Lue keskustelun säännöt.
Onko noloa olla vahinko?
24.03.2021 |
Mä en oo kysynyt mun vanhemmilta olinko vahinko mutta jos eivät kerta olleet naimisissa ja oli parikymppisiä kun sai mut niin... vielä pahemmaksi tekee sen että heillä on aina ollut todella heikko suhde niin yhden illan juttu tais heillä mennä pieleen.
Kommentit (21)
Et sä mikään vahinko ollut. Olit yllätys!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten.
Kyllä he kuitenkin ovat sinua rakastaneet kun ovat sinut synnyttäneet. Sinähän se vasta rakas oletkin.
Mitä sitten jos olitkin? Jos sinua ei olisi haluttu, abortti on keksitty. Vahinkoja ja yllätyksiä sattuu, ja se on melko tavallista.
No ainakaan isäsi ei ollut beta 😂, kuten nämä palstajankuttajat.
Kuule, älä sure mokomaa. Äitisi sentään halusi pitää sinut ja synnyit.
Mitä tulee parisuhteisiin, niin yhtäkään onnellista en ole nähnyt enkä kokenut. Ihmiset kyllästyvät toisiinsa aika nopeasti. Ihminen on sarjapolygamisti, eli noin vuoden, parin välein kannattaisi kumppania vaihtaa niin aina olisi ihanaa.
Elä ja nauti äläkä vatvo menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikai se noloa ole. Olen minäkin vahinko, adoptioon annettu mutta silti onnellinen että sain syntyä 😊
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksissä pitää aina varautua myös raskaaksi tulemiseen. Siinä mielessä vahinko on väärä sana kun riski on kuitenkin otettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Onhan se ihan mahdollista. En minä lapsena sellaisia asioita miettinyt tai huomannut. Mutta äitini meni toisen miehen kanssa naimisiin, kun olin 5-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin vahinko ja sain sen tuntea nahoissani
niin kauan kuin vanhempani elivät.
Asia tehtiin minulle selväksi joka ikinen päivä.
Palakoot h*lvetissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Onhan se ihan mahdollista. En minä lapsena sellaisia asioita miettinyt tai huomannut. Mutta äitini meni toisen miehen kanssa naimisiin, kun olin 5-vuotias.
Tuliko siitä miehisrä sun uus isä?
On aivan hirveä äidistä sanoa lapselle että on vahinko. Olet todella hyödyllinen etkä mikään vahinko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Onhan se ihan mahdollista. En minä lapsena sellaisia asioita miettinyt tai huomannut. Mutta äitini meni toisen miehen kanssa naimisiin, kun olin 5-vuotias.
Tuliko siitä miehisrä sun uus isä?
No ei uusi isä, kun isäni oli kuitenkin yhä kuvioissa aktiivisesti, vaan ns. isäpuoli. Se on ihan omanlainen kategoriansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Onhan se ihan mahdollista. En minä lapsena sellaisia asioita miettinyt tai huomannut. Mutta äitini meni toisen miehen kanssa naimisiin, kun olin 5-vuotias.
Tuliko siitä miehisrä sun uus isä?
No ei uusi isä, kun isäni oli kuitenkin yhä kuvioissa aktiivisesti, vaan ns. isäpuoli. Se on ihan omanlainen kategoriansa.
Onko se vähän niin kuin siskopuoli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhempani olivat vain 18- ja 19-vuotiaita, kun minä synnyin. Eivätkä omien sanojensa mukaan edes parisuhteessa. On siis ihan selvää, että olin vahinko. Ei ole silti koskaan käynyt mielessäkään, että se olisi jotenkin noloa. Tärkeintä on, että minulla on aina ollut kaksi rakastavaa vanhempaa ja lisäksi vielä kaksi yhtä hyvää kotia yhden sijasta.
Olivatko he puheväleissä?
He olivat ja ovat yhä hyvissä väleissä keskenään. Ehkä juuri siksi, etteivät koskaan menneet pilaamaan välejään jonkinlaisella pakotetulla parisuhteella syntymäni vuoksi.
Luuletko ettö he saattoivat ilon vuoksi panna silloin tällöin?
Onhan se ihan mahdollista. En minä lapsena sellaisia asioita miettinyt tai huomannut. Mutta äitini meni toisen miehen kanssa naimisiin, kun olin 5-vuotias.
Tuliko siitä miehisrä sun uus isä?
No ei uusi isä, kun isäni oli kuitenkin yhä kuvioissa aktiivisesti, vaan ns. isäpuoli. Se on ihan omanlainen kategoriansa.
Onko se vähän niin kuin siskopuoli
Minulla on sisko- ja velipuolia, ja he ovat minulle ihan "oikeita" siskoja ja veljiä. Äitini mies on minulle henkilökohtaisesti ikäänkuin setä, jonka kanssa minulla on tosi hyvät välit. Sen paremmin en osaa kuvata.
Olet tehnyt vastaavan aloituksen aiemminkin.
Yritä vain hoitaa asiasi hyvin ja saada hyvä itsetunto.