Lue keskustelun säännöt.
Isäni takia harkitsen itsemurhaa
31.03.2021 |
Olen lopen kyllästynyt mielipuoliseen, impulsiiviseen narsisti-isääni. Olen jo aikuinen, mutta hän edelleen yrittää kontrolloida minua kaikessa. Koko elämäni olen ollut hänen haukkujensa ja raivokohtaustensa kohteena, kukaan muu sisaruksistani ei ole joutunut häntä kohtaamaan tällä tavalla, ainoastaan minä. Vaikka minä olen sisaruksista kiltein.
En enää jaksa sitä, että isälläni ei ole minusta ikinä mitään hyvää sanottavaa ja mikään mitä teen ei kelpaa hänelle. En jaksa sitä, että kyseinen sekopää saa minut päivittäin itkemään. Lapsuudessa oli väkivaltaakin. Onneksi äiti pitää puoliani, mutta rehellisesti minua ei kiinnostaisi vaikka isäni kuolisi. Mutta koska hän ei kuitenkaan kuole vielä aikoihin, niin minä, 23-vuotias nainen, harkitsen päivieni päättämistä, koska en vaan enää jaksa. Kyseinen ihminen on polkenut itsetuntoni ja elämäni täysin pohjamutiin. Olen arvoton ihminen joka ei ansaitse elää.
Kommentit (33)
Katkaise välit isääsi. Olet jo aikuinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lähteminen voi tuntua vaikealta tai välien katkaiseminen tai pelko siitä, että hän löytää tai seuraa sinua. Mutta sinulla on oikeus poistaa ihmisiä elämästäsi. Jos he eivät kunnioita päätöstäsi niin hae lähestymiskieltoa ja kerro totuus. Älä häpeä sitä mitä on tapahtunut. Se ei ole ollut sinun vikasi.
Etkö pysty muuttamaan pois kotoa? Yritä hankkia työpaikka/opiskelupaikka niin voit muuttaa muualle
Älä harkitse itsesi vahingoittamista. Kuulostaa siltä, että sillä isälläsi on liikaa vaikutusvaltaa sinua kohtaan, , vaikka olet jo nuori aikuinen. Itsetuhoisuuden sijaan sinun kannattaisi miettiä konkreettisia asioista sen eteen, että voit vähitellen jättää lapsuuden kodin henkisen ja fyysisen ympäristön taaksesi ja alkaa elämään omannäköistä elämää. Kun saat etäisyyttä, pystyt ehkä käsittelemään noita vaiketa tunteita ja lapsuuden kokemuksia ja voit vetää henkisesti rastin isäsi yli säilyttäen kuitenkin oman mielenrauhasi ja -terveytesi.
Asutko vanhempiesi luona vai omassa kodissa? Mikä on selkein tekijä, joka sitoo sinut koko ajan olemaan tekemisissä isäsi kanssa? Raha, terveys, muu elämäntilanteeseen liittyvä? Komppaan aiempaa kommentoijaa, että selvä etäisyyden ottaminen on nyt ihan välttämätön askel. Oma koti on ehdoton juttu. Eikä avaimia isälle tai äidille.
Täällä eräs, jolla narsisti-isä ja sisaruksia. Minä en ole se pahin syntipukki meidän perheessä, vaan yksi sisaruksistani. Olen yrittänyt auttaa häntä pääsemään irti isäni kynsistä.
Uskon, että olet isäsi pahin uhri juuri tuon kiltteytesi takia. Hän on luultavasti valinnut helpoimman uhrin teidän perheestä, jota alistaa. Ja luultavasti sinulla myös on jokin ominaisuus, jota hän kadehtii / joka uhkaa häntä jollain tavoin. Ehkä olit erityisen hyvä koulussa ja hän ei, tai jotain vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo aikuinen nainen ap, siis 23v. Sinun on aika elää omaa elämääsi siten , että hankit ammatin. Sen eteen pitää nähdä vaivaa , se ei lusmuilemalla tule. Sellaisen ammatin ,missä saat töitä ja ennenkaikkea mihin sinun rahkeet riittää. Sinun on jo aika elättää itsesi ,eikä roikkua vanhempien huushollissa ja syyllistää isääsi kaikesta. Sitä saat tehdä vaikka satavuotiaaksi , jos siitä nautit.
Aina omiin aikaansaamattomuuksiin jotkut löytävät syntipukin. Vaikka isäsi olisi kuinka p,,,ka , sinun ei tarvitse sitä miettiä joka päivä.
Ryhdistäydy !
Ajattele äitiäsi, hän on uhri myös. Jaksaako hän elää, jos tahallaan vahingoitat itseäsi. Narsistin vastustaminen ei ole helppoa ja jos äitisi tekee niin, hän välittää sinusta syvästi. Koska ihan varmasti vastustaminen kostetetaan. Katkaise välit isään, mutta säilytä äitiin, ehkä hänkin saa voimia pelastaa myös itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten täällä on sanottu lähde ja pysy kaukana isästäsi. Sinun ei tarvitse olla hänen kanssaan missään tekemisissä, saat elää ja aloittaa oman itsenäisen elämisesi. Isäsi ei määritä sinua, eikä hänellä tarvitse olla valtaa sinuun.
Luulenpa, että ongelma on sinussa ja kuvittelet kaiken. Kysy sisaruksiltasi he kertovat totuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nämä on nyt taas niin mustavalkoisia kommentteja. Viaton 23- v joka roikkuu isukissa, ja paha hirviö iskä....no niin...otetaanpas nyt vähän malttia ja rauhoitutaan. Eiköhän tyttö ole veloissa ja isukki maksaa josta tullut sanomista, tuttu tilanne. Itsenäistyminen ja napanuoran katkaisu auttaisi, mutta ei. Pakkoko se on puhelimeen vastata?
Tsemppiä ap: lle, elä vahingoita itseäsi koska isällesikö sinä elät?
Vierailija kirjoitti:
Asutko vanhempiesi luona vai omassa kodissa? Mikä on selkein tekijä, joka sitoo sinut koko ajan olemaan tekemisissä isäsi kanssa? Raha, terveys, muu elämäntilanteeseen liittyvä? Komppaan aiempaa kommentoijaa, että selvä etäisyyden ottaminen on nyt ihan välttämätön askel. Oma koti on ehdoton juttu. Eikä avaimia isälle tai äidille.
Täällä eräs, jolla narsisti-isä ja sisaruksia. Minä en ole se pahin syntipukki meidän perheessä, vaan yksi sisaruksistani. Olen yrittänyt auttaa häntä pääsemään irti isäni kynsistä.
Uskon, että olet isäsi pahin uhri juuri tuon kiltteytesi takia. Hän on luultavasti valinnut helpoimman uhrin teidän perheestä, jota alistaa. Ja luultavasti sinulla myös on jokin ominaisuus, jota hän kadehtii / joka uhkaa häntä jollain tavoin. Ehkä olit erityisen hyvä koulussa ja hän ei, tai jotain vastaavaa.
No niin just joo..on liian kiltti niin siksi ei kalpaa vanhemmille. On se rankkaa. No ryhdy gangsteriksi, saa sitä arvostusta sit, heh heh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä sinun ongelmaasi siinä mielessä, että itse muutin pois kotoa 18-vuotiaana ja tapasin vanhempiani silloin kun minulle sopi.
Potki sitä joka makaa. Jos voit hyvin siitä.