Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit jos olisit minä?
24.03.2021 |
Olen tehnyt nyt n. kuukauden mittaisen kokeen. En ole kertonut miehelleni mitään kuulumisia tai muita asioita, ellei hän ole sitä kysynyt.
Itse olen kysynyt mieheltä miten meni töissä, tai muutenkin mitä mieltä jostain, ihan siis normi juttuja.
Tulos :
Mies ei ole kysynyt minulta kertaakaan mitä minulle kuuluu.
Olen puhunut, ja seinäkalenterissa on mm. pari menoa, terveysjuttuja, joita olen jännittänyt. Mennyt niihin ja ollut vaan sitten, miettien kiinnostaako miestä.
No eipä tunnu kiinnostavan.
Isänsä sairastaa vakavaa sairautta. Kun olemme käyneet hänen luonaan, ei kysele mitään häneltäkään jaarittelee omiaan.
Nyt olen huomioinut että hän puhuu kuin hänen työnsä ja vointinsa olisi niin ihmeellistä että siitä pitää kysymättäkin kertoa pitkät tarinat kaikille. Kuinka hänellä on vaikeaa ja raskasta.
Saa nähdä kauanko menee tässä "kokeessa" ennen kuin mies oikeesti kysyy yhtään mitään.
Kerran tulin töistäkin puolitoista tuntia työajan loppumisen jälkeen, mies istui sohvalla eikä kysynyt mitään. Kertoi vaan kuinka hänellä ollut kurja olo (oli silloin flunssassa). Itse olin jäänyt ylitöihin ja lohduttanut kuolevan ihmisen omaisia.
Sanoin valittavalle miehelle "voi voi" ja menin suihkuun ja nukkumaan. Asiaan ei sen koommin palattu.
Muilla samanlaisia puolisoita, miten jaksat??
Kommentit (23)
ValoPallo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teetkö useinkin testejä ihmisillä? Itsellä ainakin nousee karvat pystyyn.
On aivan normaalia olla jumissa omiin tapoihin puhua elämästää, kertoa kuulumisia. Etenkin jos on väsynyt ja uupunut niin ei siinä paljon ympärillä olijoiden omat ongelmat jaksa kiinnostaa.
En vetäisi mitään johtopäätöksiä tämänkaltaisista testeistä.
Jos miehen tyyli sinua oikeasti häiritsee, niin keskustele hänen kanssaan, äläkä manipuloi tilannetta.
No en tee usein tällaisia testejä, tähän jotenkin heräsin ja ajauduin ja sitten ajattelin että jos ei kiinnosta kysyä ikinä mitään niin olkoot sitten. En minä väkisin ala asioitani kertomaan ihmiselle jotai ei kiinnosta.
Ja onko se sitten parempi jos kerron miehelle että haluan hänen kyselevän kuulumisiani ja mies sitten alkaa kyselemään koska "on pakko" vaikkei itsestään se luontaisesti tulisi.....
Ap
Jospa vaan nyt kerrot miltä tuntuu, miten koet miehen käytöksen ja mitä toivot? Minä nostan aina kissan pöydälle. Sitten, jos mies EI osoita vieläkään kiinnostusta, sitä ei oikeasti kiinnosta. Ja jos osoittaa niin sittenhän se välittää. Alat kysäisemällä voitaisko vähän jutella ja siitä sitten ystävällisesti eteenpäin. Jos keskustelu jumiutuu, niin kokeilkaa jotain pariterapiaa tms.
Tämä!
Jos et ota asiaa esille ja anna miehelle mahdollisuutta muuttaa käytöstään, niin olet jo itse luovuttanut parisuhteenne osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teetkö useinkin testejä ihmisillä? Itsellä ainakin nousee karvat pystyyn.
On aivan normaalia olla jumissa omiin tapoihin puhua elämästää, kertoa kuulumisia. Etenkin jos on väsynyt ja uupunut niin ei siinä paljon ympärillä olijoiden omat ongelmat jaksa kiinnostaa.
En vetäisi mitään johtopäätöksiä tämänkaltaisista testeistä.
Jos miehen tyyli sinua oikeasti häiritsee, niin keskustele hänen kanssaan, äläkä manipuloi tilannetta.
Kyse voi olla tosiaan vain tällaisesta jumiutumisesta tiettyyn arkirutiiniin. Tai miehellä on omia huolia, joista ei kerro. Tai sitten mies on tosiaan välinpitämätön. Et voi tietää, ellet ota asiaa esille.
Tämä! Minulla on ap:n kaltainen puoliso ja tilanteessa on kieltämättä kestämistä joskin myös hyvät puolensa. Kun on 30 vuotta ollut omillaan suhteessa, voisi olla vaikeaa tottua hellään huolehtijaan. Olisin silti koska tahansa valmis kokeilemaan muutosta. Mutta niinhäb se menee, että vain itseään voi muuttaa. Omista haluistaan voi sensijaan puhua joko seinille tai puolisolle, lopputulos on sama.