Ahdistus omasta aggressiivisuudesta
Minulla on taustalla ikäviä kokemuksia, joita en tässä nyt aio sen kummemmin selittää. Viime aikoina olen huomannut itsessäni outoa aggressiota: ärsyynnyn välillä todella helposti pikkuasioista, ja tämä korostuu ollessani kipeä tai väsynyt. Tällä viikolla olen ollut antibioottikuurilla hampaanpoiston takia. Pärjäsin ihan hyvin kivuista huolimatta, kunnes yhtenä päivänä iski ärtyisyys ja sanoin kaverilleni viestissä pahasti, hävettää. Nyt hän ei halua olla tekemisissä.
Tällaisia juttuja on sattunut aikaisemminkin, vuosia sitten. Lisäksi joskus menneisyydessä olen provosoituna huitaissut muutamaa ihmistä nyrkillä, mikä nolottaa myös.
Nyt oloni on tasaisempi kuin muutama päivä sitten. Mitä ihmettä tämä on? Toivon, ettette kauheasti tuomitsisi. Hoitokontakti minulla on, ja aloitin masennuslääkityksen yli kk sitten.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oireilua, mahdollisesti masennusta (äkäisyys, aggressiivisuus oireita myös) tai Post-traumaattinen stressireaktio.
Toivotan jaksamista, mutta jos mahdollista menisit juttelemaan jonkun kanssa asiasta ja tekisitte suunnitelmaa kuinka hoidat itseäsi ja olet lempeä itsellesi ja purat stressiä rakentavasti, niin että et projisoi sitä toisiin.
Joo kiitos, johtuu varmaan noista. Mietin, aiheuttaako masennuslääkitys tuota myös. En tiedä. Menkat alkoivat kyllä, voi liittyä siihenkin.
- ap
Olet oikeilla jäljillä, nimittäin jotkin masennuslääkkeet jollain annostuksella lisävät 'agitaatiota" (mikä se on suomen kielellä) olisiko että madaltaa ärtymiskynnystä.
Puhun omasta kokemuksesta koska itsellä masennus on aiheuttanut ärtyneisyyttä voi olla tosin myös hormonaalista, mutta joka tapauksessa joskus myös se lääkitys. Ylipäänsä tilapäinen lääkitys on auttanut todella paljon, mutta se on vaatinut että olen tarkastellut niitä "ärsyttäviä' ja laukaisevia tekijöitä (itsellä usein ihmissuhteet, työpaikan suhteet jne) ja olen tehnyt muutoksia ja käynyt esim lomalla ja virkistäytynyt.
Iso parannus on ollut oikea unirytmi ja riittävä yhtäjaksoinen yöuni (7,5-8 tuntia).
Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Meditointi. Sitä on käytetty mm. vankilassa olevian aggressioiden hoitoon.
Meditaatioita on hyvin monelaisia. Mutta on tunnustettu tosiasia, että esim vipassana, zazen jne hengityksen ja ajatusvirran tarkkailuun perustuvat meditaatiot OVAT HAITALLISIA, silloin kun henkilöllä on runsaasti tukahdutettuja tunteita, tilanne on sama kuin painekeittimellä.
Omaan kokemukseeni ja työhöni perustuen (olen testannut ja opiskellut ja käyttänyt näitä menetelmiä itsekin)
Suositeltavia meditaatioita, mindfulness ja embodiment muotoja, jotka kanavoivat tunteita, ja ovat katarttisiakin ja vapauttavia ja terapeuttisia, niin että ne ovat turvallisia keinoja purkaa tunteita ja aggressiota turvallisesti:
- Kaikki hengitysharjoitukset: pranayama, holotrophic syvähengitys, shamanic etc.
- mediaatioista Oshon meditaatiot, erityisesti Dynamic meditaatio jonka vaikutus päihittää puheterapiat mielestäni (tarvitaan noin 3 viikon päivittäinen kuuri, ja osata tehdä se oikein koulutetun ohjaajan avulla), Kundaliini, Tanssimeditaatio
- 5 Rhytms (Tanssi), Gabriel Rothin jo 60-70 luvulla kehittämä mentelmä kehollisuus harjoitussysteemi
- Ja tietysti fyysinen työ (Seva) jota on käytetty Aasian hengellisissä keskuksissa (ashramit) ja esim Suomessakin mielisairaaloilla oli puutarhat joissa iso osa eheytymisestä perustui kehon ja mielen yhteistoimintaan ja fyysiseen toimintaan
Nämä kaikki toimivat ja olen tuloksellisesti itse käyttänyt aggressioon ja alakuloon tehokkaasti!
