Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
" Voi kun me ei enää jakseta hoitaa pieniä lapsia" ov
12.08.2006 |
Työkaveri kävi meillä töissä lapsensa (11kk) kanssa, on siis muuten vielä hoitamassa lasta kotona. Kertoi pyytäneensä vanhempiaan ottamaan pojan viikonlopuksi (pe ilta - la ilta) hoitoon, kun häntä väsyttää ja haluaisi myös vähän kahdenkeskeistä aikaa miehen kanssa. Poika ollut koko ajan huono nukkuja, heräilee edelleen kolmen tunnin välein syömään. Työkaverin vanhemmat olivat kieltäytyneet, sanoneet: " Voi kun me ei enää jakseta hoitaa pieniä lapsia, yöheräilyt on tässä iässä jo liikaa. Olisit hankkinut lapset vähän aiemmin niin oltaisiin jaksettu auttaa enemmän." Työkaveri oli tosi kiukkuinen ja närkästynyt, lapsella ollut koliikkia ym. raskasta ja olisi kaivannut apua, mutta toisaalta hänen vanhempansa ovat jo yli 70.
En oikein tiennyt mitä sanoa, toisaalta ymmärrän työkaveria, mutta myös hänen vanhempiaan. Mitä mieltä tällä ollaan asiasta?
Kommentit (58)
Ymmärrän kyllä, että ystäväsi tarvitsisi hoitoapua, mutta eikö hänellä ole ketään muuta kenelle antaa lapsi hoitoon? Esim. sinä? Tai lapsen kummi tai sukulaiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saavat kohta sydänkohtauksen tms.. 70-vuotias on aika vanha... Ehkä päiväsaikaan pari tuntia jaksaa hoitaa, varsinkin kun lapsi kasvaa.
Olen sitä mieltä että joko työkaverisi ei ole juurikaan auttanut omia vanhempiaan kun nämä ovat apua tarvinneet tai sitten vanhemmat ovat itsekkäitä.
Vierailija:
Olen sitä mieltä että joko työkaverisi ei ole juurikaan auttanut omia vanhempiaan kun nämä ovat apua tarvinneet tai sitten vanhemmat ovat itsekkäitä.
vaikka ihmiset hommaa omia lapsia joskus 60+ -vuotisina? Ihmeellistä ikärasismia sitten tähän suuntaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aika makuasia. En itse antaisi hoitoon enkä ihan pikkujutun takia ottaisi. Tosihädässä tietysti.
Kun lapsia, omaa suhdetta usein käy läpi vähän uudelta kantilta omiin vanhempiinsa, ja tuollainen voi laukaista jonkinlaisen kokemuksen hylkäämisestä. Mutta se kai kuuluu niihin aikuiseksi kasvamisen kriiseihin jotka vaan täytyy käydä läpi. Itse olen kokenut ensimmäisen lapsen kanssa myös kaikki isovanhempien kieltäytymiset aika dramaattisesti.
Toivottavasti ystäväsi saa kuitenkin riittävästi tukea omaan elämäänsä. Mutta isovanhemmat ovat mielestäni oikeassa siinä että 70 v ei ole enää pakko toisten vauvoja öisin hoidella, jos ei ihan hengenhätä ole.
Minun yli 80-vuotias mummoni jaksaa vielä hoitaa meidän lasta (en tod ole pyytänyt hoitamaan yöaikaan enkä päiväsaikaan, mutta kun käydään kyllässä niin hyvin jaksaa ja HALUAA juosta perässä).
Jos oma lapsi pyytää apua yhdeksi yöksi niin kyllä silloin joustetaan. Joten kun kerran ei jousta niin tulee mieleen että lapsi ei puolestaan itse ole ollut kovin avulias tarvittaessa. Vai oliko tässä viikonloppu kyseessä, unohdin jo - no yhdestäkin yöstä olisi varmasti apua.
