kannattaako 50-vuotiaana enää opiskella<?

Ei kun ota  myrkkyä niin ei tarvii käydä töissä eikä enää opiskella. Muuten sulla on ehkä 15 vuotta vielä työelämää ennen eläkettä.

Jaa-a,.

Riippu vähän haluatko oman virkeytesi tähden haastaa itseäsi vai.. mielestäni se on haaskauwta, koska työhönotto tapahtuu max 35- 45 vuotiaiden välillä.

Itse päätin, en opiskele enää. Eläkekin mahdollista, eikö totta ja sen päälle töitä jos jaksaa.

Jospa saataisiin nämä lusmut kolmikymppiset töihin niin ei 50 v kiusata. Mut näillä kaikilla joku dg.

50 v on kyllä parhaassa työiässä ja yleensä ollaan terveitä vielä eikä koskaan pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse luovuin opiskeluajatuksesta vaikka olen ap:ta nuorempi (täytän 47v) juuri sen takia ettei kukaan palkkaa enää viiskymppistä alanvaihtajaa. Olisin siis 50v kun valmistuisin.

Ei kannata luovuttaa. Yksi sukulaiseni, lisensiaatin tutkinnon suorittanut mies, koki 55-vuotiaana burnoutin, irtisanoutui sairausloman jälkeen työstään ja totesi että akateeminen ura oli sitten siinä. Sen jälkeen se on saanut töitä henkilökohtaisena avustajana, liikenteenohjaajana, postinjakajana ja vartijana. Kyllä siis kypsemmälläkin iällä voi löytää töitä, vaikka olisi alanvaihtaja ja kaiken lisäksi ylikoulutettu. 

Yhtään vähättelemättä postinjakajia ym. Ei kuitenkaan mitään järkeä, että tuollainen koulutus heitetään hukkaan ja henkilö tekee kyseisiä töitä.

En voi mitenkään kuvitella, että hän niistä nauttisi. Luulisi että rahaa on kertynyt matkan varrella sen verran, että eläisi sijoituksilla tai muulla yritystoiminnalla🤔

Sukulaismieheni koki tosiaan burnoutin ja hänen alansa on sellainen, että koulutusta vastaavasta leppoisasta duunista on turha edes haaveilla. Hän ei halunnut enää riskeerata terveyttään palaamalla takaisin oravanpyörään, joten vaihtoehtoina oli jäädä kotiin tai ryhtyä duunariksi. Jälkimmäinen vaihtoehto houkutti enemmän, eikä se akateeminen koulutus mene duunariammateissa hukkaan ainakaan sen enempää kuin työttömänäkään. 

Ei halunnut riskeerata terveyttään, mutta teki henkilökohtaisen avustajan, vartijan ja postinkantajan hommia?

Voisitko kertoa, mitä erityisiä terveysriskejä postinjakajan työhön liittyy? Henkilökohtaisen avustajan ja vartijan töitä on moneen lähtöön, ja osa niistä on hyvinkin turvallista. 

On siinä enemmän riskejä kuin siistissä sisätyössä. Ihan jo liikkuminen pimeällä ja liukkaalla oli sitten jalan tai pyörällä liikkeellä (käsissä läjä postia ja talojen edustat voivat olla liukkaita). Rappusten ravaaminen ylös alas. 

Jokainen vartijaksi ryhtyvä ei suinkaan voi valita sitä kaikkein kivointa ja helpointa hommaa. 

Eli jos on kokenut vaativissa asiantuntijatöissä burnoutin ja haluaa välttyä saamasta sitä uudelleen, pitäisi pelätä liukastumista niin ettei uskalla ryhtyä jakamaan postia? Ja koska vain osa vartijaksi ryhtyvistä voi valita itselleen mieluisan työpaikan, kenenkään ei pitäisi ryhtyä vartijaksi jos ei ole valmis tekemään ihan mitä tahansa vartijan hommia? 

Vierailija kirjoitti:

Ei noin vanhana kannata enää mikään. Tuon ikäiset saa töitä vain suhteilla. Oikeasti 5 kymppiset työttömät olisi sama päästää eläkkeelle.

Ei pidä paikkaansa. Kaikenikäiset saa työtä kun kun sopiva ja hyvä koulutus. Itsekin työllistyn vielä 58 vuotiaana ja on kyselty useampaankin paikkaan. Moni sen sijaan 20 - 30 v on työttömänä kun eivät olet opiskelleet. 

Vierailija kirjoitti:

Ei noin vanhana kannata enää mikään. Tuon ikäiset saa töitä vain suhteilla. Oikeasti 5 kymppiset työttömät olisi sama päästää eläkkeelle.

Tiedän monia, jotka ovat saaneet uuden työn yli 50v. ja heidän joukossaan vastavalmistunut lähihoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Yli 50-vuotiaiden paikka on eläkkeellä eikä koulun penkillä.

