Gallup: Pidätkö kalevalakoruista ja mikä on suosikkisi?
Minä tykkään kuutar- sarjasta, kivan itämainen muotokieli koruissa.
Kommentit (30)
Medaljongin hopeisen sain kuopuksen synnyttyä. ja sormuksiakin on. En ole mikään korufani, mutta kiva kun on mitä laittaa jos siltä tuntuu.
Sain mieheltäni lahjaksi kalevalakorun jonka nimeä en tiedä.
Eli sellainen kaulakoru aika pitkällä ketjulla ja koru on sellainen putkilonmallinen. Tykkään kyllä kovasti, vaikken nimeä tiedäkkään. =)
Uudemmista kauneimpia ovat carmen, lähde ja vanamo. Haluaisin äiti-lapsi-korun, en vain ilkeä miehelle ihan suoraan vihjata ;) ja olisi se niiiin ihana saada yllätyksenä
Lähde-sarjaa alkaa mies mulle keräämään.:) Eli pidän noista hopeisista.
Vanamo on tosi kaunis ja herkkä.
Tykkään myös Ratsumies-sarjasta, jota on miehelläni ja mullakin.
äiti-lapsi koru on lempikoruni ja päivittäisessä käytössä
Minulla on kyllä jonkin verran Kalevala-koruja, joista nykyään pidän lähinnä Halikon 3 pallon riipusta.
Nykyään pidän enemmän Kauniin korun tuotteista.
sain kultaisen talon sydämmen appivanhemmiltani viime vuonna kun täytin 40. En oikein pidä Kalevalan koruista, eikä oikeastaan kullastakaan. Mutta arvostan tämän korin suuresti - koen, että appivanhemmat halusivat sanoa minulle tällä korulla paljon. Siksi pidän sen joka päivä! Oma äitini ei koskaan antaisi tälläistä lahja - antaisi raha uutta tiskikonetta varten...
Pidän erityisesti noista muinaiskoruista. Minulla on mummolta saatu vanha Hannunvaakuna-kääty (tosi iso piikikäs läpykkä vahvassa ketjussa) ja äidin hopeinen Risti.
Uudemmista Sotkan Muna (tms, valkoinen kivipallo, jossa hopeinen lintu päällä), hirvepää-kääty ja rannekoru, ja Utajärven sydän. Vihkisormus on Kaupunkisormus, kihlasormus siihen sopiva kapeampi (en muista nimeä).
Eli Turandot riipus.
t. se joka ei tiennyt korun nmeä
Viimeksi käytin yhtä Kalevala kaulakorua 90-luvulla, ylä-asteella. Onneksi ollaan noista ajoista tultu eteenpäin - ja paljon! :-)
Tanskalaisten suunnittelijoiden korut ovat enemmän minun tyylisiä.
Hups, se olikin 80-luvun loppua, kun olen viimeksi Kalevalan hilavitkutinta kaulassani kantanut...
Sen jälkeen siitä tulikin koulussamme must-juttu monelle naisihmiselle. Joten, siirryin jo uusiin juttuihin...
ja seuraavaksi haaveilen lapsi -koruista (tyttö ja poika), täytyy vongata mieheltä vaik jouluksi
Mulla on hopeinen äiti-lapsikoru kahdella tytön kivellä, sitä pidän ihan päivittäin. Omistan myös mummoltani perityn 60v vanhan arvokkaan kalevalariipuksen, nimeä en nyt muista mutta melko suuri pronssikoru hienolla ajan patinalla.
Euran Sydän- sarja huomenlahjani, Talon sydän sarjaa mm. äitienpäivälahjaksi, Illusioni- sarja 5v. hääpäivälahjaksi... Lisäksi omilta vanhemmilta ja appivanhemmilta yksittäisiä koruja lahjoiksi.
Siihen kuuluu sellanen sormuskin, vähän sellanen Hannun vaakunan tyylinen kuvio siinä.
Mun mielestä ne ovat ihan kivan näköisiä koruja ja vetoavia sadunomaisia nimiä korusarjoilla.
En tahdo olla mikään tiukkapipoinen, mutta omatuntoni ei antaisi minun käyttää niitä. Olen uskovainen ja koko kalevala eepos on minusta kamala. Taikauskoista tarinaa jolla on meidän kansaamme ollut ihan oikeasti ote, ei ole niin kauan sitten (ennen Lutherin tuloa) kun meilläkin ihan oikeasti uskottiin kaikki kalevalan eepoksesta ja elettiin taikauskuisesti. Ajattelen että kalevala koru kantaa itsessään voimakasta taikauskoista sympoliikkaa. Vaikkakin se on saanut innoituksensa jo historiallisesta teoksesta ja monille se on vain tarua ja satua, niin itse en korua voisi kantaa. (omantunnon kysymys). En voisi pitää jing &jang koruakaan enkä satanistien sympoolisia korujakaan.
Miksi ihmiset jotka eivät usko Jeesukseen käyttävät ristiä? Koru siinä missä muutkin vai? Kyllähän se on Jeesuksen risti ja symboliikka voimakas. (jopa niin voimakas että aribi maissa sitä ei saa käyttää).
Jos itse en omantuntoni takia tahdo niitä käyttää niin miksi se olisi itsekästä?