Miten kotihoidontuella voi pärjätä???

Tervetuloa takaisin 50-luvulle...

Minä maksan ruuat ja lasten sekä omat menoni, mies maksaa asumisen, auton, vakuutukset, lehden, televisioluvan ym. Minusta tällainen jako on ollut oikein hyvä, jopa silloin kun olin äitiyslomilla ja hoitovapailla. Meillä tämä toimii, joillakin muilla ehkä ei. Avioero meillä ei ole mielessä, yhdessä on oltu 29 vuotta, naimisissa 22 vuotta, lapsia on viisi, vanhin jo aikuinen. En ikimaailmassa haluaisi, että rahamme olisi ihan kirjaimellisesti yhteiset.

että mies on holtiton rahan käyttäjä. Jos olisi yhteinen tili, niin ei olisi loppukuusta rahaa ruokaan.

että mies on holtiton rahan käyttäjä. Jos olisi yhteinen tili, niin ei olisi loppukuusta rahaa ruokaan.

Mitäs siinä on hämmästelemistä (jos kuitenkin molemmat tyytyväisiä tilanteeseen)? Esim vesilasku tulee minun nimellä, minä maksan sen, nettilasku tulee miehen nimellä, hän maksaa sen.

Kerro nyt minulle, mikä siinä on niin käsittämätöntä?

miehellä ja naisella on omat rahat, vaikka koko elämä muuten jaetaan. Siis että on sovittu miehen maksavan sen jutun ja naisen maksavan tämän jutun.

Ihan aidosti hämmästelen miten ihmiset voivat elää tuolla tavalla.

Miksi sinä luulet etten tiedä mieheni rahatilannetta? Tiedän hänen palkkansa, palkkakuitit ovat myös ihan nähtävilläni. Tiedän myös lainanhoitokulumme jotka ovat myös aina nähtävilläni. ym. muut asumiskulumme suunnilleen. Mutta niissäkään mieheni ei esim. joka öljylaskun kallistuessa raportoi minulle että siitä tuli nyt näin ja näin paljon lisää maksettavaa tai se ja sekin kallistui näin ja näin paljon. Enkä myöskään ole täysin selvillä paljonko esim. bensakulumme ovat, mies tankaa auton useimmiten kun ajaakin enemmän mutta samoilla besoilla ajelen sitten minäkin omat menoni. En siis todellakaan ole ruvennut vaatimaan mieheltäni tilin saldoa pennilleen joka kuu..



Kiva kuulla, että on muitakin joilla tämä systeemi on normaali ja toimii sillä niin se on toiminut meilläkin. Vain tämä viimeisin kiukuttelu kun en lääkärilaskua voinutkaan maksaa oli yllätys ja olen yrittänyt mieheni kanssa siitä puhua miksi näin. Sanoo ylireagoineensa mutta itselleni jäi hieman olo että kotiin jäämiseni ei olekaan niin hyvä ratkaisu/tulee liian tiukkaa/miehelle liikaa paineita tuoda rahaa kotiin. Juu, miehellä on hyvät tulot mutta meillä on hyvät menotkin+kolme lasta! Olen uskonut että mieheni haluaa kantaa vastuun elättämisestä jotta voin hoitaa lapset kotona mutta en silti pidä itsestään selvyytenä että hän tekee niin...Ei hänkään ole vaatimassa minulta saldotietoja silloin kun minulla jää laskujen jälkeen rahaa ylimääräisiin ja hän maksaa suurimman osan perheemme kuluista...

Äskeinen jatkaa vielä että jos meillä olisi yhteinen tili tulisi ongelmia enemmän, silloin kun saan itse parempaa rahaa en voisi niin surutta "tuhlata" johonkin extraan kuin nyt töissä käydessäni. Nyt kotona ollessani jätän ne tuhlailut ja ylimääräisten ostosten teot ja makselen vain ne mitä minun maksettavanani on ollut.

Sillä pärjää kun ottaa sen asenteen, että pärjää ja parhaan kykynsä mukaan järjestelee asiansa siihen malliin. Kahden aikuisen normaalituloihin mitoitetut menot ts. tavallinen kulutus on poissuljettu - tietenkin. Vähemmälläkin pärjää, uskokaa vaan.



Lainojen lyhennyksiä voi sovitella pienemmiksi, ym lukuisia muita kohteita. Vaatteita ei tarvitse alituiseen ostaa ja ruoka tulee edulliseksi kun siihen paneutuu.