Useimmat on parhaassa työiässä 50 v - 65 v. Silloin yleensä on korkein palkkataso jos on ollut samassa työpaikassa ja uransa huipulla. Pitää ajatella myös tulevaa eläkettäkin, että kartuttaa sitä. Jos on tottunut työiässä matkustelemaan yms. niin olisi aikamoinen putous jos elintaso laskisi radikaalisti. Itse kyllä aion ottaa puolet eläkkeestäni silloin kun se on mahdollista ja jatkaa työelämässä siitä kellekään kertomatta. Saa lisää tuloja ja voi ehkä höllentää töistä siirtymällä osa-aikaiseksi tai lyhentämällä muuten työaikaa. Koskaan ei tiedä elääkö niin vanhaksi, että ehtii eläkkeestään nauttia. Siksi kannattaa ottaa se 25 % tai 50 % työtulojen lisäksi ansaitusta eläkkeestään käyttöön sitten kun se on iän perusteella mahdollista. 

tuskin kaikille,noinkaan pitkä,jos oma ala kysessä,saa nettikoulutuksen jopa 1pv,monele-jo pelkkä teoria voisi tulla kyseeseen,saaden uuden luvan,opisopimus,kartoitaa,ja teet ainoastaan sen mitä tarvis.työpaikallasat palkan,ja hyväksytyn kokeen suoritamisella,olet valmis,kuin lukkari-sotaan.muuta en voi sanoa,omaehtoinen on kuitenkin paras,muuten laitavat jonekin,ja ansiolla ei siloin merkitystä.

Vanha ketju, mutta sama aihe pyörii mielessä. Jos nyt 50-vuotiaana lähen opiskelemaan esim. sosionomiksi, niin olisin noin 53v kun valmistun. Palkkaako kukaan? Vuorotyö on ehdoton ei. Myöskään työ päiväkodissa ei innosta. Saako yli viiskikymppinen sosionomi helposti päivätöitä vai meneekö  tällaiset työt pidemmän uran tehneille sosionomeille? 

Joo kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä. Kukaan ei nykysuomessa palkkaa viisikymppistä aloittelijaa. Eli edessä on yli 10 vuotta työttömyyttä + mahdolliset opintolainat päälle. 

entäs kun on 30vuotias, ja olen vastanyt aloittanut koulun. minäkin haluan töihin tämän koulun jälkeen.

toki välillä tuntuu siltä että kun jotkut puhuvat että suomessa syrjitään työnhakijoita joilla ei ole ollut vielä töitä, niin alkaa miettimään että saankohan töitä tämän koulun jälkeenkään. koulu jota käyn on ICT-alaa, jossa laitetaan tietoverkkoja, piensähkölaitteita tietokoneita sekä valvontakameroita jne..

olenko menetetty tapaus työmarkkinoilla, koska olen 30 vuotias mies.

Itse 51v ja myyntialalla ( paljon istumatyötä koneen ääressä) ollut n. 18 vuotta. Aktiivisesti urheillut aina. Nyt ei enää n.30v sitten operoitu selkää ja polvet kestä istumista toimistotyössä. Olen päässyt monien mutkien kautta Kelan alaraaja-kuntoutukseen ja haluan ehdottomasti takaisin työelämään,vaikka se vaatisi alanvaihtoa( 99% näin on) .Liikkuvampi työ on itselle se jota haen....titteleistä viis. 

Vain lähihoitajaksi. Varma työllisyys ja voit tehdä extraa yksityisille lomien ja vapaiden aikana.

Riippuu terveyden tilasta mutta sitten saattaa kuitenkin koulutuksen aikana sairastua kuten itselleni kävi. Jos työttömyyskorvauksella pääsee opiskelemaan ja terveyttä riittää niin onhan se tyhjää parempi. Työllistymisen suhteen ei pidä kuitenkaan olla liian korkeita odotuksia.

Ilman muuta opiskeleen! Siinä piristyy. Näkee muita samassa tilanteessa. Opiskelin 55-v uuden ammatin ja työllistyin. Riippuu niin alasta.

Ilman muuta kannattaa opiskella. Sinulla on vielä eläkeikään noin 15 vuotta. Nykyään eläkeikä on 65-66. Joillakin aloilla on työvoimapula eli vanhemmatkin pääsevät töihin hyvin.

Ei kannata. Tai no, jos joku muu maksaa, eikä lainaa tarvitse ottaa niin siitä vaan, mutta muuten ajan ja rahan tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ota 50 vuotiasta vastavalmistunutta töihin.

Vakituinen työpaikka napsahti viime viikolla. Sairaanhoitajan tutkinto kesäkuun alussa. Ja ikää 54v 😂