Suomessa on kuulemma enenevässä määrin lapsia ja nuoria joita ei saada kouluun. Mitä opetusministeri aikoo tehdä asialle?
Koulupudokkaiden määrä on kasvanut, arvioi opetushallitus tuoreessa raportissaan. Noin 4 000 koululaisella on jatkuvasti runsaasti poissaoloja koulusta eli he eivät juurikaan käy koulua.
Ja ongelma on edelleen korostunut etäkouluaikana kun joitakin oppilaita ei ole tavoitettu lainkaan. Se on yksi syy, miksi on ollut tarve pitää koulut auki. Huono kehitys vaan mistä johtuu?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on Helsingin kaupungin peruskoulun ysillä, enkä yhtään ihmettele, että sieltä putoaa.
Kaikki on yhtä täydellistä kaaosta, sotkua sotkun perään. Kohtuuttomia aikavaatimuksia, mitään ei opeteta, mutta odotetaan, että osataan.
Jatkuvia vuoden kestäviä koulupiiritarkasteluja niin, ettei edes tiedä, missä lapsen pitäisi käydä sitä koulua.
Tämä. Meidän koulussa Helsingissä esimerkiksi ei ole opetettu koko yläkoulun aikana kirjoittamaan millään kielellä yhtään ainutta kirjoitelmaa, sitten yhtäkkiä lyödään käteen TUTKIELMAN ohjeet ja sanotaan, että kirjota, tossa ohjeet, aikaa vajaa kuukausi niin, että sulla on samaan aikaan täydet oppitunnit ja kuusi koetta.
On täysin sitten kodista kiinni, hoksaako koti opettaa vai ei. Tai osaako.
Kaikki välimerkki-, pilkkusäännöt jne luonnollisesti opetetaan nekin sitten vasta sen jälkeen, kun on vaadittu se tutkielma.
Koulu ihan oikeasti ei voi tehdä niin paljoa kuin te kuvittelette.
On nähty kaikenlaista... juurikin esim. sossut arvioivat palveluntarvetta yli 6 kk ennen kuin mikään tukipalvelu siis voi alkaa, perhe piilottaa koululta kehitysvammadiagnoosin, perhe väittää vieneensä lapsen psykiatrille ja tutkimuksiin muttei olekaan vienyt minnekään, vanhemmat antavat lapsen pelata kaikki yöt eivätkä yritä keksiä mitään muuta tekemistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on Helsingin kaupungin peruskoulun ysillä, enkä yhtään ihmettele, että sieltä putoaa.
Kaikki on yhtä täydellistä kaaosta, sotkua sotkun perään. Kohtuuttomia aikavaatimuksia, mitään ei opeteta, mutta odotetaan, että osataan.
Jatkuvia vuoden kestäviä koulupiiritarkasteluja niin, ettei edes tiedä, missä lapsen pitäisi käydä sitä koulua.
Tämä. Meidän koulussa Helsingissä esimerkiksi ei ole opetettu koko yläkoulun aikana kirjoittamaan millään kielellä yhtään ainutta kirjoitelmaa, sitten yhtäkkiä lyödään käteen TUTKIELMAN ohjeet ja sanotaan, että kirjota, tossa ohjeet, aikaa vajaa kuukausi niin, että sulla on samaan aikaan täydet oppitunnit ja kuusi koetta.
On täysin sitten kodista kiinni, hoksaako koti opettaa vai ei. Tai osaako.
Kaikki välimerkki-, pilkkusäännöt jne luonnollisesti opetetaan nekin sitten vasta sen jälkeen, kun on vaadittu se tutkielma.
Oiskohan ope niitä kuuluisia kympin lissuja, jotka laahasivat kampuksella joka paikkaan almanakan kanssa? Sinne almanakkaan oli kirjattu kaikki mahdollinen 15 minuutin tarkkuudella, ruokatauot mukaanlukien. Tarkkaa, tarkkaa.
Kyllähän tuollainen onnistuu, jos aikatauluttaa elämänsä juuri tuollaisella tarkkuudella. Sitä en tiedä, voiko sitä vaatia peruskouluteiniltä ja moniko suhtautuu peruskouluun samanlaisella paatoksella kuin kympin lissu yliopistolla pääaineeseensa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien vastuulla saada piltit ja teinit kouluun. Puoliso on opettaja yläkoulussa, tässä on tullut vastaan näin sivustakatsojan näkökulmasta kourallinen vanhempia, joilla on pallo selvästi hukassa.
Puoliso ei noudata vaitiolovelvollisuutta!