Ja tuo omat rahat, mutta yhteiset lapset.. joo ei se toimi. Miehellä on aika vakavasti ollut sormensa (tai peniksensä) pelissä kun lapsia on tullut, joten hän huolehtii perheestään KUNNOLLA. Ei siitä mitää kukoistavaa perhe-elämää tule, jos mies elää omaa leveämpää elämäänsä siinä kun vaimo ja lapset kitkuttelee pennipussin kanssa.



Meillä olen minäkin ollut se enemmän tienaava puoliso kun mies oli lasten kanssa kotona, eikä todella tullut mieleenkään, että olisin käyttänyt oman tilini pelkästään omiin kuluihini ja mies maksanut lasten ja omat kulunsa omista rahoistaan. Meillä kaikki rahat on yhteisiä niin kauan kuin niitä riittää. Sitten kun loppuu, niin loppu on kaikilta tasan samaan aikaan.

meillä tosiaan ennen minä maksoin lasten vaatteet, omat menoni ja kaiken hömpän, ruoan maksoi se, joka kävi kaupasa. Mies maksoi sitten loput. Nyt kotihoidontuella ollessa minun rahani voivat mennä kaikki lääkärireissuihin, joten mies voi joutua maksamaan kaikki muut menot.

jonne menee siis MOLEMPIEN palkat, yhdelle tilille ja tämä on myös AINOA käyttötili johon molemmilla on kortit. eli käytämme vain tätä tiliä, molemmat ostaa mitä on tarvis eikä laskeskellä kumman rahoja tilillä on enemmän... ne on YHTEISIÄ, kaikki. toki ollaan molemmat luonnostaan älykkäitä rahankäyttäjiä, mitään ihme sekopäätä en olisi nainutkaan.



sen lisäksi meillä on yhteinen säästötili, jonne säästämme rahaa yhteisen suunnitelman mukaisesti ja jolle on samalla tavalla molemmilla käyttöoikeus..

mitenkään VOI RIITTÄÄ kaikkeen tähän. Ruokaan mnee tavalliselta perheeltä jo viikossakin helposti tuo 200 euroa.

Tämä ei voi olla totta! Kuka suostuu tuollaiseen elämään? Tuon perusteella miehesi ei rakasta eikä välitä perheestään. ANteeksi vain. Ei ole normaalijärkisen hommaa tuo.

Olen ollut hoitovapaalla nyt puolisen vuotta ja on kyllä hirveää kituutusta yrittää saada rahat riittämään! Meillä on kolme lasta ja perinteisesti minun vastuullani on ollut lasten vaatteet, ruokaostokset ja harrastukset. ..

Se on vaan melko nimellinen korvaus siitä, että PERHE hoitaa lapset itse eikä pistä niitä kunnallisiin hoitopaikkoihin. Ja sanan perhe laitoin isolla sen takia, että olen yhtä pöyristynyt teidän rahapolitiikastanne kuin moni muukin täällä! Erilliset rahat aviossa olevalla "lapsellisella" pariskunnalla on mun mielestäni perusteltuja vain siinä tapauksessa, että toisen rahankäyttö on ihan holtitonta. Mikä sinällään on aika iso ongelma sekin...



Perhe on yksikkö. Ei homma toimi kauhean hyvin, jos yksi osa siitä ei auta muita, vaan pyöriskelee itsekseen omiaan.

Sinä luovut omasta palkastasi ja vaihdat sen kotihoidontukeen - TEIDÄN YHTEISTEN lastenne takia? Paljonko on menetyksesi kuukausittain? Miksi vain sinä menetät rahaa yhteisten lastennne takia?



Yhteiset lapset, yhteiset jääkaappi, yhteinen koti.. pitäisi olla myös yhteiset tulot ja yhteiset menot.

miehellä ja naisella on omat rahat, vaikka koko elämä muuten jaetaan. Siis että on sovittu miehen maksavan sen jutun ja naisen maksavan tämän jutun.

Ihan aidosti hämmästelen miten ihmiset voivat elää tuolla tavalla.

Enkö mä esimerkinä just viestissä 11 asian perustellut.

Mun nettotulot äitiyslomalla on 1200e, josta maksan ruuan 400e ja autolainan 300e, jolloin rahaa jää ylimääräistä 500e, joita käytän myös lasten vaatteisiin. Isommat lelut ja vaatehankinnat maksamme yhdessä.

Miehellä tällä hetkellä nettotulot 1750e, kun ei tee kokopäiväisesti hommia ja hän maksaa tuosta vuokran reilut 935e ja bensat 400e. Joilloin hänelle jää n.400e omiin humputuksiinsa.

