olla lupaus kauniista rakkaustarinasta, mutta se mitä tapahtuu tässä välillä ratkaisee sen minkälaiselle pohjalle sitä rakennatte. Mahdollista tulevaa rakastasi kohtaan olisi itseasiassa rakastavin teko vetäytyä nyt ja olla menettämättä kunnioitusta häntä kohtaan ennen kuin olette yhteen edes päässeet.
Mieshän jätti pienen toivonkipinän aivan tarkoituksella ilmaan. Pelannee aikaa kun ei osaa valita. Suoraselkäisempää olisi häneltä ollut laskea sinut menemään silläkin riskillä, ettet ole enää takaisin valloitettavissa jos hän päätyy sinut "valitsemaan". Anteeksi nyt, mutta todella selkärangatonta ja sanon ihan siltä pohjalta, että oma kumppani oli tuollainen kahteen päätyyn pelaaja. Minä meinasin kadottaa itseni siinä touhussa, kun hän taas keskittyi suojelemaan entistään siltä faktalta, että suhteensa oli huono ja tulossa päätökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet siis niiin "huonomuistinen" että unohdit oikeasti yhteystiedot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en pääse yli... Hän ei kylläkään ole varattu. Pahimmalta tuntuu se, että loukkasin häntä. :(
"oota merkkiäänen loppumista, ja valitse numero, tämä puhelu maksaa palvelumaksun lisäksi paikallispuhelujen verkkomaksun"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät eroa. Erittäin säälittävää myöntää edes, mutta itsellä kävi samoin aikoinaan. Itse olin jo eronnut tämän työpaikkaihastuksen takia. Jäimme vieläpä kiinni ja minä ajattelin lapsellisuuttani että nyt me tästä yhdessä.. höpöhöpö. Halusivat selvittää oman parisuhteensa ja yrittää yhdessä. Mies tosin lirkutteli jatkuvasti minulle vielä lähes vuoden töissä, joten sieltäkin oli lähdettävä. :D Unohda se mies. Mitä pikemmin jatkat elämäänsi, sen parempi. Jos hän olisi sinuun rakastunut, hän olisi jo vaimonsa jättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Eivät eroa...... Mitä pikemmin jatkat elämäänsi, sen parempi. Jos hän olisi sinuun rakastunut, hän olisi jo vaimonsa jättänyt.
Ei välttämättä noinkaan, ihan tarvehierkarkian pohjalta voi päätellä, ettei se romanttinen rakkaus ja sen tavoitteleminen ole välttämättä se painavin päätökseen vaikuttava tekijä. Toista kohtaan tunnettu rakkaus tekee avioliittoon jäämisen mahdottomaksi vasta viiveellä. Eihän ne tunteet (kiintymys, ystävyys, empatia, lojaalisuus, huoli) sitä vaimoa kohtaan heti kuole ja näivety pois. Päätös ikään kuin kypsyy ajanmittaan ja yhtäkkiä hänelle onkin kristallin kirkasta kuinka tulee toimia. MUTTA: hän ei voi tietää sitä vielä mihin suuntaan vaakakuppi kallistuu. Tai jos tietää niin hänhän on päätöksen tehnyt jo -jäänyt liittoonsa. Siksi sinun vedättäminen on tässä se teko minkä vuoksi hän ei ansaitse mitään kunnioitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hanki vuoronumero kirjoitti:
olet siis niiin "huonomuistinen" että unohdit oikeasti yhteystiedot?
Poistin numeron ja ainoa some on LinkedIn.
Ja olen tässä nyt muutaman tunnin yrittänyt palauttaa Whatsapin poistettuja viestejä, soittohistoriaa, yhteystietoja ja jopa kalenteri-muistutuksia (laitoin numeron sinne yhdessä välissä "piiloon", että saisin ajatella laittavani hänelle viestiä tietyn päivän jälkeen, mutta poistin senkin). En varmaan ottaisi yhteyttä, vaikka saisinkin numeron palautettua, mutta haluaisin sen silti.
Jos miehen kanssa olisi homma jatkunut, en kunnioittaisi häntä pätkän vertaa. Enkä kunnioittaisi häntä, jos hän ottaisi minuun yhteyttä asioiden ollessa vielä kesken. Voin tosiaan vain tässä odottaa ja toivoa, että hän vielä palaa joskus elämääni, mutta sekin tuntuu vähän typerältä. Koska todennäköisesti olin vain heikon hetken helpotus ja mietittyään asioita, aviossa pysyminen on paljon helpompaa kaikille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en pääse yli... Hän ei kylläkään ole varattu. Pahimmalta tuntuu se, että loukkasin häntä. :(
Miksi se sinusta tuntuu pahalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen täytyy laihduttaa, jos maha on niin iso, ettei yli pääse.
Vierailija kirjoitti:
Mieshän jätti pienen toivonkipinän aivan tarkoituksella ilmaan. Pelannee aikaa kun ei osaa valita. Suoraselkäisempää olisi häneltä ollut laskea sinut menemään silläkin riskillä, ettet ole enää takaisin valloitettavissa jos hän päätyy sinut "valitsemaan". Anteeksi nyt, mutta todella selkärangatonta ja sanon ihan siltä pohjalta, että oma kumppani oli tuollainen kahteen päätyyn pelaaja. Minä meinasin kadottaa itseni siinä touhussa, kun hän taas keskittyi suojelemaan entistään siltä faktalta, että suhteensa oli huono ja tulossa päätökseen.
Mies toimi mielestäni tuossa niin suoraselkäisesti kuin pystyi. Ihastuimme toisiimme, mutta kummankin mielestä suhteen aloittaminen siinä tilanteessa olisi ollut väärin. Joten lakkasimme pitämästä yhteyttä. Mies vaikutti avioerosta varmalta tavatessamme, mutta muutti mielensä.
Nyt heti taksilla turvakotiin ja sieltä ilmoitat puhelimitse erosta.
Kokeile antaa miehelle vähän peppuseksiä. Jos tuntuu hyvältä niin sitten jatkat yhteydenpitoa.
Onko miehellä jo lapsia? Mitä 3 kk käytännössä tarkoittaa? 3 kk lapsen alkuun saamiseen, 3 kk lapsen hoitoon, 3 kk puolison elämän kuntoon laittamiseen? 3 kk johonkin miehen elämän määräaikaan? Kesälomaan? Johonkin toiseen ihmiseen tutustumiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en pääse yli... Hän ei kylläkään ole varattu. Pahimmalta tuntuu se, että loukkasin häntä. :(
Miksi se sinusta tuntuu pahalta?
No mitäpä luulet? Aiheutin hänelle pahaa oloa, mistä koen huonoa omatuntoa. Lisäksi oletettavasti nolasin itseni ja menetin viimeisenkin mahdollisuuteni.
Eikö mitään?