By the way, kun olin pieni niin perhepäivähoitajani oli vähän vajaa 70 v. Ja hänellä oli neljä lasta päivät hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein haluaisi ottaa poikaa hoitoon, kun ei niin kauhean hyvin tunneta, sen verran mitä nyt työpaikan kahvipöydässä ym. tulee juteltua. Pitää varmaan kysyä kun seuraavan kerran näkee, josko löytyisi joku mll hoitaja tai sukulainen heitä auttamaan. Oli vaan niin höyryllä asiasta etten tullut edes kysyneeksi ovatko ajatelleen muita vaihtoehtoja.
Yksilöllisyys jatkuu kyllä vanhempanakin, eli jaksaminen ja kunto voi kovasti vaihdella yli seitsemänkymppisilläkin.
Omat vanhempani hoitavat mielellään meidän 4-vuotiasta. Tytön mielestä pappa on paras kaveri ja oikea leikkihirmu :))
Ketään ei toki voi velvottaa lapsia hoitamaan. Itse kukin varmasti tietää omat voimansa parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä tapauksia, että lapset viedään vanhuksille hoitoon, säälittävää!!
Meillä on mummo 75 ja minun lapseni 4 ja 2 ja hän kyllä jaksaa menossa mukana tajuttoman hyvin! En todellakaan ole lapsia hänelle ollut tunkemassa, vaan hän aina pyytelee heitä luokseen. Leikkii, häärää ja puuhaa onnessaan, kokkaa ruokia ja touhuaa.
Hän on itse hoitanut neljän lapsen huushollia ja sanoo, ettei silloin aikoinaan saanut leikkiä ja puuhata tarpeeksi lastensa kanssa ja ottaa nyt takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat vanhempani eivät myöskään jaksa pieniä lapsiani, mutteivät voi sanoa sitä. Nyt ollaan sitten välit poikki äitiini, kun hän sai meille kauheat raivarit lasten läsnäollessa, kun olimme mökillä. Hän ei vain jaksanut meidän jatkuvaa läsnäoloa; kolme päivää riitti :o(. Olisi mielummin sanonut ettei jaksa. Etukäteen oli kyllä luvannut lapsia vahtia, mutta itse hoidin lapset ja silti hän ei jaksanut.
huonossa kunnossa, meillä mummu 72v lenkkeilee joka päivä ja hyppii trampoliinissa lastenlastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulen, että työkaverisi ymmärtää, kunhan harmistukseltaan toipuu. Sehän on hirvittävän surullista, että omat vanhemmat vanhenevat. Ei sitä haluaisi hyväksyä!
mutta jos vanhemmat itse arvioivat etteivät jaksa, sitä täytyy kunnioittaaa. Aina omat vanhemmatkaan eivät kerro esim rytmihäiriöistään, univaikeuksistaan saati muistakaan krempoista.
Oma anoppini esim valvoo joka yö pelkästään kipujen ja kuumien aaltojen kanssa (noin 50v), siihen pikkuvauvan valvottaminen olisi vähän liikaa...
Oma isäni taas joutuu herkästi sydänvaivojen takia sairaalaan, jos joutuu vähänkin valvomaan.
Sukupolvien tarpeet menevät usein ristiin eikä siitä oikein voi ketään syyttää. Elämä on.
Tarkoitan, että onhan usein äärimmäisessä hädässä mahdollista viedä lapsi unikouluun pariksi yöksi. Tai jakaa vuorot niin, että toinen vanhempi nukkuu korvatulppien kanssa yhden yön kunnolla ja toinen toisen yön.
Tiedän itse, että valvominen on rankkaa, mutta kyllä siitä elossa selviää (lapsellani epilepsia, jonka takia saattaa valvottaa todella paljon vieläkin, vaikka on jo leikki-iässä)
Apua ei ole tippunut sieltä suunnalta, joten turhapa heidänkään odottaa apua meiltä myöhemmin elämässään.
Alue: Aihe vapaa
MUTTA hyvin usein isovanhemmat nimenomaan haluavat tavata ja hoitaakin lapsenlapsiaan. Ihan vain rakkaudesta lapsiaan ja lapsenlapsiaan kohtaan!