Kyllä tulkintani mukaan noudattaa, ei yksilöi/nimeä oppilaita tai vanhempia. Puhuu yleisellä tasolla kokemuksistaan. Tarvetta siihen on olemassa, eikä kaikesta vastaan tulevasta ehdi käydä opettajakollegoiden kanssa keskusteluja (toki opettajien väliset työpaikalla tapahtuvat kohtaamiset korona-ajan ohjeiden mukaan käytännössä voimakkaasti rajoitettuja). Usein tilanteet sellaisia, että niissä pitää toimia kieli keskellä suuta ja etsiä siihen yleisellä tasolla ajatuksia.
Ei tämä ole mikään yllätys. Elämäkoulun käyneiden vanhempien lapset jättävät koulun kesken. Nyt sama paska paljastuu aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on Helsingin kaupungin peruskoulun ysillä, enkä yhtään ihmettele, että sieltä putoaa.
Kaikki on yhtä täydellistä kaaosta, sotkua sotkun perään. Kohtuuttomia aikavaatimuksia, mitään ei opeteta, mutta odotetaan, että osataan.
Jatkuvia vuoden kestäviä koulupiiritarkasteluja niin, ettei edes tiedä, missä lapsen pitäisi käydä sitä koulua.
Tämä. Meidän koulussa Helsingissä esimerkiksi ei ole opetettu koko yläkoulun aikana kirjoittamaan millään kielellä yhtään ainutta kirjoitelmaa, sitten yhtäkkiä lyödään käteen TUTKIELMAN ohjeet ja sanotaan, että kirjota, tossa ohjeet, aikaa vajaa kuukausi niin, että sulla on samaan aikaan täydet oppitunnit ja kuusi koetta.
On täysin sitten kodista kiinni, hoksaako koti opettaa vai ei. Tai osaako.
Kaikki välimerkki-, pilkkusäännöt jne luonnollisesti opetetaan nekin sitten vasta sen jälkeen, kun on vaadittu se tutkielma.
Oiskohan ope niitä kuuluisia kympin lissuja, jotka laahasivat kampuksella joka paikkaan almanakan kanssa? Sinne almanakkaan oli kirjattu kaikki mahdollinen 15 minuutin tarkkuudella, ruokatauot mukaanlukien. Tarkkaa, tarkkaa.
Kyllähän tuollainen onnistuu, jos aikatauluttaa elämänsä juuri tuollaisella tarkkuudella. Sitä en tiedä, voiko sitä vaatia peruskouluteiniltä ja moniko suhtautuu peruskouluun samanlaisella paatoksella kuin kympin lissu yliopistolla pääaineeseensa :D
Yläkoulussa on kolmen vuoden aikana kymmeniä opettajia, eikä kukaan tiedä minkäännäköistä kokonaisuutta.
Ei se onnistu edes aikatauluttamalla, koska jos ei ole koskaan kirjoittanut yhtään mitään, ei kertakaikkiaan osaa tehdä tuota!
Aineenopettajankin pedagogisissa opinnoissa tuollaista tutkielmaa varten valmistaudutaan koko lukuvuosi. Ja siellä on silloin siis opiskelemassa ihmiset, joista iso osa on tehnyt jo gradunsakin ja vähintään sen kandivaiheen seminaarityön.
Loppujen lopuksi on vanhempien tehtävä toimittaa kakaransa kouluun. Jos ei onnistu, leikataan tuet pois ja pistetään sakko.
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi on vanhempien tehtävä toimittaa kakaransa kouluun. Jos ei onnistu, leikataan tuet pois ja pistetään sakko.
Tämä. Kummasti jos muksun ei pärjää kotikoulussa niin poliisi tulee hakemaan. Systeemi voisi toimia muillekin. Rikosrekisteri merkintä ja sakko oppivelvollisuuden laiminlyönnistä plus huostaanotto.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on Helsingin kaupungin peruskoulun ysillä, enkä yhtään ihmettele, että sieltä putoaa.
Kaikki on yhtä täydellistä kaaosta, sotkua sotkun perään. Kohtuuttomia aikavaatimuksia, mitään ei opeteta, mutta odotetaan, että osataan.
Jatkuvia vuoden kestäviä koulupiiritarkasteluja niin, ettei edes tiedä, missä lapsen pitäisi käydä sitä koulua.
Meillä Helsingissä rehtori ei edes yritä pitää mitään kuria opettajille, koska pelkää, ettei saa mitään opettajia sinne, jos suututtaa jonkun.
Mielestäni tämä on vain positiivinen asia. Ei ole mitään järkeä tuhlata resursseja oppimishaluttomiin.
Huonoa vanhemmuutta. Kotoa ja kasvatuksesta kaikki lähtee. Lisäksi oppilaan tietojen pimittäminen opettajalta. Edes diagnooseja ei saa tietää. Vaikeuttaa kohtaamista.