Kaveri hankki lapsen ja masentui - painostaa nyt samaan
Ollaan tiiivis, noin 30-vuotiaiden naisten kaveriporukka, kaikki vakiintuneissa suhteissa ja elämä mallillaan. Ollaan tunnettu toisemme opiskeluajoista astin ja tehdään paljon asioita yhdessä.
Nyt yksi meistä sitten tuli raskaaksi, sai lapsen ja muuttui täysin. Vierestä ollaan seurattu kaverin 25kg kilon painonnousut, kropan tuhoutuminen, masennus ja itsetuhoiset ajatukset. Valittaa jatkuvasta univelasta, ei pääse enää mihinkään mukaan eikä jaksa nähdä edes vaunukävelyllä vaikka tarjoutuisi ajamaan hänen ovelleen asti. Istuu kotona lapsen kanssa ja tekstaa ryhmächattiin et lapsi on todella raskas.
Toisaalta ne harvat kerrat mitä tässä ollaan vauvavuoden sisällä nähty, kaveri käyttää kaiken ajan ja energian vinkumiseen siitä, kuinka munkin pitäisi hommata lapsi. ”Te ootte ollu kauan yhdessä, voitte tehdä jo. Et enää nuorene. Tää on oikeesti sitä mitä kuuluu tehdä ja elämäntarkoitus jne.” Joskus myös argumentit tasoa ”en halua olla meistä ainoa äiti”
Mä oon pitkään jo miettinyt, että tuskin haluan lapsia lainkaan ja mieskin tietää ja hyväksyy asian. Tekis mieli dumpata tää kaveri, koska tapaamiset ei enää anna mulle mitään kun kaikki aika menee painostukseen ja syyllistämiseen. En tiiä mikä hormonimyrsky sen aivot on sulattanut kun ei oo enää yhtään itsensä.
Kommentit (15)
Kyllä ystävyyden saa rikkoa, ja monesti lasten myötä ystävät vaihtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Tee lasu, äiti tarvitsee lääkityksen / kotiapua masennukseen, jotta jaksaa hoitaa vauvaa hyvin. Masennus muuttaa käytöstä, tosin niin tekee myös äitiys...
Ehdotat siis, että ap tekee kaveristaan ilmiannon viranomaisille? Ei kuulosta kovin hyvältä tempulta ajatellen sen kaverisuhteen tulevaisuutta.
Ei ole mitenkään tavatonta, että äitiyteen ja lapsiperhe-elämään väsynyt ja pettynyt painostaa lapsettomia ystäviään lastenhankintaan. Fiksua käytöstä se ei silti ole ja sen voi tällaiselle ihmiselle myös suoraan sanoa. Kertomuksessasi huolettaa se, että sanot kaverisi kärsivän masennuksesta ja itsetuhoisista ajatuksista. Onko hän yrittänyt hakea apua esim. kriisipäivystyksestä, koska jälkimmäiset voivat eskaloitua yllättäen? Mielestäni voit kehottaa häntä hakemaan apua ja voit sanoa myös, että olet hänen tukenaan mutta että hänen on lopetettava tuo muiden lastenhankintaan painostaminen ja keskityttävä omaan hyvinvointiinsa. Monilla mielenterveyden järkkyminen oireilee noin, että ruvetaan sekaantumaan muiden asioihin sopimattoman paljon, vaikka ulospäinkin näkyy, ettei ihminen voi hyvin.
Elämäntarkoitus. Tuhonnut itsensä niin nyt kateellisena painostaa. :D
Sano hänelle napakasti ja suoraan että en aio luultavasti hankkia lapsia, enkä halua puhua asiasta enää enempää. Jos inttää, viilennät välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee lasu, äiti tarvitsee lääkityksen / kotiapua masennukseen, jotta jaksaa hoitaa vauvaa hyvin. Masennus muuttaa käytöstä, tosin niin tekee myös äitiys...
Ehdotat siis, että ap tekee kaveristaan ilmiannon viranomaisille? Ei kuulosta kovin hyvältä tempulta ajatellen sen kaverisuhteen tulevaisuutta.
