Mikä siinä Lost boysissa on niin järkyttävää?

Se on tietysti fiktiota, mutta itselle jäi mieleen trainspottingista ekasta katsomiskerrasta joskus kasiluokalla, kun siinä oli se vauva liian pitkäksi aikaa unohdettu pinnasänkyyn yksin. Se nyt järkyttikin se näky vähän. Ap

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon näitä herkkiä ja erityisherkkiä, mielet pahoittuu niin kovin helposti ja ollaan vähän pumpulissa pidettyjä. Kaikki raadollinen ja jopa realistinen saa pienen ihmisen tolaltaan.

Mutta siis näkyyhän noita samanlaisia joka kerta kun kävelee vaikka helsingin rautatieaseman läpi. Onko silmät täysin suljettu tosielämän esimerkeiltä? Vai pitääkö siitäkin toipua aina erikseen? Ap

Muistan silloin kun reindeerspotting ilmestyi, että siitäkin ahdistuttiin. Ap

Empaattiset ihmiset, jollainen itsekin olen, voivat järkyttyä tuollaisesta kyllä. Epäempaattisia taas tuskin toisten kurjat kohtalot pahemmin hetkauttaakaan.

Valintoja kumpikin , käyttö ja katselu . 

Ne pelkää Ylellä että ne humehit siinä saa nuorison kiinnostumaan niistä. Nyt kun nuoriso ei muutenkaan dokaile vaan kiinnostus kohdistuu ihan muihin päihteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon näitä herkkiä ja erityisherkkiä, mielet pahoittuu niin kovin helposti ja ollaan vähän pumpulissa pidettyjä. Kaikki raadollinen ja jopa realistinen saa pienen ihmisen tolaltaan.

Mutta siis näkyyhän noita samanlaisia joka kerta kun kävelee vaikka helsingin rautatieaseman läpi. Onko silmät täysin suljettu tosielämän esimerkeiltä? Vai pitääkö siitäkin toipua aina erikseen? Ap

Ei tarvitse toipua, mutta kyllä minulle helposti paha mieli tulee aina ongelmaisia ihmisiä tai esim. kerjäläisiä kaupungilla nähdessäni. Yritän olla ajattelematta asiaa liikaa.

Tylsä oli ja huonosti tehty

Ihmisen alennustila, se millaisissa peerei’issä ihmiset elävät, tyttöjen ja naisten hyväksikäyttö, lohduttomuus? Nuo nyt itselle tulivat ensiksi mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Se on tietysti fiktiota, mutta itselle jäi mieleen trainspottingista ekasta katsomiskerrasta joskus kasiluokalla, kun siinä oli se vauva liian pitkäksi aikaa unohdettu pinnasänkyyn yksin. Se nyt järkyttikin se näky vähän. Ap

Puhumattakaan siitä katossa konttaavasta painajaisvauvasta.

Ei tuo nistien ja valtamedian narratiivia harmittomista päihteistä. Vain viina on paha jne.

Vierailija kirjoitti:

Empaattiset ihmiset, jollainen itsekin olen, voivat järkyttyä tuollaisesta kyllä. Epäempaattisia taas tuskin toisten kurjat kohtalot pahemmin hetkauttaakaan.

Nuori huumekoukussa oleva nainen joka myy itseään rahoittaakseen harrastuksensa?

nam

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon näitä herkkiä ja erityisherkkiä, mielet pahoittuu niin kovin helposti ja ollaan vähän pumpulissa pidettyjä. Kaikki raadollinen ja jopa realistinen saa pienen ihmisen tolaltaan.

Mutta siis näkyyhän noita samanlaisia joka kerta kun kävelee vaikka helsingin rautatieaseman läpi. Onko silmät täysin suljettu tosielämän esimerkeiltä? Vai pitääkö siitäkin toipua aina erikseen? Ap

Ei tarvitse toipua, mutta kyllä minulle helposti paha mieli tulee aina ongelmaisia ihmisiä tai esim. kerjäläisiä kaupungilla nähdessäni. Yritän olla ajattelematta asiaa liikaa.

Minulle tulee ahdistunut olo kauhuleffoista ja ohjelmista, joissa on paljon väkivaltaa. Semmoista materiaalia tuntuu kuitenkin monet siedättyneen katsomaan ihan hyvin, eli se ei sitten yleisesti ahdista ihmisiä? Itse en juuri koskaan katsele vapaaehtoisesti.

Eikä minullekaan hyvä mieli tule ongelmaisista ihmisistä, mutta kestän kyllä. Ap

Mäkään en ymmärrä. Opiskeluvuosien ryyppybileissä viina virtasi paljon pahemmin. No huumeita ei ollu mutta seksiä oli. Pääosinhan tuossa leffassa oli heiluvaa käsivarakuvaa, kummallista taustamusiikkia ja pelkkiä pieniä leikkauksia ruiskuhuumeiden käytöstä. Periaatteessa ihan päiväkotimeininkiä.

Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa ja huono oli. Ei ollut tarpeeksi matskua niin siitä piti sitten tehdä taiteellinen pläjäys ja huono sellainen.

Itse katselin koko lapsuuden kun vanhemmat joivat ja narkkasivat niin tuo leffa oli lässynlässyä omille silmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tietysti fiktiota, mutta itselle jäi mieleen trainspottingista ekasta katsomiskerrasta joskus kasiluokalla, kun siinä oli se vauva liian pitkäksi aikaa unohdettu pinnasänkyyn yksin. Se nyt järkyttikin se näky vähän. Ap

Puhumattakaan siitä katossa konttaavasta painajaisvauvasta.

Tämän olin jo unohtanut :O sekin kohta oli kyllä kauhea. Ap

Vierailija kirjoitti:

Se on tietysti fiktiota, mutta itselle jäi mieleen trainspottingista ekasta katsomiskerrasta joskus kasiluokalla, kun siinä oli se vauva liian pitkäksi aikaa unohdettu pinnasänkyyn yksin. Se nyt järkyttikin se näky vähän. Ap

Trainspottingista vai Reindeerspottingista?

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin katsomassa leffan teatterissa, sieltä poistui pari n. 50-60-vuotiasta pariskuntaa. Luulen että siksi, ettei nainen ymmärtänyt tulevansa katsomaan pornoleffaa. Vähän myötähäpeää siitä exhibitionismista itsellekin aiheutti ne kohdat, mutta mitään ahdistusta perusnarkkailusta en tuntenut. Sellaistahan se on.

Samaa mieltä leffasta ja epäilen kanssa, että syyt kesken poistumiselle on vähän moninaisemmat kuin Hesari esitti :D Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tietysti fiktiota, mutta itselle jäi mieleen trainspottingista ekasta katsomiskerrasta joskus kasiluokalla, kun siinä oli se vauva liian pitkäksi aikaa unohdettu pinnasänkyyn yksin. Se nyt järkyttikin se näky vähän. Ap

Trainspottingista vai Reindeerspottingista?

Trainspottingista -Ap

Vierailija kirjoitti:

Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa ja huono oli. Ei ollut tarpeeksi matskua niin siitä piti sitten tehdä taiteellinen pläjäys ja huono sellainen.

Itse katselin koko lapsuuden kun vanhemmat joivat ja narkkasivat niin tuo leffa oli lässynlässyä omille silmille.

Ne tekotaiteelliset kohdat vankilassa olosta oli huonoja ja aivan liian pitkiä. Hirveää

Ap