Mitä pahaa on flirtissä vaikka olisi kuinka varattu ja naimisissa

Jos joku flirttailee mulle, eikä ole aikeissa tehdä mitään muuta kun vinkkailla ja härnätä, niin rupeaa vituttamaan. Oli sinkku tai varattu.

Vierailija kirjoitti:

flirttailu on ihan mukavaa ajanvietettä JOS kumpikin tietää ettei se mene mihinkään. Onhan se itsetunnolle buusta mitä en koe pettämisenä niim kauan kun se ei muuta sanoista yeoiksi. Siksi koen "turvallisemmaksi" harrastaa sitä varattujen kanssa koska oletuksena on etteivät he tule tekemään asialle mitää (mikä on ollut turhaluulo). Minua kun ei kiinnosta mitkään läheisemmät tuttavuudet vaikka flirttailua harrastan mielelläni mielenkiintoisten tyyppien kanssa. Näitä tulee kuitenkin harvoin vastaan. Ärsyttävää on kuitenkin se että miehet ottaa normaalin jutteluni ja vitsini flirttinä vaikka itse oleb vain nauttinut siitä että on samalla aaltopituudella jonkun kanssa...

Lopeta jos et kerta kaipaa aloitteita. Sama juttu kun ojentaisi jollekin herkullista leivosta ja toisen ottaessa sitä vetäisi käden pois.

Taitaa olla pelkkää oman viehätysvoiman testailua.

Niin kauan kuin kumpikin osapuoli tajuaa sen olevan pelkkää flirttiä.

Varatun henkilön flirttailu on itsekästä: sillä pönkitetään itsetuntoa ja testataan omaa vetovoimaa toisen ihmisen tunteiden kustannuksella.

Varatusta flirttailijasta ei välttämättä heti näy, että henkilö on varattu silloin kun ei ole sormusta, kun on muuten varattu seurustelusuhteessa tai avoliitossa. Flirtin (sinkku) kohde mahdollisesti ehtii ihastua, tai alkaa suhteen varatun kanssa, ennen kuin käy selville ettei toinen olekaan vapaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin kumpikin osapuoli tajuaa sen olevan pelkkää flirttiä.

No ei se ole koskaan pelkkää flirttiä.

Minä varmaan flirttaan tahattomasti. Tai käytökseni on sellaista, että hymyilen tosi paljon ja olen iloinen. Olen joskus nolostunut kun toinen osapuoli on luullut minun yrittävän iskeä ja sanonut suoraan ettei ole kiinnostunut. En käytä mitään seksuaalista tms., mutta vain hymyilen ja olen iloinen. Olen siis nainen. Häkellyn jos toinen luulee enemmän kuin ystävällisyydeksi.

Mirriote kopiohuoneessa. Lasketaanhan tämä flirtiksi?

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin kumpikin osapuoli tajuaa sen olevan pelkkää flirttiä.

Mites sen nyt sitten tajuaa? Ei tässä kukaan ajatustenlukija ole.

Elämästä on tullut hirvittävän tylsää kun enää ei uskalla edes flirttailla, nuoret miehet kokevat loukkauksena, mitä sinä mummo luulet itsestäsi, vanhemmat ukkelit kuvittelevat että nythän löytyi vetreä mummo, mahtaisko mulla vielä seisoa.

Flirtti on leikkiä, kun aikuisten leikkiin ryhdytään pitää ensin hetkeksi vakavoitua ja todeta missä mennään.

Fiksu varattu ei flirttaile, koska kunnioittaa puolisoaan.

Vierailija kirjoitti:

Flirttailu on seksuaalista, ja minusta varatuilta asiatonta. Tietenkin ok, jos suhteessa niin on sovittu, mutta itse en vastaa varatun flirttiin. En flirttaile sinkkujenkaan kanssa ellen ole kiinnostunut, koen sen vihreän valon näyttämisenä. En myöskään arvosta miehiä (tai naisia), jotka flirttailevat huvikseen.

En oikein ymmärrä miksi flirttailu koetaan niin viattomana, siinä kuitenkin osoitetaan seksuaalista kiinnostusta.

Olen samaa mieltä. Ei ole mitään "vain" flirttiä, ellei ole kyse vapaista suhteista jne. sovituista asioista. Jokainen viattomana itseään pitävä flirttailija voi kysyä itseltää, miksi tekee sitä ja mitä sillä flirtillä hakee, Miksi ei voi olla ilman sitä? Mistä voi tietää sen vastaflirttailijan ajatusmaailman ja aikeet?

Vierailija kirjoitti:

Flirttiäkin on niin monenlaista. Katseet ja hymyt minusta ihan Ok. Koskettelut ja kaksimieliset puheet taas ei. Moni mieltää iskemisen flirtiksi, mitä se ei missään nimessä ole.

Mun mielestä juuri nämä hymyt ja katseet ovat piristäviä, kaksimieliset jutut nyt koskaan ole mitään kivaa. Harvan kanssa osaan kuitenkaan flirttailla, en tiedä miksi. Eikä flirtti saa olla koskaan niin näkyvää, että jos paikalla on muita, heitä alkaa se ahdistamaan, vaivaamaa tms. Hienovaraista vain.