Mies kyllästynyt minuun. Avioliittoa 3v, yhdessäoloa 7v
Meidän avioliitto on ollut kämppäkaveruutta jo yli vuoden. Mies nukkuu sohvassa, minä sängyssä. Hän ei hipaisekkaan minua. Ei pusua, ei ohi kulkiessaan silitä eikä millään lailla noteeraa olemassaoloani. Tämä menee nopeasti kokoajan vaan huonompaan suuntaan. Seksiä ei ole ollut aikoihin. Siis ei minkäänlaista. Ei edes niin että minä olisin ollut antava osapuoli koska miestä ei huvita. Olen mennyt hänen lähelleen ja koittanut pussata mutta hän lähinnä pitää suun kiinni eikä pussaa takaisin. Illalla haastaa riitaa jotta saisi taas syyn jäädä sohvalle nukkumaan tai tekemään mitä tekee. Kun en provosoidu niin hän suuttuu siitäkin.
Päivät alkanut nukkumaan. Parhaimmillaan jopa 6 tuntia putkeen. Ei pelaile mitään pelejä tai katsele leffoja tms.
Riitoja meillä ei ole ollut tai mitään sellaista jonka arvelisin askarruttavan häntä.
Toista naista (tai miestä??) hänellä ei ole, siitä olen melko varma mutta sitä en voi tietää onko hänellä kiikarissa joku toinen josta haaveilee.
Kerran heräsin ja yläselkäni oli niin kipeä että tuntui kuin 10 puukkoa olisi työnnetty selkään. Valittelin kovaan ääneen että ai ai ai. Miestä ei kiinnostanut. Jos paikallani olisi ollut kuka tahansa muu niin varmasti olisi kysynyt että onko kaikki kunnossa. Minusta hän ei ole kiinnostunut pätkääkään.
Mitä on tapahtunut? Olen valmis kokeilemaan uutta, mennä jonnekkin ja mitä vaan mutta mies on ihan haluton yhtään mihinkään. Hereilläolo aikansa pyhittää kaikelle sellaiselle touhulle jonka tietää minua ärsyttävän. Ja kun en reagoi niin täysin tyhjästä alkaa taas raivari.
Olen yrittänyt rauhallisesti puhua mutta mies lähtee toiseen huoneeseen pakoon tai alkaa huutaa JOO JOO JOO JOO minun päälle. Ei suostu kuuntelemaan. Ei auta itku, ei mikään vaikka kuinka kiltisti koitan puhua. Missä vika??
Siltä varalta jos jollekulle tulee mieleen että ulkonäköni olisi muuttunut avioliiton myötä niin ei ole. Olen edelleen hoikka ja hyväkuntoinen nainen.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia? Jos on niin koittakaa pistää mukulat viikoksi mummulaan ja pakota miehesi lähtemään kanssasi vaikka erämökille lappiin.
Ei ole lapsia meillä.
Muuta omaan kämppään. Jos ei mies herää kun valmistelet lähtöä, eipä siinä ole mitään tehtävissä. Ei tuollaiseen kannata montaa vuotta tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
irtoaako kakkosta?
Työnnä pääs omaan kakkosees.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
irtoaako kakkosta?
Työnnä pääs omaan kakkosees.
Ilmeisesti siis ei irtoa.
Seitsemän vuoden kriisi. Kannattaa googlettaa.
Vaikuttaa pahasti että on joko masentunut tai mielenterveysongelmia. Jos ei mies kertakaikkiaan suostu keskustelemaan eikä kertomaan mikä vaivaa, niin itse sanoisin että se on ero. Ja oikeasti alkaisin etsiä kämppää. Ei se ero mikään tuosta noin vaan-juttu ole, varmaan vaikeaa ja ahdistaa mutta ei tuommoisessa suhteessa voi olla eikä elää selväjärkisenä.
Up, kiinnostaa kuulla että mikä miestä vaivaa. Outo tilanne on
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuoden kriisi. Kannattaa googlettaa.
Joopa joo ja sitte kuvitellaan että kahdeksantena vuonna jne... vuonna on taas kaikki niinkuin ennenkin, Niinkö?! Ei toi tohon lopu!
Kuulostaa siltä että rakkaus ja kunnioitus on syystä tai toisesta loppunut. Kun lapsiakaan ei ole, niin ottaisin tuossa tilanteessa vähintään asumuseron. Siinähän sen näkisi, palaavatko tunteet vai onko vain helpotus molemmin puolin kun pääsee toisesta eroon.
Luuletko että mies hyötyy mitään avoimesta suhteesta? Ainoastaan nainen saa nopeasti uutta seuraa, mies ehkä kerran viiteen vuoteen ellei ole leffastara.