Voi tehdä nimettömänä.
Olisin ehdottanut yhteistä vaunukävelyä, mutta olitkin sitäkin jo yrittänyt.
Entä jos vain ilmoittaisit tulevasi huomenna, etkä kuuntelisi vastaväitteitä, ja sitten kanssa tulisit ulkoilemaan? Ottaisit vaikka kahvin termarissa mukaan, kyllä se siellä vaunujen korissa menee.
Tuo äiti tarvitsee apua masennukseensa. Korona-aika taitaa olla aika masentavaa äitiysaikaa, kun kaikki normaalit mammariennot on peruttu. Hän ei osaa enää lähteäkään mihinkään.
Mikä teidän keskustelukulttuuri oli ystävien kesken ennen tätä kaverin lasta? Oliko se vain kevyttä hömppää vai miksi et voi sanoa suoraan mitä mieltä olet ja keskustella asioista niinkuin aikuiset järkevät ihmiset tekee?
Joku tuossa mättää koska ei se äitiys nyt tuollaista ole. Kuullostaa pahalta. Mutta nyt niitä oikeita ystäviä tarvitaan tukemaan ja auttamaan. Mutta ei se estä kunnon keskustelua ja suoraan puhumista.
Halusiko kaveri lasta alunperin vai oliko enemmän puolison toiveesta/ympäristön painostuksesta/tavan vuoksi tehty? Siinä voi olla yksi selitys sille, miksi äitiys tuntuu hänestä niin raskaalta ja käy jo mielenterveyden päälle. Toisaalta toivottuunkin raskauteen voi liittyä epärealistisen ruusuisia mielikuvia, jotka vääriksi osoittauduttuaan voivat laukaista synnytyksen jälkeisen masennuksen tms. tilan.
Meidän kaveriporukan lapset tehtiin ikävälillä 30-44 v. Kukaan ei painostanut ketään lasten tekoon. Osalla vauvat nukkuivat yöllä hyvin osalla ei, toisaalta tuokin ikävaihe meni nopeasti ohi. Kannustettiin ja kuunneltiin toisiamme. Oli lapsia tai ei.
Kropan tuhoutuminen kuulostaa omituiselle. Millainen ilmapiiri teillä on kaveriporukassa, jos yhden äidiksi tulo saa tällaisen ap:n avautumisen aikaan? Kaveri vinkuu?
Misery loves company? Onhan se aika sadistista haluta vetää kaikki muutkin samaan kurjuuteen että itsellä olisi martyrisointi seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee lasu, äiti tarvitsee lääkityksen / kotiapua masennukseen, jotta jaksaa hoitaa vauvaa hyvin. Masennus muuttaa käytöstä, tosin niin tekee myös äitiys...
Ehdotat siis, että ap tekee kaveristaan ilmiannon viranomaisille? Ei kuulosta kovin hyvältä tempulta ajatellen sen kaverisuhteen tulevaisuutta.
Kyllä tässä enemmän painaa vaakakupissa sen lapsen tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaveriporukan lapset tehtiin ikävälillä 30-44 v. Kukaan ei painostanut ketään lasten tekoon. Osalla vauvat nukkuivat yöllä hyvin osalla ei, toisaalta tuokin ikävaihe meni nopeasti ohi. Kannustettiin ja kuunneltiin toisiamme. Oli lapsia tai ei.
Kropan tuhoutuminen kuulostaa omituiselle. Millainen ilmapiiri teillä on kaveriporukassa, jos yhden äidiksi tulo saa tällaisen ap:n avautumisen aikaan? Kaveri vinkuu?
Porvoolainenhan tämä on. Ne tunnistaa aina liiallisesta selittämisestä ja taustoittamisesta.
Tee lasu, äiti tarvitsee lääkityksen / kotiapua masennukseen, jotta jaksaa hoitaa vauvaa hyvin. Masennus muuttaa käytöstä, tosin niin tekee myös äitiys...