Lue keskustelun säännöt.
Kaveri ei lähde suhteesta, vaikka toinen sanoo tuntevansa enää kaverillisia tunteita
29.03.2021 |
Mutta voidaan yrittää olla yhdessä.
Ei lapsia, eivät asu yhdessä.
Miksi kukaan jää tälläiseen suhteeseen missä toinen ei tunne rakastumista? Ymmärrän vuosien jälkeen tai jos yhteiset lapset.
Kommentit (26)
Helppoa huudella jos ei itse ole ollut samassa tilanteessa.
Ulkopuolisena et voi tietää, mikä pitää hänet rakkaudettomassa suhteessa.
Itselläni ne olivat traumaperäiset tunnelukot: en halunnut tuottaa pettymystä ihmiselle, josta välitän suuresti. Ja miellyttämisen tarve.
Ehjä kannattaisi puhua kaverille ja sanoa, että tilanne ei ole oikein kummallekaan.
Joskus sitä tarvitsee potkun persuksille että pääsee sanoista tekoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa että kumpikin haluaa olla vielä suhteessa. Seksin takia?
Ilmeisesti. Tuntuu hyvin oudolta. Tämä kaverillisesti tunteva oli sanonut ettei näe myöskään tulevaisuutta yhdessä. Johan itsetuntokin käskisi häipymään.
Ompas outoa. Itse en pystyisi jatkamaan, jos oma puoliso sanoisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Helppoa huudella jos ei itse ole ollut samassa tilanteessa.
Ulkopuolisena et voi tietää, mikä pitää hänet rakkaudettomassa suhteessa.
Itselläni ne olivat traumaperäiset tunnelukot: en halunnut tuottaa pettymystä ihmiselle, josta välitän suuresti. Ja miellyttämisen tarve.
Ehjä kannattaisi puhua kaverille ja sanoa, että tilanne ei ole oikein kummallekaan.
Joskus sitä tarvitsee potkun persuksille että pääsee sanoista tekoihin
Sanottu on. Hän ikäväkseni jatkaa toivoen, että vastapuolen tunteet vahvistuisi.
Läheisriippuvuus. Lähtee kun löytää toisen, katsopa vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama tilanne. Olen puolisolle sanonut etten enää rakasta enkä halua seksuaalisesti. Neljä vuotta olen nukkunut eri huoneessa.
Mieheni sanonut että rakastaa, eikä halua erota.
Koska ei riidellä (ollaan toistemme parhaat kaverit) niin en ole viitsinyt erota koska meillä on yhteiset lapset.
Läheisriippuvuus. Ei osata/uskalleta olla yksin , mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin koska vaatii kanttia lähteä ja alkaa ottaa vastuu omasta elämästä. Kootut selitykset : toinen tarvii minua , meillä on vielä hyviäkin hetkiä , toinen ei pärjää yksin , koska lapset näitähän riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain lapselliset ovat suhteessa rakkauden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä tarvi varsinaisesti edes lähteä, jos eivät edes asu yhdessä? Näkevät vain kun hyvältä tuntuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se toinenkaan osapuoli ole lähdössä? Ei se väärin ole yrittää vielä.
Onko kaikki muu pervo nykyään suhteessa ok, paitsi se, että haluaa elää toisen ihmisen elämänkumppanina ilman mitään roihuavaa tunnemyrskyä. Toista voi rakastaa monella tavalla muutenkin kuin villiä seksiä haluamalla. Itselleni juuri tämä on ideaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, miksi se osapuoli ei lähde joka sanoo suhteen olevan vain kaverillinen?
Vierailija kirjoitti:
Siis, miksi se osapuoli ei lähde joka sanoo suhteen olevan vain kaverillinen?
Hän saattaa rakastaa kumppania ystävänä ja elämänkumppanina.
Aika hyvä syy jakaa elämä.
Ootko varma että ovat yhdessä enää? Kun eivät asu edes yhdessä. Mikä heidän suhteensa sitten on? Tämä joka ei tunne mitään käy seksiä hakemassa, ja kaveri sitä tarjoilee. Ja muuten ollaan kun ellun kanat?
Jos kaveri tämmöiseen hyväksikäyttöön suostuu, vaikka itse haluaisi olla parisuhteessa, niin hänellä on oikeasti todella isoja ongelmia. Niitä ei voi joku kaveri ratkoa. Lähtevät ihan sieltä lapsuuden kiintymyssuhteista. Minä en saanut äidiltä juurikaan huomiota, muuta kuin erityisinä juhlapäivinä jos joku oli ottamassa valokuvaa tms. Enpä sitten osannut aikuisena pitää puoliani parisuhteissa, kun en tuntenut olevani rakastettu ja arvokas ja tärkeä, kun ei ollut kokemusta sellaisesta.
Se on varmaan rakastunut siihen "kumppaniinsa". Aika moni roikkuu vuosia myös henkilössä, jonka kanssa ei edes surustele ja joka on sanonut, ettei ole kiinnostunut, mutta silti vaan odottavat, että kyllä sen toisen tunteet herää, niin kuin jossain romanttisessa komediassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikki muu pervo nykyään suhteessa ok, paitsi se, että haluaa elää toisen ihmisen elämänkumppanina ilman mitään roihuavaa tunnemyrskyä. Toista voi rakastaa monella tavalla muutenkin kuin villiä seksiä haluamalla. Itselleni juuri tämä on ideaali.
Ja toinen sillä välin etsii sitä oikeaa rakkautta? Silloin tulee viimeistään ero, kun rakkaus löytyy ja tämä toinen osapuoli heivataan lopullisesti. Sitten kaduttaa, kun jäi kaverilliseen suhteeseen.
Ja ap:ta asiassa kaihertaa... mikä? Ilmeisesti hän ei ole kumpikaan osapuolista, vai onko?
Onpa outoa että kumpikin haluaa olla vielä suhteessa. Seksin takia?