En dissaa puheterapioita mutta ne ovat mielestäni yliarvostettuja, kalliita, hitaita menetelmiä
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma on niin karsea, että ei täällä pärjää ilman aggressiota. Täytyy puolustaa itseään tarvittaessa ärhäkästikin. Muuten kävellään tai ajellaan pyörällä päälle, teetetään ilmaistöitä, etuillaan jonossa tai kusetetaan ylihintaa. Koko ajan saa nykyään olla valppaana kaiken maailman humpuukisähkömyyjien ja kaupustelijoiden kanssa. Kaikki haluavat vain riistää toisia omaksi hyödykseen. Joten ei muuta kuin adrenaliinit korkealle ja menoksi!
Tämä, olemmeko joutuneet viidakkoon. Tarkoitan tätä taistelua omista oikeuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meditointi. Sitä on käytetty mm. vankilassa olevian aggressioiden hoitoon.
Tiedätkö miksi meditointia ei enää oikein suosita vankiloissa?
Väärät meditaatiot lisäävät paineita mieleen.
Oikeat meditaatiot: aktiviset, keholliset ja purkavat.
Vierailija kirjoitti:
mulla oli vähän vastaavaa, kunnes mulla paljastui aivosairaus. Tarkista aivosi.
Toinen voi olla mikä myös tosiaan tuhoaa myös aivoja, niin päihteet. Käytätkö paljon päihteitä?
En käytä. En juo edes alkoholia, koska minulla on mielialalääkitys.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samanlaista, kun elin henkisesti väkivaltaisessa parisuhteessa ja jouduin tekemään abortin koska odottamani vauva oli pahasti sairas eikä hänelle annettu toivoa elämästä. Olin sekaisin ja pelottavan arvaamaton n 3-4kk. Sitten erosin ja aloin toipumaan. Mahtaisiko omat traumasi olla kuluttaneet voimasi loppuun?
Mikä yhteensattuma... Minäkin tein abortin, mikä painaa mieltä aika ajoin kovasti. Aikaisemmissa ihmissuhteissa koin henkistä väkivaltaa, ja minulla on monenlaista painolastia menneisyydestä. Joten traumoja on kyllä. Kiitos viestistäsi ja kokemusten jakamisesta.
- ap
Kyllä sinä tuosta pääset eteenpäin! Tämä ketju on jo todiste siitä, että käsittelet asiaa. Se on vaan pitkä prosessi ja välillä voi tulla takapakkia. Sitten pitää vaan taas lähteä eteenpäin, kuin mummo lumessa 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oireilua, mahdollisesti masennusta (äkäisyys, aggressiivisuus oireita myös) tai Post-traumaattinen stressireaktio.
Toivotan jaksamista, mutta jos mahdollista menisit juttelemaan jonkun kanssa asiasta ja tekisitte suunnitelmaa kuinka hoidat itseäsi ja olet lempeä itsellesi ja purat stressiä rakentavasti, niin että et projisoi sitä toisiin.
Joo kiitos, johtuu varmaan noista. Mietin, aiheuttaako masennuslääkitys tuota myös. En tiedä. Menkat alkoivat kyllä, voi liittyä siihenkin.
- ap
Olet oikeilla jäljillä, nimittäin jotkin masennuslääkkeet jollain annostuksella lisävät 'agitaatiota" (mikä se on suomen kielellä) olisiko että madaltaa ärtymiskynnystä.
Puhun omasta kokemuksesta koska itsellä masennus on aiheuttanut ärtyneisyyttä voi olla tosin myös hormonaalista, mutta joka tapauksessa joskus myös se lääkitys. Ylipäänsä tilapäinen lääkitys on auttanut todella paljon, mutta se on vaatinut että olen tarkastellut niitä "ärsyttäviä' ja laukaisevia tekijöitä (itsellä usein ihmissuhteet, työpaikan suhteet jne) ja olen tehnyt muutoksia ja käynyt esim lomalla ja virkistäytynyt.
Iso parannus on ollut oikea unirytmi ja riittävä yhtäjaksoinen yöuni (7,5-8 tuntia).
Onnea!
Kiitos. Käytän fluoksetiinia, tällä hetkellä annostus on 20 mg. Myös hormonaalinen ehkäisy on käytössä. Nyt oloni on erilainen kuin viime viikolla, en ole enää aggre.
