Tuttu pariskunta teki erikoisen ratkaisun, muuttivat erilleen

Ymmärrän oikein hyvin. Itsekin, jos olisi varaa, niin ostaisin oitis oman pienen asunnon. Olisi niin ihanaa päästä välillä ihan omaan rauhaan.

Kun ei ole pettämiseen tarvetta, niin mitäpä haittaa?

Ap tässä. On puhdas sattuma että samasta aiheesta on hesarissa artikkeli. En lue hesaria enkä ole artikkelista saanut ideaa aloitukseen, vaan ihan on tuttavapiirissä tämä ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nyt niin erikoista minusta ole. Oikeastaan tekisi vaan hyvää monellekin parille asua erillään.

Montako tällaista paria tunnet?

Tunnen useammankin. Olen eri. 

Mikäpä siinä, kai siinä on tiet ja junaradat rakennettu ja voi sukkuloida viikonloppuisin toisen luo. Itse tunnen useitakin pariskuntia, joissa on työn tai opiskelun takia asuttu jossakin vaiheessa erillään viikot. Hyvät parisuhteet kestää tuonkin, huonot tietysti eivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nyt niin erikoista minusta ole. Oikeastaan tekisi vaan hyvää monellekin parille asua erillään.

Montako tällaista paria tunnet?

"tutkimusten mukaan Suomessa ja läntisen Euroopan maissa noin 10 prosenttia aikuista elää erillissuhteissa."

(lainaus artikkelista)

eri

Vierailija kirjoitti:

Vinkki juttuun tämän päivän mediasta, siellä oli aiheesta pitkä artikkeli.

Ap sitten päätti tehdä siitä tänne oman ketjun, niinkuin hänelle tavallista on!

Tunnetko ap:n kun tuollaista väität?

Jos joskus muuttaisin yhteen jonkun kanssa haluaisin, että kummallakin on omat huoneet, jonka saa sisustaa miten haluaa ja kummallakin olisi omat sängyt jne.

Asuuko muuten Tarja ja Pena vielä yhdessä? Hehän asuivat eri asunnoissa siihen asti, kunnes Tarjasta tuli pressa. Sen jälkeenkin asuivat kaiketi yhdessä, mutta asuvatko edelleen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nyt niin erikoista minusta ole. Oikeastaan tekisi vaan hyvää monellekin parille asua erillään.

Montako tällaista paria tunnet?

Minä tiedän useammankin. Itsekin asutaan kahta asuntoa, koska kumpikin tekee työnsä kotona. On kamalaa, kun kaksi ihmistä yrittää tehdä töitä samassa asunnossa ja lisäksi pitää huolehtia lapset.

Jos rahatilanne antaa periksi eikä ole enää lapsiakaan kotona, minusta on ihannetilanne asua kahta eri osoitetta. Meillä on myös tuollainen tilanne että olemme naimisissa, mutta meillä on kaksi eri osoitetta. Toimii loistavasti: molemmat saa puuhailla omiaan omassa rytmissä, ja kun ollaan yhdessä on aina kivaa.

Olisi varmasti hyvä järjestely monelle. Itse en ole naimisissa, mutta parisuhteessa olen ollut nykyisen mieheni kanssa 7v ja koko suhteen ajan olemme asuneet omissa kodeissamme, n. puolen tunnin ajomatkan päässä. Toimii erittäin hyvin, kun lapsiakaan ei ole (ikää vähän yli 40v). Molemmat kaipaamme paljon omaa tilaa ja erityisesti minä en halua olla pitkiä aikoja samassa asunnossa kenenkään kanssa, tulen silloin tosi levottomaksi ja stressaantuneeksi, vaikka kyseessä olisi kuinka läheinen ihminen. Muutin nuorenakin jo heti yläasteen päätyttyä omilleni, sillä kaipasin omaa tilaa ja rauhaa. Teen myös paljon etätöitä, enkä pystyisi niihin keskittymään yhtä hyvin, jos joku olisi samaan aikaan kotona. Mielestäni tämä järjestely lisää molempien hyvinvointia ja energiaa ja suhde pysyy kiinnostavana, kun ei jatkuvasti näe toisen naamaa. Erityisesti viikonloppuisin sitten yökyläilemme toistemme luona tai ainakin näemme päiväsaikaan, ja ennen koronatilannetta myös kävimme silloin tällöin yhteisillä reissuilla ajan ja rahatilanteen salliessa. Jos lapset olisivat olleet suunnitelmissa, emme tähän järjestelyyn ehkä olisi päätyneet, mutta näin ilman lapsia toimii, jos vain on varaa kustantaa omat asumiskulut yksin.

Vierailija kirjoitti:

Jos joskus muuttaisin yhteen jonkun kanssa haluaisin, että kummallakin on omat huoneet, jonka saa sisustaa miten haluaa ja kummallakin olisi omat sängyt jne.

Oho tulipas paljon kirjoitusvirheitä

Jos löytäisin elämääni aidon rakkauden niin voisi hyvin olla mahdollista että olisi jossain vaiheessa tuollainen ratkaisu. Minulla on vahva tarve toteuttaa itseäni ja viihdyn samanlaisten kanssa. Ei rakkauttani kaataisi se että unelmien työprojekti löytyisi Tukholmasta ja puolison työt olisi Helsingissä. Se kyllä voisi kaataa että puoliso vaatisi jäämään Helsinkiin ja noin kai monille käykin, kokevat että on pakko valita.

Vierailija kirjoitti:

Jos rahatilanne antaa periksi eikä ole enää lapsiakaan kotona, minusta on ihannetilanne asua kahta eri osoitetta. Meillä on myös tuollainen tilanne että olemme naimisissa, mutta meillä on kaksi eri osoitetta. Toimii loistavasti: molemmat saa puuhailla omiaan omassa rytmissä, ja kun ollaan yhdessä on aina kivaa.

Samoin. Kirjoitin ketjuun, jonne referoin tuota HS:n artikkelia, että:

Itse olisin ehdottomasti valinnut erillään asumisen, jos olisi ollut mahdollista muuttaa puolisoni lähelle omaan ok-taloon. Edelleen katselen läheistä "mummonmökkiä" sillä silmällä, että mitä jos ostaisinkin sen ja muuttaisin sinne. Mutta kahden talon asumiskustannusten maksaminen tuntuisi älyttömältä, kun kuitenkin olisimme suurimman osan ajasta yhdessä.

Onhan niitä pariskuntia jossa toisella jatkuvaa matkustusta vaativa työ. Ovat tottuneet elämään niin ettei toinen ole koko ajan siinä vieressä.

AP, miksi kahden aikuisen pitäis elää tiukassa symbioosissa?

Jos olis varaa, asuisin heti omassa asunnossa merem tai järven rannalla, luontoa lähellä👍

Meillä 4 lasta, ollaan nukuttu jo 6 vuotta eri huoneissa. Molemmat erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Aion tulevaisuudessa asua reuman takia osan vuodesta ulkomailla, mies ei sinne halua. Eroa ei edes mietitä. Miksei voisi olla omaa rauhaa ja silti olla yhdessä?

Tiedän myös tällaisen pariskunnan. Nainen treffailee muita miehiä, kun ei ole omansa kanssa.

Itse asutaan miehen kanssa eri asunnoissa, välimatkaa pari kilometriä. Jos olisi varaa ostaa valtava omakotitalo, jossa kummallekin omat tilat, se olisi myös ihan jees.