Sähkölaskut ja vakuutukset laitetaan puoliksi tai toinen maksaa toisen, toinen toisen, kun niitä sattuu tulemaan.

Jos taas tulot menisivät samalle tilille ja molemmilla olisi niihin käyttöoikeus, niin tilanne olisi se, että mieheni olisi käyttänyt 400e:nsa jo helposti puoleen väliin kuuta mennessä. Jos löytyy jotain hienoa, niin se on saatava, sitten tinkii jostain muusta. Elimme näin ensimmäiset aviovuodet eikä se toiminut. Minä kävin opintojen ohella enemmän töissä, kun mies taas käytti aikaansa ennemmin hengailuun kavereiden kanssa. Eihän siinä mitään, jos hän olisi elänyt sillä opintotuellaan, mutta kyllä mun palkkatuloja meni sen ostoksiin ym. menoihin.Tällöin meillä ei ollut vielä lapsia.

Tämä järjestely on miehen itsensä ehdottama, koska hän ei halua meidän muiden kärsivän omasta tuhlaavaisuudestaan. IEn sitten tiedä mikä tässä on eroon valmistautumista..?

Minä ainakin ymmärrän miksi muut tekevät toisella tavalla mikä heille sopii parhaiten. Tosin ap:n tilanne ja muutaman muun alkaa mennä enemmän hyväksikäytön puolelle.

11

Se maksaa jolla on rahaa, jos tilillä ei ole rahaa johonkin laskuun niin sitten se maksetaa toiselta tililtä.

Ja jos/kun molemmilla on niitä omiakin menoja niin meillä ainakin puhutaan että onko MEILLÄ varaa siihen tai siihen ostokseen tai menoon.



yhteinen perhe = yhteinen talous!

En tarkoita mitään puolison tuloilla siipeilyä, vaan että käytetään järkeä. Eihän ole mitään järkeä, että esim. lasten vaatteet ovat vain toisen ongelmana. Kun kaikki rahat, ja kaikki menot on yhteisiä, on helpompi sitten vaikka kituuttaa yhdessä.

Meillä ainakin mies elätti mua ja muuta perhettä käytännössä koko hoitovapaan. Omista rahoista makselin lähinnä vaan omia pikkujuttuja.

Perheellä on yhteiset rahatja yhteiset menot. Meillä on ollut aika samanlainen maksupolitiikka kuin ap:lla eli minä olen hoitanut lasten menot ja mies asumisen menot. Meillä ei kuitenkaan ole ikinä ollut ongelmaa sanoa, että nyt rahat on loppu. Tietenkin, kun jää hoitovapaalle, tulot tippuvast eikä todellakaan ole tarkoitus, että hoitovapaalla olevan kuuluu maksaa yhtä paljon kuin ennen. Ei tietenkään, kun tulot tippuvat romahdusmaisesti. Meillä hoitovapaan aikana maksaa se, jolla on tilillä rahaa.

Tietysti silloin se paremmin tienaava maksaa. Yhteiset tulot, yhteiset menot.

En sitten millään. Meillä laskut maksaa aina se joka muistaa ja ehtii milloinkin. Bensaa ostaa se, joka on autolla liikenteessä kun tankki alkaa tyhjentyä. Käymme yleensä yhdessä ruokakaupassa ja kassalla maksaa se, joka ei viitsi pakata ostoksia :-) Lasten vaatteita ostellaan kun ollaan muutenkin ostoksilla ja ne maksaa kumpi tahansa. Ei mitään väliä. Lainanlyhennykset menevät käytännön syistä puoliksi molempien tililtä (yhtä suuret palkat suunnilleen).

Meillä on ollut TÄYSIN yhteiset rahat koko sen 10 vuotta kun olemme yhdessä asuneet (muutimme yhteen 1/2 vuotta tapaamisestamme 20-vuotiaina). Välillä toinen on opiskellut pelkästään ja toinen käynyt opintojen ohella töissä. Välillä toisin päin, nyt olemme molemmat hyvissä duuneissa mutta kohta minä jään äitiyslomalle (3. lapsi). Toisaalta vuoden päästä mieheni jää hoitovapaalle.

TIETENKIN me maksamme yhteisistä rahoistamme kaiken mitä tarvitsee. Niinhän PERHEET tekevät.

Meillä on kolme lasta ja perinteisesti minun vastuullani on ollut lasten vaatteet, ruokaostokset ja harrastukset. Mies maksaa sitten lainanlyhennykset, sähkö- ,lämpö yms laskut.