Pyrin nukkumaan riittävästi ja käyn päivittäin kävelyllä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä tuosta pääset eteenpäin! Tämä ketju on jo todiste siitä, että käsittelet asiaa. Se on vaan pitkä prosessi ja välillä voi tulla takapakkia. Sitten pitää vaan taas lähteä eteenpäin, kuin mummo lumessa 🙂
Voi, kiitos! 🙂
- ap
Itsellä on masentuneena ollut ärtyisyyttä. Lääkitystä ei ole ollut koskaan. Mutta se ärtyisyys ei ole ikinä aiheuttanut väkivaltaisuutta. En ole siis ikinä lyönyt ketään eikä ole käynyt edes mielessä. Jos itselle kävisi noin, niin varmasti koittaisin selvittää oisko jotain muuta taustalla. Se saattaa nimittäin olla aika vaarallinen yhdistelmä jos agressiivisuuteen liittyy väkivaltaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä tuosta pääset eteenpäin! Tämä ketju on jo todiste siitä, että käsittelet asiaa. Se on vaan pitkä prosessi ja välillä voi tulla takapakkia. Sitten pitää vaan taas lähteä eteenpäin, kuin mummo lumessa 🙂
Voi, kiitos! 🙂
- ap
Lisään vielä, että muista, että sinun ei varsinaisesti tarvitse muuttua, ja saat tuntea tunteita juuri niin kuin tunnet (toki joskus tunteet voivat olla raskaita), ja se muutos on hyvä kohdistaa siihen, miten toimit, kun se tunne tulee. Eli käytökseen. Suosittelen tunnepäiväkirjan kirjoittamista! Mikä tunne, mistä se ehkä johtui, missä kohtaa kehoa se tuntui, miten toimit, ja sitten vielä kuinka kauan kesti, kunnes se meni ohi. Tai jos et jaksa kirjoittaa, niin voi ihan miettiäkin noita aina välillä. Se auttaa ymmärtämään omia tunteita ja niin voi saada niitä myös paremmin hallintaan 🙂 Tsemppiä sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan jutella noista tuntemuksista hoitavalle lääkärille.
Näin juuri. Voi olla taustalla joku muukin ongelma kuin pelkkä masennus. Se on myös hyvä hoitaa ennen kuin saa vaikka pahoinpitelysyytteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä tuosta pääset eteenpäin! Tämä ketju on jo todiste siitä, että käsittelet asiaa. Se on vaan pitkä prosessi ja välillä voi tulla takapakkia. Sitten pitää vaan taas lähteä eteenpäin, kuin mummo lumessa 🙂
Voi, kiitos! 🙂
- ap
Lisään vielä, että muista, että sinun ei varsinaisesti tarvitse muuttua, ja saat tuntea tunteita juuri niin kuin tunnet (toki joskus tunteet voivat olla raskaita), ja se muutos on hyvä kohdistaa siihen, miten toimit, kun se tunne tulee. Eli käytökseen. Suosittelen tunnepäiväkirjan kirjoittamista! Mikä tunne, mistä se ehkä johtui, missä kohtaa kehoa se tuntui, miten toimit, ja sitten vielä kuinka kauan kesti, kunnes se meni ohi. Tai jos et jaksa kirjoittaa, niin voi ihan miettiäkin noita aina välillä. Se auttaa ymmärtämään omia tunteita ja niin voi saada niitä myös paremmin hallintaan 🙂 Tsemppiä sinulle!
Kiitos! Kaikkea hyvää sinullekin.
- ap
Vierailija kirjoitti:
mulla oli vähän vastaavaa, kunnes mulla paljastui aivosairaus. Tarkista aivosi.
Toinen voi olla mikä myös tosiaan tuhoaa myös aivoja, niin päihteet. Käytätkö paljon päihteitä?
Saanko kysyä mikä aivosairaus? En ole ap mutta vähän samantyyppistä. Valikoivia muistiongelmia myös ja muuta. Pohdin ja toivon että olisi masennuksen aiheuttamaa tämä kaikki mutta en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla oli vähän vastaavaa, kunnes mulla paljastui aivosairaus. Tarkista aivosi.
Toinen voi olla mikä myös tosiaan tuhoaa myös aivoja, niin päihteet. Käytätkö paljon päihteitä?
Saanko kysyä mikä aivosairaus? En ole ap mutta vähän samantyyppistä. Valikoivia muistiongelmia myös ja muuta. Pohdin ja toivon että olisi masennuksen aiheuttamaa tämä kaikki mutta en tiedä.
Minulla ei kyllä mielestäni ole muistiongelmia.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on masentuneena ollut ärtyisyyttä. Lääkitystä ei ole ollut koskaan. Mutta se ärtyisyys ei ole ikinä aiheuttanut väkivaltaisuutta. En ole siis ikinä lyönyt ketään eikä ole käynyt edes mielessä. Jos itselle kävisi noin, niin varmasti koittaisin selvittää oisko jotain muuta taustalla. Se saattaa nimittäin olla aika vaarallinen yhdistelmä jos agressiivisuuteen liittyy väkivaltaisuus.
Sitähän tässä juuri yritetään selvittää. Hoitokontakti on.
- ap
Mulla oli samanlaista, kun elin henkisesti väkivaltaisessa parisuhteessa ja jouduin tekemään abortin koska odottamani vauva oli pahasti sairas eikä hänelle annettu toivoa elämästä. Olin sekaisin ja pelottavan arvaamaton n 3-4kk. Sitten erosin ja aloin toipumaan. Mahtaisiko omat traumasi olla kuluttaneet voimasi loppuun?