Te, jotka kasvoitte 90-2000-luvuilla: kuritettiinko teitä fyysisesti?

-88 syntynyt ja kyllä koko -90 luvun ainakin tuli tukistuksia ... ihan ansiosta yleensä.

Kasvoin 60-70zz-lubuilla enkä saanut selkääni.

Olen myös syntynyt -94. Ei ollut fyysistä väkivaltaa, mutta muutaman kerran uhattiin antaa remmistä. En kyllä ottanut sitä ollenkaan tosissani, taisi mennä niin että äiti uhkasi isän antavan remmiä jos ei X. Isä oli alkoholisti, muttei koskaan väkivaltainen. Äiti meidän kanssa kyllä oli usein pitkiä aikoja yksin kun isä oli osastolla tai laivalla (töissä) tai jossain. Hänellä taisi mennä pari kertaa kuppi nurin sillä lailla, että läimäytti ja säikähti itse aivan hirveästi ja otti heti syliin ja pyysi anteeksi. Ei jäänyt traumoja siitä, ymmärrän ihan hyvin. Olen ollut itse myös jumissa kiireisenä ja väsyneenä omien lasten kanssa ja hirveää sanoa, mutta milloinkaan muulloin ei normaalielämässä "ns. lievä" väkivalta tunnu ajatuksena yhtä oikeutetulta kuin lasten perseillessä väärään aikaan väärällä tavalla. Toistaiseksi olen pystynyt hillitsemään itseni koska varmasti tuntuisi pahalta itsestäkin ja lapsista tietysti, onneksi alkavat olla jo vähän helpompia. Tämä ei ollut siis mikään puolustus väkivallalle, tunnistin vain itsekin joskus täysin yllättävää taipumusta siihen

Ei, koska olin kiltti ja tein niin kuin sanottiin (tai en jäänyt kiinni). Isosiskoa kuritettiin mm. tukasta vetämällä, koska oli väkivaltainen silloin tällöin minua kohtaan.

Olemme syntyneet -90 ja -88

Toki. Se oli ihan normaali ysärillä. Eikä jättänyt traumoja. Ei minua toki muuten kuritettu kuin vähän tukkapöllyä ja luunappeja antamalla. 

N37

Kyllä. Olen saanut remmistä, on tukistettu ja riepoteltu ja kerran potkittukin. Henkisestä väkivallasta puhumattakaan. Nämä olivat olevinaan kurinpitoa, mutta oikeasti olivat vain itsehillintänsä menettäneen aikuisen raivokohtausten seurauksia. Syyt olivat kertakaikkisen mitättömiä. Olin erittäin kiltti lapsi ja omaa tahtoa on ollut vaikea aikuisenakaan löytää. Olen koko ikäni kärsinyt ahdistuneisuushäiriöistä ja yhä jonkin näköisestä PTSD:stä jonka laukaisevat äkilliset kovat äänet.

-89

Vierailija kirjoitti:

Toki. Se oli ihan normaali ysärillä. Eikä jättänyt traumoja. Ei minua toki muuten kuritettu kuin vähän tukkapöllyä ja luunappeja antamalla. 

N37

Varmaan poikien keskuudessa oli vielä yleisempää fyysinen kurittaminen, sillä tunnustan, että poikiin ei tietyissä tilanteissa fyysistä kipua pienempi uhka tepsi. Vahingoittaa ei mielestäni saa, mutta lievä kipu voi tilanteen tehosteena totaalisessa tottelemattomuudessa joskus harvoin olla oikeasti tarpeen.

Tukistettiin, mutta ei piiskattu. Yksi kaveri kertoi saaneensa piiskaa ja jollain oudolla lapsen logiikalla tulin kateelliseksi.. Kehuin sitten päiväkodissa, että minua piiskataan. Äiti kauhistui kun kuuli ja sanoi, ettei tuollaista saa keksiä... Eli piiskasminen jotenkin meni yli sen rajan, mitä äitini piti sallittuna. Ja äiti itsekään ei muuten ollut saanut piiskaa lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Kerran sain remmistä, kerran avokämmenestä ja lukemattomia kertoja luunappeja ja tukkapöllyä. Mitäänhän ei vanhemmat enää nykyään myönnä.

Olen syntynyt -96

Onoo tämä tavallista, että vanhemmat kieltävät kurittaneensa fyysisesti?

Yhden kerran annoin poitsulle vitsaa kun meni vieressäolevalle vilkkaasti liikennöidylle sähköjunanradalle pelleilemään. Joskus 1999

Kylläpä pelästytti touhu mutta en kiivastuksissa rankaissut. Ei varmaan edes sattunut häntä mutta se teatteri oli se juttu