Fyysinen työ + vapaa-ajalla urheilu? Miten tää yhtälö toimii?

Riippuu ihan sun kunnostasi miten jaksat. Oma mies on fyysisessä työssä ja vapaa-ajalla liikkuu vielä koiran kanssa sekä käy salilla. Ajoittaa tuon raskaan liikunnan työpäiville jotta vapaapäivinä palautuu kunnolla työstään. 

Kyllähän varsinkin tietyt alat ja liikkeet kuormittavat liikuntaelimistöä, eritoten selkää, joten sen kunnossa pitämiseen tulisi panostaa. 

Mulla on ollut sekä päätetyö että fyysinen työ. Paremmin olen voinut fyysisessä, liikuntaa tulee tarpeeksi eikä tarvitse erikseen lähteä päivän jälkeen liikkumaan. Eivät ole myöskään niskat tai pukamat vaivanneet. Olen hoikka, en olisi, jos istuisin samaan malliin kuin joku vuosi sitten.

Viekö fyysisesti raskas työ kaikki mehut, jolloin ei jaksa vapaa-ajalla enää urheilla?

No ei vielä, tämmöisessä on kyse siitä, että on huono kunto.

Mutta riippuu, millä tavalla työ on fyysistä. Jos on raskasta fyysistä työtä (tyyliin muuttomies) niin kannattaa ainakin jotain vetreyttävää liikuntaa (vastaliikkeet, venyttely, voima) harjoittaa. Mutta tietysti pitää ottaa palautuminen huomioon.

Itse olen myyjä ja työ on puolifyysistä: seisomatyö, jossa kävelyä paljon päivän mittaan sekä nostelua. Käyn salilla ja juoksulenkeillä. Mielestäni nämä antavat töihin jaksamista. Ja venyttelyt tietysti päälle.

Mutta siis jaksan vaikka juosta 8 km ja mennä siitä iltavuoroon. Se tosiaan riippuu kunnosta.

Pelkkä fyysinen työ ei hoida kenenkään kuntoa, kannattaa tehdä vastaliikkeitä ja lihaskuntoa, että jaksaa.

Vapaalla voi liikkua eri tavalla kuin töissä. Eli vahvistaa niitä alueita, mitkä ei tuu töissä hoidettua. Tai liikunta voi olla palauttavaa ja kuntouttavaa.

Toki silloin jos ei jaksa tehdä mitään, lepo lienee paras ajatus.

Istumatyössä voi olla yksitoikkoiset työasennot. Mutta niin voi olla fyysisessä työssäkin. Että se ihan riippuu työstä, onko fyysisempi työ parempi. Ei se välttämättä ole, jos ollaan samassa työasennossa, yhtä lailla se on rasittavaa. Jos työasennoissa on vaihtelua, se on aina parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vapaalla voi liikkua eri tavalla kuin töissä. Eli vahvistaa niitä alueita, mitkä ei tuu töissä hoidettua. Tai liikunta voi olla palauttavaa ja kuntouttavaa.

Toki silloin jos ei jaksa tehdä mitään, lepo lienee paras ajatus.

Työpäivän jälkeen voi väsyttää, mutta kun lähtee harjoittamaan liikuntaa niin yleensä se piristää. Jos taas ei piristä, niin silloin on todennäköisemmin levon tarpeessa. Mutta kyllä ihminen fyysisesti jaksaa paljonkin ja voi yllättääkin, kuinka jaksaa.

Fyysistä työtä on niin monenlaista,eli ei voi tietää.

Jos käsin kannata tiiliä rappusia pitkin jokapäivän 8h putkeen,niin ehkä ei tartte kuntosalia, toiasalta jonku mielestä on jo fyysistä työtä jos ei istuta koko päivää,vaan joskus jopa kävellään.

Viekö fyysisesti raskas työ kaikki mehut, jolloin ei jaksa vapaa-ajalla enää urheilla?

No ei vielä, tämmöisessä on..

-Siinä on myös se, että kuormittaako työ myös henkisesti jne. Se vaikuttaa työn raskauteen että mitä kaikkea kuormitusta on ja paljonko, ei se oo niin että henkinen puoli ei lisää fyysisen työn kuormittavuutta.

Ja fyysinen työ kyllä todellaki vaikuttaa kuntoon ja lihaksiin ja syvään lihaskuntoon.

Alkuun työ tuntuu raskaalta, jos ei ole tottunut sellaiseen, eikä välttämättä jaksa työpäivän jälkeen enää urheilla. Mutta kun tottuu ja kunto kasvaa, niin jaksaa ihan hyvin. Itse urheilen työpäivien jälkeen kevyemmin ja jätän pitkät ja/tai raskaat treenit vapaapäiviin. Tietysti pitää seurata jaksamista ja palautumista siinä missä kevyttäkin työtä tehdessä.

Fyysinen työ + urheilu yleensä vaatii myös tueksi jotain vahvoja vitamiineja. 

Lainaus netistä:

"Markkinoilla on valtava määrä erilaisia vitamiinivalmisteita, hinnaltaan ja laadultaan kovinkin erilaisia. Monissa vitamiinivalmisteissa on kuitenkin se ongelma, että niiden vitamiinipitoisuudet ovat yksinkertaisesti aivan liian pieniä jos kyseessä on esim. huippu-urheilija, kolmivuorotyöläinen, kova tupakoitsija tai raskaan fyysisen työn tekijä, niin silloin kyseinen vitamiiniannos ei yleensä riitä antamaan riittävää antioksidanttisuojaa, eikä muutenkaan riittävää tärkeimpien vitamiinien saantia.

Myös kampaamo/kauneudenhoito- ja rakennusalalla, joissa altistutaan kemikaaleille, on terveyden kannalta hyvä varmistaa, että kehon antioksidanttipuolustus on kunnossa.

Virallinen vitamiinien RDA suositus on ainoastaan suuntaa antava määritelmä, ja siihen ei kannata liikaa luottaa ainakaan noissa aiemmin mainituissa tapauksissa. RDA esim. määrittää päivän C-vitamiinin saantisuositukseksi 80mg, olitpa sitten 45 kiloinen toimistotyöntekijä tai 250 kiloinen sumopainija. Ei tarvitse olla Nikola Teslan kaltainen supernero ymmärtääkseen, että 80mg C-vitamiinia ei riitä 250 kiloiselle sumopainijalle, kuten ei myöskään riitä huippu-urheilijalle, tai kolmivuorotyötä tekevälle tupakoitsijalle, eikä työssään kemikaaleille altistuvalle."